Suuri maatalouskeskustelu

[Justin Case]

Todella moni satuttaa itseään kirveellä vuosittain. Miksi viranomaiset eivät puutu tähän? Ei muuta kuin suojuksia integroimaan vaan.

Turvakirves ilman terää

 

[jeppes]

 

[arix]

Turvakirves ilman terää

Kun kerran halusit:

Synteettinen yhden käden kirves - Rautaportti

Yhden käden kirveitä on käytetty lähivuosina lukuisissa Kung Fu -elokuvissa niin mahtavasti, että meidän oli pakko saada valikoimiin tuollainen kirves,

rautaportti.fi

 

[Solidsnake]

Turvakirves ilman terää

Mieluummin turvahalkoja

 

[Iso-Mursu]

Erikoisartikkeli kertoo, miten erakkoheinäsirkasta tulee parveileva vitsaus, joka nyt uhkaa Afrikan ja Aasian satoja

Jokin naksahti erakkoheinäsirkkojen päässä Arabian niemimaan aavikolla kaksi vuotta sitten, ja siksi hirviömäiset parvet syövät nyt Afrikan sadot.

dynamic.hs.fi

Aavikkokulkusirkka on pieni mutta vaarallinen hyönteinen. Yhdessä ainoassa parvessa voi olla kymmeniä miljardeja sirkkoja, siis paljon enemmän kuin maapallolla on ihmisiä.

Sirkkojen sukupolvet uusiutuvat kolmen kuukauden välein. Jos mikään ei rajoita sirkkojen lisääntymistä, seuraava sukupolvi voi olla 20 kertaa suurempi. Tämä tarkoittaa, että puolessa vuodessa sirkkojen määrä voi 400-kertaistua.

Niin voi käydä ensi kesään mennessä pahimmilla ongelma-alueilla, varoittaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO).

Parveilevat kulkusirkat ovat syöneet ihmisten satoja niin pitkään kuin ihminen on viljellyt maata.

”Ne levittäytyivät koko Egyptiin ja laskeutuivat sankkoina parvina kaikkialle maahan. Sellaista heinäsirkkojen paljoutta ei ole koskaan ennen ollut eikä ole enää koskaan tuleva”, kertoo toinen Mooseksen kirja Vanhassa testamentissa.

Aavikkokulkusirkkojen parveilemiseen liittyy nykyäänkin raamatullinen sävy. Jopa FAO puhuu vitsauksista (englanniksi plague). Se tarkoittaa moniportaisen asteikon pahimman luokan tilannetta. Sellainen on koettu viimeksi vuosina 1986–1989 Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Silloin sirkkoja lensi jopa Atlantin yli Karibialle.

Edellinen hyvin laaja parveilu, joka ei kuitenkaan kehittynyt virallisesti vitsaukseksi, nähtiin Länsi-Afrikassa vuosina 2003–2005. Silloin sirkat valtasivat myös Kanariansaaret.

Nykytilanne ei täytä vielä vitsauksen edellytyksiä, mutta niin voi käydä hyvinkin pian.
vitsauksia edesauttavat yleistyneet sään ääri-ilmiöt, joilla on yhteys ihmisen edistämään ilmastonmuutokseen.

Nykyistä parveilua selittävät edeltäneet kuivuusjaksot ja sittemmin poikkeuksellisia sateita tuoneet trooppiset hirmumyrskyt Arabianmeren pohjoisrannoilla.

Sirkat alkavat parveilla, kun kuivuus ajaa ne etsimään ruokaa samoilta, aiempaa pienemmiltä vehreiltä alueilta. Rankkasateet puolestaan helpottavat parveilevien sirkkojen lisääntymistä, koska niiden munat tarvitsevat kosteaa maata. Lisäksi kasvillisuuden kasvu takaa ruokaa uusille sukupolville.

Munista kuoriutuu yleensä parissa viikossa lentokyvyttömiä yksilöitä, joita kutsutaan nymfeiksi. Tyypillisesti runsaassa kuukaudessa ne kasvattavat siivet ja saavuttavat muutamassa kuukaudessa sukukypsyyden. Aavikkokulkusirkat elävät yleensä alle puoli vuotta, mutta vaihtelu on suurta ja riippuu ympäristön olosuhteista.

