Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Lunni kirjoitti:
Sen kumoamisen pitää sitten tapahtua EU:ssa ennen EU asetusta, koska asetus tulee voimaan jäsenmaissa sellaisenaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
No tapahtukoon sitten vaikka "hinkuvintiassa" mutta jotain järkeä tähän touhuun pitäisi saada.
Ja toi ennallistaminen nyt vaan esimerkkinä järjettömyyksistä, tosin aika huono. Sehän oikeastaan tällähetkellä vähentäisi tappioita niin hulluun tilanteeseen on ajauduttu.

Oli toi @YliKoo laittama linkki muuten asiaa. Ja jos pitää paikkansa mitä meidän Manu on sanonut EU:sta kun liityttiin niin.... on meitä Presidenteillä oikein siunattu:(
 

Keskisarja: Punainen nälkä ja toukokuun kihlaus​

.jpg

Kolumnit09.03.2022
Teemu Keskisarja

”Vuonna 2022 sota tuli yllätyksenä suomalaisille ja muillekin. Edellinen jymy-yllätys oli tauti. Paholaisen käsikirjoituksen kolmas sivu on helppo arvata: nälkä”, kirjoittaa Teemu Keskisarja Aarteen kolumnissaan.
Jokainen sivistynyt ihminen tietää holokaustin, harva toisen samanmoisen h-alkuisen kauhusanan. Holodomor oli 1930-luvun kansanmurha, jossa kuoli 5–7 miljoonaa ukrainalaista.
Dneprin äyräiden mustamulta on maailman muhevinta maatalousmaata. Se suo vuodessa kaksi viljasatoa ja kasvaa kylvämättäkin miehenmittaista heinää. Niin vain Stalin aikaansai Ukrainassa suunnattoman nälänhädän. Kollektivisointi koitui kuolemaksi viljelyskasveille, karjalle ja maanviljelijöille, joita Stalin kutsui kulakeiksi.
Holodomor ei johtunut kommunismin hulluudesta. Tappaminen oli laskelmoitua. Stalin likvidoi itsenäiset talonpojat ja näiden mukana Ukrainan kansallisuusaatteen. Lisää kannattaa lukea Anne Applebaumin kirjasta Punainen nälkä (suomennos Antero Helasvuo, Siltala 2018).

Holodomor on myös Suomen maataloushistoriaa – täpärästi toteutumatonta. Historianharrastajat joskus jossittelevat talvisodan pitkittymisellä. Mitä olisi tapahtunut, jos puna-armeija olisi miehittänyt Suomen vuonna 1940?
Mitäpä muuta kuin kansanmurha. Neuvostoliiton uuden rajaseudun puhdistus varman päälle. Teloitusmonttuun suojeluskuntalaiset ja älymystö professoreista kansakoulunopettajattariin.
Suomen yhteiskunta ja paljolti sotilasaineskin perustui satoihin tuhansiin pientiloihin. Kolmen lehmän, kymmenen peltohehtaarin ja metsäpalstan omistaja vastasi kulakkia, varsinkin jos piti palkollisia. Suomalaiskulakit tuskin suosiolla suostuisivat ”sovjetisointiin”, käyttääksemme Paasikiven sanaa. Heille oli tarjolla niskalaukauksia.
Neuvostoliittoa eivät tietenkään houkuttaneet Suomen mitättömät vilja-aitat. Metsäteollisuus oli strategisempaa.
Stalin oli 1930-luvulla tyytymätön omiin kombinaatteihinsa. Niissä orjatyövoima lihasvoimalla sahasi ja hakkasi puutavaraa länsimarkkinoille dumpattavaksi. Suomen riittoisa selluloosa kelpasi ruudin valmistukseen. Paperitehtaiden kyljessä oli väkevää vesivoimaa valmiiksi valjastettuna. Vuoksen voimaloista oli luvassa lisäpotkua Leningradin sotateollisuuteen.

