http://m.iltalehti.fi/uutiset/201702222200075068_uu.shtml?ref=juurinyt_mobile
Susikapinan alullepanija saanut 16 tappouhkausta - "edesvastuutonta opettaa lapsille, ettei susi ole ihmiselle vaarallinen"
Tänään klo 21:47
Tuupovaaralainen Sulo Suhonen ei yllättynyt, että susi kävi 7-vuotiaan pojan kimppuun Ähtärin eläinpuistossa heti tilaisuuden saatuaan.
- Susikapinan alullepanija Sulo Suhonen muistuttaa susien vaarallisuudesta ja haitasta eläintalouksille.
- Hän on palkannut venäläisiä ampumaan Suomesta tulevia susia rahaa vastaan.
- Suhonen toivoo, että metsästäjiä kuultaisiin petopolitiikassa nykyistä enemmän.

Taajamasusi ry:n mukaan sudet tappoivat 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa 175 ihmistä. Heistä suuri osa oli lapsia. Tiedon on kerännyt Antti Lappalainen kirkonkirjoista. MOSTPHOTOS
- Minne susi pääsee turkistaan, ei minnekään. Lapsille on toitotettu, että sutta vihataan ilman syytä ja näytetään kuvia, joissa susi nuolee ihmisen kasvoja. On aivan edesvastuutonta opettaa lapsille, ettei susi olisi ihmiselle vaarallinen, lataa tuupovaaralainen ”susikapinan alullepanija”
Sulo Suhonen.
Suhonen tuli tunnetuksi viime marraskuun lopulla, kun Yleisradio teki näyttävän jutun miehestä, joka kävi palkkaamassa itärajan takana venäläisiä ampumaan Suomesta tulevia susia. Tapporahaksi sovittiin 50 euroa, kunhan todisteeksi esitetään susivainaan häntä. Tuon jutun jälkeen Suhonen on saanut varsin värikästä palautetta.
- Yksi sanoi, että tule Helsingin rautatieasemalle, että tapan sinut siihen paikkaan. Yhteensä tuli 16 tappouhkausta, mutta myös aivan mieletön määrä positiivista palautetta ympäri Suomea, Suhonen kertoo.
Hän on selvästi varautunut puheissaan ja tiedustelee, kuuluuko toimittaja "viherpiipertäjiin". Kerron tekeväni neutraalia päivitystä tilanteesta.
- Tarkkoja lukemia en voi antaa, koska metsästyskausi on vielä kesken. Venäjän Karjalan alueella on ammuttu 150 sutta, mutta tämän meidän yhteistyömme tuloksen tietää vasta, kun käymme lunastamassa häntiä paikan päällä, Suhonen sanoo.
”Illuusio uhanalaisuudesta”
Susikapina lähti käyntiin, kun Suhonen ja hänen tukijansa kyllästyivät Suomen petopolitiikkaan. Susimäärän vuoksi itäsuomalaisten karja- ja pieneläintilallisten sekä kennelin pitäjien arki on haastavaa. Hyötyriistan määrät ovat Suhosen mukaan vähentyneet selvästi.
- Venäjällä on yhteensä 40 000-50 000 sutta. Suomessa on luotu illuusio uhanalaisesta lajista. Nyt saimme vänkäämisen jälkeen 53 kaatolupaa. Mitä ihmettä tällaisilla luvilla tekee, satakaan kaatoa ei merkitse mitään, kun on niin iso salo tuossa vieressä, Suhonen harmittelee.
- Susia annetaan erittäin vaikeutetuin ehdoin metsästettäväksi, pitää olla katkeamaton jälki. Juuri meni 10 vuorokautta yhden suden kaatamiseen.
Metsästysporukka kaatoi alfanaaraaksi kutsutun yksilön 10. joulukuuta.
- Sen kanssa pihoissa pyöri 7-8 sutta. Se oli Venäjän puolella pihamaakäynteihin tottunut susi, joka opetti laumaansa. Kaatamisen jälkeen pihamaakäynnit loppuivat kuin seinään.
Venäjällä poika kuoli
Susien pihamaakäynnit ovat tuttu ilmiö paikallisille Venäjän Karjalassa.
- Talven aikana sudet ovat aktiivisempia, koska metsissä ei ole niin helposti ruokaa saatavilla. Ne tulevat todella lähelle pihoja, kertoo Spasskaya Guban kylässä Petroskoin lähellä mökkeilevä
Lidia Iltalehdelle.
Hän kertoo, että susia vastaan pärjää, kunhan lemmikit pitää sisällä öisin ja roska-astiat sulkee huolellisesti. Tosin viime aikoina susista on ollut aiempaa enemmän havaintoja, kun ihmiset ovat innostuneet hankkimaan kotieläimiä. Venäjän valtion rahat ovat susien kaatamiseen tiukassa. Karjalassa kaatamisesta maksetaan budjettivaroista 4 000 ruplaa eli noin 67 euroa.
Vuonna 2009 susi hyökkäsi Permin alueella 10-vuotiaan pojan kimppuun. Kavereidensa kanssa kelkkamäessä ollut
Kolja oli lähimpänä metsän reunaa, kun susi hyökkäsi ja raahasi pojan metsään. Poika löydettiin lopulta kuolleena joenrannasta kasvot pahoin purtuna.
”Järki ennen ihmisuhreja”
Susi rauhoitettiin Suomessa vuonna 1973. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan susikanta kääntyi vuonna 2014 jyrkkään nousuun ja oli vuoden 2015 tammikuussa 220-245 yksilöä. Samana vuonna myönnettiin metsästyslupia kannanhoidon takia ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen.
Sulo Suhosen mukaan sovittu maksimi olisi 25 laumaa, mutta nyt laumojen määrä on lipsunut jo yli kolmenkymmenen.
Suhonen toivoo, että hänenkaltaisensa metsästäjät otettaisiin mukaan neuvotteluihin viralliseksi edustajaksi, kun Suomessa tehdään linjauksia petopolitiikasta.
- 300 000 metsästäjää ei ole mikään pieni porukka. Ongelmana on porukan yhdistäminen. Kuka voisi lähteä meidän puolestamme puhumaan, Suhonen kysyy.
- Joku järki tähän pitäisi saada ennen kuin tulee ihmisuhreja.
ERKKI MERILUOTO
[email protected]