Nykyinen parveilu alkoi maailman suurimmalla hiekka-aavikolla Saudi-Arabian, Jemenin ja Omanin rajaseudulla vuonna 2018. Sateet olivat aiheuttaneet aavikolle väliaikaisia järviä, ja niiden uskotaan tuottaneen sirkoille otolliset lisääntymisolosuhteet ainakin kolmen sukupolven ajaksi, mikä on voinut tarkoittaa niiden määrän 8 000-kertaistumista yhdeksässä kuukaudessa.

Sirkat voivat lentää yli sata kilometriä päivässä.

 

[Lapinukko]

Voi tätä uusavuttomuuden juhlaa Vaikka näillä koneilla nyt ei muutenkaan tee mitään, niin nyt on turvallisuuden nimissä jo saavutettu uudet sfäärit

Ei ne kuitenkaan vielä kieltäneet halkojien myyntiä

Heheh, rälläkällä irti tuollaiset "suojukset". Ainahan noitten välistä saa olla muuten halkoja repimässä. Joku tsadin apina suunnitellut.

 

[Justin Case]

Metsän edellisen omistajan tekemättä jätetyt harvennukset näkyy mallikkaasti nyt tuon suon perkaamisen yhteydessä,koko puusto olisi mennyt kuitupinoon,lenkoja,kaksi,kolme latvaisia,oksia toispuolisesti jne. Tulee paljon klapia

 

[Justin Case]

Uskomattoman paljon edellinen omistaja on metsän siimeksessä viinaa juonut,mistä vaan potkaisen sammalta niin punakorkkisia vanhoja pulloja löytyy

 

[Ikarus]

Uskomattoman paljon edellinen omistaja on metsän siimeksessä viinaa juonut,mistä vaan potkaisen sammalta niin punakorkkisia vanhoja pulloja löytyy

Ilmankos ovat jääneet harvennukset tekemättä. Vaan hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

 

[Justin Case]

Mukava katsoa kun nuoriherra Case tekee metsurihommat,oppi kyllä nopeasti,ei tule turhia kevätjuhla liikkeitä,mopoikäinen sälli ja sahaa kuin vanhempi ammatti metsuri,karsiessa Stihli laulaa korkeilla kierroksilla,tukkipuuta kaatuu siinä missä kuituakin.

 

[Justin Case]

Ilmankos ovat jääneet harvennukset tekemättä. Vaan hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Metsätien vierustat harvennettu,sinne mihin ei ole traktorilla päässyt niin ei ole koskenut,pari ekaa metriä rungosta suoraa sitten kiharaa kuin Lyylin tukka.

 

[Pasi Anssi]

Olisiko teillä hetki aikaa keskustella maataloustuista?

On vähän ihmetyttänyt tukien kieltäjien kyvyttömyys ymmärtää mitään huoltovarmuudesta. Nyt on tullut vastaan vähän konkretiaa.

Koronakriisi on jo saanut Ruotsin kysymään ruokaa Suomesta – Naapurimaan omavaraisuusaste historiallisen alhainen

"Ruotsista soitettiin tällä viikolla meille. Siellä käydään keskustelua ruuan riittävyydestä", kertoo Snellman Lihanjalostuksen toimitusjohtaja Roland Snellman.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

 

[Ikarus]

Koronakriisi on jo saanut Ruotsin kysymään ruokaa Suomesta – Naapurimaan omavaraisuusaste historiallisen alhainen

"Ruotsista soitettiin jo viime torstai-iltana meille. Siellä käydään keskustelua ruuan riittävyydestä", kertoo Tommy Snellman.
KUVAT: JAANA KANKAANPÄÄ, JARKKO SIRKIÄ / KUVITUS: JUHO LESKINEN

Tommy Snellmanin mukaan koronakriisi osoittaa, miten tärkeää omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat.

Ruotsissa ruuan omavaraisuusaste on pudonnut jo 50 prosenttiin, kun se Suomessa on 80 prosenttia. Koronavirus onkin herättänyt ruotsalaiset huolestumaan, mitä tehdä, jos rajat menevät kokonaan kiinni ja ruoka loppuu.
"Ruotsissa alkavat jo tietyt raaka-aineet loppua", kertoo toimitusjohtaja Tommy Snellman pietarsaarelaiselta Snellmanilta. "Siellä käydään nyt keskustelua omavaraisuudesta."