En jaksa tässä maa- ja metsätalouskolumnissa jankuttaa sotahistorian opetuksia. Pysyttelen alkutuotannon parissa. Mitä Suomi voi tehdä keväällä 2022 pahimpaan varautuessaan? Olen viime aikoina siteerannut liikaa hienoja valtiomiehiä ja kulttuuri-ihmisiä. Otan vaihteeksi mietelauseen ja käytännön neuvon V. I. Leniniltä:
”Ryhtykää herran nimessä kaikkein tarmokkaimpiin ja vallankumouksellisimpiin toimenpiteisiin viljan, viljan ja viljan toimittamiseksi!!!” Näin Lenin sähkötti vuonna 1918 Ukrainan rintaman ongelmien takia. Elintarpeet olivat A ja O siinä sodassa, kuten aiemmissa ja myöhemmissäkin.
Vuonna 2022 sota tuli yllätyksenä suomalaisille ja muillekin. Edellinen jymy-yllätys oli tauti. Paholaisen käsikirjoituksen kolmas sivu on helppo arvata: nälkä.

Suomen nälänhädästä puhuminen ei ole hysteeristä panikointia. Katsokaamme kansanterveyden ja turvallisuuden uhkakuvia, jotka jo toteutuivat. Vanhasta testamentista lähtien vitsaukset ovat saapuneet sarjoissa.
Missä skenaariossa vehnän, soijan, riisin, broilerin, kirjolohen ja hedelmien maahantuonti muka noin vain jatkuu merten takaa?
Ruokapula ja ennennäkemätön maailmanmarkkinahintojen nousu on todennäköistä. Pian yllätymme tästäkin onnettomuudesta. Vaikka se tuli kello kaulassa.
Ydintalveen maatalous ei käsittääkseni voi varautua. Pienempiin apokalypseihin kyllä. Myös sellaisiin, jotka kestävät monta vuotta. Ja tuovat tullessaan ruokarajoituksen: syö sitä mitä on tai kuole aliravitsemukseen.
Talvisodan selviytymistaisteluun liittyi vuonna 1940 ”tammikuun kihlaus” eli työnantajapuolen ja ammattiliittojen sovinto. Nyt on kohtalonhetki keskustella maataloudessa ”toukokuun kihlauksesta”.
Kaupan keskusliikkeet ja maataloustuottajat ovat keskenään sotajalalla. Maatalouden alasajautuminen tuhoaa huoltovarmuuden. Valtiovalta välittäköön kaupoille ja tiloille toukokuun kihlauksen. Tarkoitan kansallista takuuhintaa ”kannattamattomien” peltojen, kanaloiden, sikaloiden ja navettojen tuotteista. Jokainen siemen omaan maahan. Siis tilanteessa, jossa kansainväliset toimitussopimukset ovat korkeintaan Mäntän tehtaan hyvän vessapaperin arvoisia.

Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sota- ja rikoshistoriaa.
 
hansai kirjoitti:

Keskisarja: Punainen nälkä ja toukokuun kihlaus​

.jpg

Kolumnit09.03.2022
Teemu Keskisarja

”Vuonna 2022 sota tuli yllätyksenä suomalaisille ja muillekin. Edellinen jymy-yllätys oli tauti. Paholaisen käsikirjoituksen kolmas sivu on helppo arvata: nälkä”, kirjoittaa Teemu Keskisarja Aarteen kolumnissaan.
Jokainen sivistynyt ihminen tietää holokaustin, harva toisen samanmoisen h-alkuisen kauhusanan. Holodomor oli 1930-luvun kansanmurha, jossa kuoli 5–7 miljoonaa ukrainalaista.
Dneprin äyräiden mustamulta on maailman muhevinta maatalousmaata. Se suo vuodessa kaksi viljasatoa ja kasvaa kylvämättäkin miehenmittaista heinää. Niin vain Stalin aikaansai Ukrainassa suunnattoman nälänhädän. Kollektivisointi koitui kuolemaksi viljelyskasveille, karjalle ja maanviljelijöille, joita Stalin kutsui kulakeiksi.
Holodomor ei johtunut kommunismin hulluudesta. Tappaminen oli laskelmoitua. Stalin likvidoi itsenäiset talonpojat ja näiden mukana Ukrainan kansallisuusaatteen. Lisää kannattaa lukea Anne Applebaumin kirjasta Punainen nälkä (suomennos Antero Helasvuo, Siltala 2018).

