Karhun uhkailemaksi joutunut metsätyöntekijä: ”Pelkään, että pian kohtaamme vieläkin vaarallisempia tilanteita karhujen kanssa”
Ihmisten ja karhujen kohtaamiset ovat viime aikoina lisääntyneet huolestuttavasti Pohjois-Karjalassa. Paikalliset näkevät ne vaaran merkkeinä, mutta tutkimusprofessori tyynnyttelee pelkoja.
Metsäkeskuksella työskentelevä
Nina Gröhn oli toukokuun alussa metsänomistajan kanssa tarkastamassa metsäkohdetta noin kymmenen kilometrin päässä Nurmeksen keskustasta, kun he yllättäen törmäsivät karhuun.
Gröhn mittaili koealalta runkolukua ja kolmen lähimmän puun pituutta, kun maanomistaja varoitti karhusta, jonka hän huomasi noin 15 metrin päässä kaksikosta.
”Sen verran ehdin kääntää päätä, että näin, kun karhu jo tuli kovaa vauhtia karjahdellen meitä kohti”, Gröhn muistelee pelottavaa tilannetta.
Gröhnin mukaan kaikki tapahtui niin yllättäen, ettei tilanteesta ollut mahdollisuutta poistua hiljaa peruuttamalla. Maanomistajan kanssa he katsoivat parhaaksi heittäytyä maahan sikiöasentoon ja suojata käsillä niskaa.
”Karhu ei koskenut meihin, mutta oli aivan lähellä, sillä pystyin tuntemaan sen hengityksen”, Gröhn kertaa pelottavaa hetkeä.
”Ajantaju katosi, joten en osaa sanoa, kauanko tilanne kesti tarkalleen. Joka tapauksessa ehdin miettiä, että jos karhu käy kiinni, toivottavasti henki lähtee kerralla.”
Jälkeenpäin Gröhn mietti maanomistajan kanssa, että heidän läsnäolonsa ei voinut tulla karhulle yllätyksenä, sillä he olivat olleet viereisellä metsäkuviolla jo tovin ja jutelleet koko ajan.
”Yleensä sanotaan, että karhu väistää ihmistä, mutta nyt karhu toimi poikkeuksellisella tavoin tulemalla suoraan meitä kohti. Onneksi olimme kahdestaan, emmekä hätääntyneet.”
”Ei kai ole tavoitetila, että tullaan Romanian tilanteeseen, jossa karhut tappavat ihmisiä?”
Nina Gröhn
Gröhn ihmettelee, miten Suomessa ollaan ajauduttu tilanteeseen, jossa epätavalliset kohtaamiset karhujen kanssa lisääntyvät jatkuvasti.
”Ei kai ole tavoitetila, että tullaan Romanian tilanteeseen, jossa karhut tappavat ihmisiä”, Gröhn kysyy.
Hänen mielestään karhukanta kasvoi aiemmin hallitusti ilman ongelmia, mutta metsästyksen loputtua viisas eläin oppi, että ihmisestä ei ole enää vaaraa. Se on tehnyt tilanteesta kestämättömän.
Myös Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja
Antti Kuivalainen on Gröhnin tapaan huolissaan tilanteesta. Ihmisarkuuden väheneminen samaan aikaan, kun karhukanta on kasvanut reippaasti, on johtanut siihen, että pihoissa liikkuvia karhuja nähdään alueella päivittäin.
”Karhut eivät pelkää edes häkissä haukkuvia koiria, vaan ne tepastelevat pihoilla kuin aina olisivat siellä kuljeskelleet. Suurriistavirka-aputehtäviä on käytännössä päällä jatkuvasti. Parhaimmillaan Pohjois-Karjalassa on ollut voimassa neljä karkotuslupaa yhtä aikaa”, Kuivalainen sanoo.
Kuivalainen muistuttaa, että metsässä työskentelevien ja liikkuvien pitää ehdottomasti huomioida suurpedot ja varautua kohtaamisiin.
Myös marjastajien on hyvä ottaa karhut huomioon metsään lähtiessä. Kuva: Viestimedian arkisto
”Tärkeintä on tiedostaa, että vaaratonta karhua ei ole. Vaikka karhu näyttäisi kuinka lupsakalta, voi pienikin virheliike muuttaa tilanteen vaaralliseksi.”
”Tärkeintä on tiedostaa, että vaaratonta karhua ei ole.”
Antti Kuivalainen
Myös Kuivalaisen mielestä kannanhoidollinen metsästys pitäisi saada käyntiin jo tulevana syksynä.
”Metsästyksen avulla ihmisarkuutta saataisiin lisättyä ja kantaa leikattua ainakin pentutuoton verran.”
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori
Göran Spong puolestaan toppuuttelee pelkoja. Vain harva näkee karhun elinaikanaan, ja riski karhun kohtaamiselle luonnossa on pieni.
”Lisäksi karhun hyökkäykset ihmistä kohtaan ovat äärimmäisen harvinaisia metsästyksen ulkopuolella. Yleensä hyökkäyksiä tekevät naaraat, jotka yrittävät suojella pentujaan”, Spong sanoo.
”Riski karhun kohtaamiselle luonnossa on pieni.”
Göran Spong
Hän kehuu Nina Gröhnin ja metsänomistajan toimintaa pelottavassa tilanteessa.
”Se osoittaa vaikuttavaa tilannetajua. On helpommin sanottu kuin tehty pysyä passiivisena karhun ollessa aivan lähellä. Maahan meno osoittautui erinomaiseksi valinnaksi siinä tilanteessa.”
Jos kohtaat karhun
Pysy rauhallisena ja vältä uhkaavia liikkeitä.
Älä koskaan käännä karhulle selkääsi vaan peräänny rauhallisesti. Älä lähde juoksemaan, sillä se voi herättää karhun metsästysvaiston.
Jos karhu ei pakene ihmistä, voit tiputtaa vaatekappaleen maahan ja peruuttaa samalla hitaasti pois. Kun karhu nuuhkii vaatetta ja haistaa ihmisen, se todennäköisesti poistuu paikalta.
Jos näet karhunpennun, sinun on heti käveltävä pois siihen suuntaan, josta tulit. Pentujen emo on yleensä silloin lähellä ja voi helposti puolustaa pentujaan.
Jos karhu hyökkää kimppuusi, sinun tulee heittäytyä maahan joko vatsallesi tai sikiöasentoon. Teeskentele kuollutta, suojaten samalla päätäsi ja kaulaasi käsilläsi.
MT 8.6 juttu. Asiat karhujen kanssa meni vaaralliseksi nopeammin kuin oletin. Kannanhoidollinen metsästys käyntiin heti, jos ei onnistu, aletaan laskea kuolleita ihmisiä.
.