Land Lantbruk -lehden päätoimittaja Lena Johansson kirjoittaa, ettei tarvita kristallispalloa sen ennustamiseen, että Ruotsin omavaraisuus joutuu pian todella koetteille. "Kauppojen hyllyt ammottavat hamstrauksen takia tyhjinä, ja jos rajat pannaan kiinni, niin ei ole vaikea kuvitella, mitä tapahtuu, kun joka toinen suupala on tuontiruokaa."

"Sanotaan, että ainoa, mikä säästyy kriisiltä, on porkkanakakku, sillä jauhoja, porkkanoita ja sokeria miellä on omasta takaa", Johansson toteaa.
Ruotsin tilannetta heikentää sekin, että kaupoilla ei ole enää paikallisia varastoja.

"Nyt nähdään, miten tärkeä omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat", sanoo Snellman. "Ja että meillä Suomessa on kotimaista lihaa ja muita elintarvikkeita."
Snellman kertoo, miten se pystyy nopeasti vastaamaan kysyntään, kun ketju on omissa käsissä. Kun puhelu lihan tarpeesta tuli torstaina, niin yritys toimi heti.
"Perjantaina suunniteltiin, lauantaina teurastettiin, maanantaina pakattiin ja tänään tiistaina tuotteet ovat jo kaupoissa."

Koronakriisi on jo saanut Ruotsin kysymään ruokaa Suomesta – Naapurimaan omavaraisuusaste historiallisen alhainen

"Ruotsista soitettiin tällä viikolla meille. Siellä käydään keskustelua ruuan riittävyydestä", kertoo Snellman Lihanjalostuksen toimitusjohtaja Roland Snellman.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Näin naapurissa.
Globaalissa maailmassa, jossa sapuskaa piti saada maailman tappiin asti tuomalla ulkomailta suitsait sukkelasti ja halavalla.

 

[Lepukki]

Koronakriisi on jo saanut Ruotsin kysymään ruokaa Suomesta – Naapurimaan omavaraisuusaste historiallisen alhainen

"Ruotsista soitettiin jo viime torstai-iltana meille. Siellä käydään keskustelua ruuan riittävyydestä", kertoo Tommy Snellman.
KUVAT: JAANA KANKAANPÄÄ, JARKKO SIRKIÄ / KUVITUS: JUHO LESKINEN

Tommy Snellmanin mukaan koronakriisi osoittaa, miten tärkeää omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat.

Ruotsissa ruuan omavaraisuusaste on pudonnut jo 50 prosenttiin, kun se Suomessa on 80 prosenttia. Koronavirus onkin herättänyt ruotsalaiset huolestumaan, mitä tehdä, jos rajat menevät kokonaan kiinni ja ruoka loppuu.
"Ruotsissa alkavat jo tietyt raaka-aineet loppua", kertoo toimitusjohtaja Tommy Snellman pietarsaarelaiselta Snellmanilta. "Siellä käydään nyt keskustelua omavaraisuudesta."

Land Lantbruk -lehden päätoimittaja Lena Johansson kirjoittaa, ettei tarvita kristallispalloa sen ennustamiseen, että Ruotsin omavaraisuus joutuu pian todella koetteille. "Kauppojen hyllyt ammottavat hamstrauksen takia tyhjinä, ja jos rajat pannaan kiinni, niin ei ole vaikea kuvitella, mitä tapahtuu, kun joka toinen suupala on tuontiruokaa."

"Sanotaan, että ainoa, mikä säästyy kriisiltä, on porkkanakakku, sillä jauhoja, porkkanoita ja sokeria miellä on omasta takaa", Johansson toteaa.
Ruotsin tilannetta heikentää sekin, että kaupoilla ei ole enää paikallisia varastoja.

"Nyt nähdään, miten tärkeä omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat", sanoo Snellman. "Ja että meillä Suomessa on kotimaista lihaa ja muita elintarvikkeita."
Snellman kertoo, miten se pystyy nopeasti vastaamaan kysyntään, kun ketju on omissa käsissä. Kun puhelu lihan tarpeesta tuli torstaina, niin yritys toimi heti.
"Perjantaina suunniteltiin, lauantaina teurastettiin, maanantaina pakattiin ja tänään tiistaina tuotteet ovat jo kaupoissa."