Holodomor on myös Suomen maataloushistoriaa – täpärästi toteutumatonta. Historianharrastajat joskus jossittelevat talvisodan pitkittymisellä. Mitä olisi tapahtunut, jos puna-armeija olisi miehittänyt Suomen vuonna 1940?
Mitäpä muuta kuin kansanmurha. Neuvostoliiton uuden rajaseudun puhdistus varman päälle. Teloitusmonttuun suojeluskuntalaiset ja älymystö professoreista kansakoulunopettajattariin.
Suomen yhteiskunta ja paljolti sotilasaineskin perustui satoihin tuhansiin pientiloihin. Kolmen lehmän, kymmenen peltohehtaarin ja metsäpalstan omistaja vastasi kulakkia, varsinkin jos piti palkollisia. Suomalaiskulakit tuskin suosiolla suostuisivat ”sovjetisointiin”, käyttääksemme Paasikiven sanaa. Heille oli tarjolla niskalaukauksia.
Neuvostoliittoa eivät tietenkään houkuttaneet Suomen mitättömät vilja-aitat. Metsäteollisuus oli strategisempaa.
Stalin oli 1930-luvulla tyytymätön omiin kombinaatteihinsa. Niissä orjatyövoima lihasvoimalla sahasi ja hakkasi puutavaraa länsimarkkinoille dumpattavaksi. Suomen riittoisa selluloosa kelpasi ruudin valmistukseen. Paperitehtaiden kyljessä oli väkevää vesivoimaa valmiiksi valjastettuna. Vuoksen voimaloista oli luvassa lisäpotkua Leningradin sotateollisuuteen.

En jaksa tässä maa- ja metsätalouskolumnissa jankuttaa sotahistorian opetuksia. Pysyttelen alkutuotannon parissa. Mitä Suomi voi tehdä keväällä 2022 pahimpaan varautuessaan? Olen viime aikoina siteerannut liikaa hienoja valtiomiehiä ja kulttuuri-ihmisiä. Otan vaihteeksi mietelauseen ja käytännön neuvon V. I. Leniniltä:
”Ryhtykää herran nimessä kaikkein tarmokkaimpiin ja vallankumouksellisimpiin toimenpiteisiin viljan, viljan ja viljan toimittamiseksi!!!” Näin Lenin sähkötti vuonna 1918 Ukrainan rintaman ongelmien takia. Elintarpeet olivat A ja O siinä sodassa, kuten aiemmissa ja myöhemmissäkin.
Vuonna 2022 sota tuli yllätyksenä suomalaisille ja muillekin. Edellinen jymy-yllätys oli tauti. Paholaisen käsikirjoituksen kolmas sivu on helppo arvata: nälkä.

Suomen nälänhädästä puhuminen ei ole hysteeristä panikointia. Katsokaamme kansanterveyden ja turvallisuuden uhkakuvia, jotka jo toteutuivat. Vanhasta testamentista lähtien vitsaukset ovat saapuneet sarjoissa.
Missä skenaariossa vehnän, soijan, riisin, broilerin, kirjolohen ja hedelmien maahantuonti muka noin vain jatkuu merten takaa?
Ruokapula ja ennennäkemätön maailmanmarkkinahintojen nousu on todennäköistä. Pian yllätymme tästäkin onnettomuudesta. Vaikka se tuli kello kaulassa.
Ydintalveen maatalous ei käsittääkseni voi varautua. Pienempiin apokalypseihin kyllä. Myös sellaisiin, jotka kestävät monta vuotta. Ja tuovat tullessaan ruokarajoituksen: syö sitä mitä on tai kuole aliravitsemukseen.
Talvisodan selviytymistaisteluun liittyi vuonna 1940 ”tammikuun kihlaus” eli työnantajapuolen ja ammattiliittojen sovinto. Nyt on kohtalonhetki keskustella maataloudessa ”toukokuun kihlauksesta”.
Kaupan keskusliikkeet ja maataloustuottajat ovat keskenään sotajalalla. Maatalouden alasajautuminen tuhoaa huoltovarmuuden. Valtiovalta välittäköön kaupoille ja tiloille toukokuun kihlauksen. Tarkoitan kansallista takuuhintaa ”kannattamattomien” peltojen, kanaloiden, sikaloiden ja navettojen tuotteista. Jokainen siemen omaan maahan. Siis tilanteessa, jossa kansainväliset toimitussopimukset ovat korkeintaan Mäntän tehtaan hyvän vessapaperin arvoisia.

Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sota- ja rikoshistoriaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Se on näköjään Suomi täynnä ja ihan liikaa näitä yllätyksiä joita päättäjillemme tulee aina vaan. Kaikki virheet kun selitetään: Se tuli ihan yllätyksenä, kukaan ei voinut tällaista tilannetta ennustaa. No, jotkut on varoitellut mutta turhaan, selitys tälle: Jälkiviisautta.

Jos nyt huomattaisiin edes se tosiasia tästä imastonmuutoksesta ettei Suomi voi sitä yksin muuttaa(täällä kun ennakoidaan tässä rajusti) vaikka siihen panostettaisiin "huru mycket"! Eikä sekään ole varmaa että jokin muutos siihen saataisiin aikaan kaikkien maiden tehdessä yhtä rajut toimet kuin Suomi.
 
kolomaittis kirjoitti:
Se on näköjään Suomi täynnä ja ihan liikaa näitä yllätyksiä joita päättäjillemme tulee aina vaan. Kaikki virheet kun selitetään: Se tuli ihan yllätyksenä, kukaan ei voinut tällaista tilannetta ennustaa. No, jotkut on varoitellut mutta turhaan, selitys tälle: Jälkiviisautta.

Jos nyt huomattaisiin edes se tosiasia tästä imastonmuutoksesta ettei Suomi voi sitä yksin muuttaa(täällä kun ennakoidaan tässä rajusti) vaikka siihen panostettaisiin "huru mycket"! Eikä sekään ole varmaa että jokin muutos siihen saataisiin aikaan kaikkien maiden tehdessä yhtä rajut toimet kuin Suomi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Malinen oli huolissaan siitäkin, paljonko meillä oikeasti on viljaa varastossa. Sen tiedän, että valtio möi osan viljavarastoistaan, jätti huoltovarmuuden markkinavoimille. Kaupat ei ota riskiä ja ne myydyt varastot ovat tällä hetkellä viljasta tyhjiä.

Lisään vielä, että hieman tutustuttuani Viljava Oy:n toimintaan, alkoi uhkaavasti näyttää siltä, että koko varmuusvarastointi jätettiin markkinavoimien armoille. (Jonkun verran kylmää hikeäkin alkoi puskemaan tämän tutustumisen oheistuotteena.)


Edit: Malinen heitti myös että 500 milj. eurolla kylvöt turvattaisiin, mutta valtiolta ei löydy rahaa. Löytyy kumminkin kehitysapuun 1250 miljoonaa euroa tälle vuodelle. Toki asiat on valtiokin laitettava tärkeysjärjestykseen.
 
Viimeksi muokattu:
Voiko olla niin että valtio myi, eli lopetti viljan varastoinnin itse ja tehtiin joku ”laskelma” eli arvio minkä verran viljelijöillä, myllyillä ym on jyvää omissa siiloissa. Päädyttiin lopputulemaan että varmaankin samanverran on viljelijöiden siiloissa kuin valtion varastossa. Myytiin valtion varastot ja tultiin siihen tulokseen että puolet jäi, eli ”puolitettiin varastot” ja ollaan varmoja ettei mitään varmuusvarastoja koskaan tarvita.

Sellasta tössäröintiä ollu näiden toinen toistaan paskempien ideoiden kanssa (caruna, kemira, turve jnejne) etten mä yhtään ihmettelis vaikkei ne varmuusvarastot sisältäis yhtäkään konkreettisesti olemassa olevaa jyvää, paitsi ne jotka sosialisoitaisiin viljelijöiden omista siiloista

Noh, ehkä tiina jylhä ja onni sarmaste hoitaa tämänkin
 
Baltriber kirjoitti:
Voiko olla niin että valtio myi, eli lopetti viljan varastoinnin itse ja tehtiin joku ”laskelma” eli arvio minkä verran viljelijöillä, myllyillä ym on jyvää omissa siiloissa. Päädyttiin lopputulemaan että varmaankin samanverran on viljelijöiden siiloissa kuin valtion varastossa. Myytiin valtion varastot ja tultiin siihen tulokseen että puolet jäi, eli ”puolitettiin varastot” ja ollaan varmoja ettei mitään varmuusvarastoja koskaan tarvita.