Koronakriisi on jo saanut Ruotsin kysymään ruokaa Suomesta – Naapurimaan omavaraisuusaste historiallisen alhainen

"Ruotsista soitettiin tällä viikolla meille. Siellä käydään keskustelua ruuan riittävyydestä", kertoo Snellman Lihanjalostuksen toimitusjohtaja Roland Snellman.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Näin naapurissa.
Globaalissa maailmassa, jossa sapuskaa piti saada maailman tappiin asti tuomalla ulkomailta suitsait sukkelasti ja halavalla.

80% on myös silti liian vähän

 

[Deleted member 2762]

Koronakriisi on jo saanut Ruotsin kysymään ruokaa Suomesta – Naapurimaan omavaraisuusaste historiallisen alhainen

"Ruotsista soitettiin jo viime torstai-iltana meille. Siellä käydään keskustelua ruuan riittävyydestä", kertoo Tommy Snellman.
KUVAT: JAANA KANKAANPÄÄ, JARKKO SIRKIÄ / KUVITUS: JUHO LESKINEN

Tommy Snellmanin mukaan koronakriisi osoittaa, miten tärkeää omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat.

Ruotsissa ruuan omavaraisuusaste on pudonnut jo 50 prosenttiin, kun se Suomessa on 80 prosenttia. Koronavirus onkin herättänyt ruotsalaiset huolestumaan, mitä tehdä, jos rajat menevät kokonaan kiinni ja ruoka loppuu.
"Ruotsissa alkavat jo tietyt raaka-aineet loppua", kertoo toimitusjohtaja Tommy Snellman pietarsaarelaiselta Snellmanilta. "Siellä käydään nyt keskustelua omavaraisuudesta."

Land Lantbruk -lehden päätoimittaja Lena Johansson kirjoittaa, ettei tarvita kristallispalloa sen ennustamiseen, että Ruotsin omavaraisuus joutuu pian todella koetteille. "Kauppojen hyllyt ammottavat hamstrauksen takia tyhjinä, ja jos rajat pannaan kiinni, niin ei ole vaikea kuvitella, mitä tapahtuu, kun joka toinen suupala on tuontiruokaa."

"Sanotaan, että ainoa, mikä säästyy kriisiltä, on porkkanakakku, sillä jauhoja, porkkanoita ja sokeria miellä on omasta takaa", Johansson toteaa.
Ruotsin tilannetta heikentää sekin, että kaupoilla ei ole enää paikallisia varastoja.

"Nyt nähdään, miten tärkeä omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat", sanoo Snellman. "Ja että meillä Suomessa on kotimaista lihaa ja muita elintarvikkeita."
Snellman kertoo, miten se pystyy nopeasti vastaamaan kysyntään, kun ketju on omissa käsissä. Kun puhelu lihan tarpeesta tuli torstaina, niin yritys toimi heti.
"Perjantaina suunniteltiin, lauantaina teurastettiin, maanantaina pakattiin ja tänään tiistaina tuotteet ovat jo kaupoissa."

Koronakriisi on jo saanut Ruotsin kysymään ruokaa Suomesta – Naapurimaan omavaraisuusaste historiallisen alhainen

"Ruotsista soitettiin tällä viikolla meille. Siellä käydään keskustelua ruuan riittävyydestä", kertoo Snellman Lihanjalostuksen toimitusjohtaja Roland Snellman.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Näin naapurissa.
Globaalissa maailmassa, jossa sapuskaa piti saada maailman tappiin asti suitsait sukkelasti ja halavalla.

Tämä on nyt hyvä herätys niille höpöttelijöille ja haihattelijoille jotka ovat olleet korventamassa ja alasajamassa kotimaista maataloutta. Ja myös niille jotka ovat mouhkanneet niistä "älyttömistä" tukiaisista. Kyllä vaan kummasti kotimainen eväs tällaisella hetkellä kelpaa.

 

[Lepukki]

Tämä on nyt hyvä herätys niille höpöttelijöille ja haihattelijoille jotka ovat olleet korventamassa ja alasajamassa kotimaista maataloutta. Ja myös niille jotka ovat mouhkanneet niistä "älyttömistä" tukiaisista. Kyllä vaan kummasti kotimainen eväs tällaisella hetkellä kelpaa.

Ja kyseenalaistaa myös kaupungistumista edistävän politiikan sekä kaikkien yhteiskunnan palveluiden, korkeakoulujen ja julkisten virkojen keskittämisen kasvukeskuksiin ja pääkaupunkiseuduille.