Sellasta tössäröintiä ollu näiden toinen toistaan paskempien ideoiden kanssa (caruna, kemira, turve jnejne) etten mä yhtään ihmettelis vaikkei ne varmuusvarastot sisältäis yhtäkään konkreettisesti olemassa olevaa jyvää, paitsi ne jotka sosialisoitaisiin viljelijöiden omista siiloista

Noh, ehkä tiina jylhä ja onni sarmaste hoitaa tämänkin
Klikkaa laajentaaksesi...
https://twitter.com/x/status/1502724816679452675
 
Mua puistattaa niin että menee kohta yöunet. Tietysti on siinä unettomuudessa etunsakin. Meillä torppa lämpiää öljyllä ja mies ajaa työmatkaa 250km, täytyy siis säästää tuosta matkastamikä tarkottaa sitä että oon arkipäivät yksikseen tässä kun mies kortteeraa cityssä. On sitte sitä hommaa yhelle tässä ettei jouda öisin nukkua. Ollaan palattu aikoihin kun kuu oli torpparin aurinko.

Sattuneesta syystä en meinaa vähentää tätä työmäärää tässä kotona kun varmaan se ruoka maistuu tulevaisuudessakin
 
Baltriber kirjoitti:
Mua puistattaa niin että menee kohta yöunet. Tietysti on siinä unettomuudessa etunsakin. Meillä torppa lämpiää öljyllä ja mies ajaa työmatkaa 250km, täytyy siis säästää tuosta matkastamikä tarkottaa sitä että oon arkipäivät yksikseen tässä kun mies kortteeraa cityssä. On sitte sitä hommaa yhelle tässä ettei jouda öisin nukkua. Ollaan palattu aikoihin kun kuu oli torpparin aurinko.

Sattuneesta syystä en meinaa vähentää tätä työmäärää tässä kotona kun varmaan se ruoka maistuu tulevaisuudessakin
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo ja vihersiirtymä näin hallittuna tulee maksamaan esim.öljylämmityksen uusinnassa ihan eritasoa kuin NYT.
 
hansai kirjoitti:
Joo ja vihersiirtymä näin hallittuna tulee maksamaan esim.öljylämmityksen uusinnassa ihan eritasoa kuin NYT.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jotenkin tuntuu siltä ettei siirrytä yhtään mihinkään lämmitysmuotoon mitä nää vihersiirtymät suosittelee, etenkään hävittämään olemassa olevaa lämmitystä. Näistä maaseudun taloista kun kilvan purettiin aikanaan puulämmityssysteemejä ja siirryttiin ikuisesti ilmaiseen öljyyn.
Edellisessä talossa oli sellanen natsisaksan aikainen ruumiinpolttouuni mikä lämpes puulla tai koksilla. Puuta meni 50kuutiota vuodessa ja kylkeen 55 000 Kwh sähköä. Mä kakkaan sateenkaaria ihan siitä riemusta ettei asuta siinä enää, luonnollisestihan se puu oli ostopuuta kun tilan metsät oli myyty jo aikapäiviä sitten.
 
Baltriber kirjoitti:
Jotenkin tuntuu siltä ettei siirrytä yhtään mihinkään lämmitysmuotoon mitä nää vihersiirtymät suosittelee, etenkään hävittämään olemassa olevaa lämmitystä. Näistä maaseudun taloista kun kilvan purettiin aikanaan puulämmityssysteemejä ja siirryttiin ikuisesti ilmaiseen öljyyn.
Edellisessä talossa oli sellanen natsisaksan aikainen ruumiinpolttouuni mikä lämpes puulla tai koksilla. Puuta meni 50kuutiota vuodessa ja kylkeen 55 000 Kwh sähköä. Mä kakkaan sateenkaaria ihan siitä riemusta ettei asuta siinä enää, luonnollisestihan se puu oli ostopuuta kun tilan metsät oli myyty jo aikapäiviä sitten.
Klikkaa laajentaaksesi...
20 vuotta sitten vaihdettiin kaksoispesäkattilat öljylle, kun bioöljy oli kuulemma oventakana, edullisesti
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top