 

[Deleted member 2762]

Ja kyseenalaistaa myös kaupungistumista edistävän politiikan sekä kaikkien yhteiskunnan palveluiden keskittämisen kasvukeskuksiin ja pääkaupunkiseuduille.

Juuri näin. Onhan se selvää miten käy kun kaikki toiminnot kerätään yhteen paikkaan.

 

[miikkaj]

Ja kyseenalaistaa myös kaupungistumista edistävän politiikan sekä kaikkien yhteiskunnan palveluiden, korkeakoulujen ja julkisten virkojen keskittämisen kasvukeskuksiin ja pääkaupunkiseuduille.

Huom. politiikka on talousjärjestelmän jatke eikä päinvastoin. Täten, niin kauan kuin talousjärjestelmä on pyhä lehmä asialle ei tulla tekemään yhtikäs mitään vaan kaikkea muuta tämän ympärillä tullaan säätämään, jotta himmeli pyörii jatkossakin, tosin melkoisella kitinällä.

 

[JR49]

Koronakriisi on jo saanut Ruotsin kysymään ruokaa Suomesta – Naapurimaan omavaraisuusaste historiallisen alhainen

"Ruotsista soitettiin jo viime torstai-iltana meille. Siellä käydään keskustelua ruuan riittävyydestä", kertoo Tommy Snellman.
KUVAT: JAANA KANKAANPÄÄ, JARKKO SIRKIÄ / KUVITUS: JUHO LESKINEN

Tommy Snellmanin mukaan koronakriisi osoittaa, miten tärkeää omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat.

Ruotsissa ruuan omavaraisuusaste on pudonnut jo 50 prosenttiin, kun se Suomessa on 80 prosenttia. Koronavirus onkin herättänyt ruotsalaiset huolestumaan, mitä tehdä, jos rajat menevät kokonaan kiinni ja ruoka loppuu.
"Ruotsissa alkavat jo tietyt raaka-aineet loppua", kertoo toimitusjohtaja Tommy Snellman pietarsaarelaiselta Snellmanilta. "Siellä käydään nyt keskustelua omavaraisuudesta."

Land Lantbruk -lehden päätoimittaja Lena Johansson kirjoittaa, ettei tarvita kristallispalloa sen ennustamiseen, että Ruotsin omavaraisuus joutuu pian todella koetteille. "Kauppojen hyllyt ammottavat hamstrauksen takia tyhjinä, ja jos rajat pannaan kiinni, niin ei ole vaikea kuvitella, mitä tapahtuu, kun joka toinen suupala on tuontiruokaa."

"Sanotaan, että ainoa, mikä säästyy kriisiltä, on porkkanakakku, sillä jauhoja, porkkanoita ja sokeria miellä on omasta takaa", Johansson toteaa.
Ruotsin tilannetta heikentää sekin, että kaupoilla ei ole enää paikallisia varastoja.

"Nyt nähdään, miten tärkeä omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat", sanoo Snellman. "Ja että meillä Suomessa on kotimaista lihaa ja muita elintarvikkeita."
Snellman kertoo, miten se pystyy nopeasti vastaamaan kysyntään, kun ketju on omissa käsissä. Kun puhelu lihan tarpeesta tuli torstaina, niin yritys toimi heti.
"Perjantaina suunniteltiin, lauantaina teurastettiin, maanantaina pakattiin ja tänään tiistaina tuotteet ovat jo kaupoissa."

Koronakriisi on jo saanut Ruotsin kysymään ruokaa Suomesta – Naapurimaan omavaraisuusaste historiallisen alhainen

"Ruotsista soitettiin tällä viikolla meille. Siellä käydään keskustelua ruuan riittävyydestä", kertoo Snellman Lihanjalostuksen toimitusjohtaja Roland Snellman.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Näin naapurissa.
Globaalissa maailmassa, jossa sapuskaa piti saada maailman tappiin asti tuomalla ulkomailta suitsait sukkelasti ja halavalla.

Ja minä kun avasin saman aiheen Epidemiavarautumiseen, höh. Olisi pitänyt tietenkin eka täältä katsoa..

 

[Ikarus]

Ja minä kun avasin saman aiheen Epidemiavarautumiseen, höh. Olisi pitänyt tietenkin eka täältä katsoa..

Elintarvikkeiden huoltovarmuus liittyy epidemiavarautumiseenkin, että sinällään ei mennyt yhtään pieleen.