Varsinais-Suomessa on susia noin sata pentuotannon jäljiltä. Kuitenkin talven aikana yli puolet pennuista kuolee.
Nousiaisissa on tehty tänä vuonna aiempaa enemmän susihavaintoja. Yhteiselo pitäisi saada onnistumaan, mutta lasten koulumatkojen turvallisuus huolettaa osaa vanhemmista.
www.iltalehti.fi
Vs riistapäällikkö Jörgen Hermansson Suomen Riistakeskuksesta kertoo että täällä ei suden tarvitse muuta kuin juosta suu auki saadaksen ravintoa.
Onhan se hienoa että täällä sudet kulkevat pelloilla niin että ihmiset pääsevät niitä näkemään.
Varsinais-Suomi on menestystarina ihmisen ja suden välisestä yhteiselosta. Kuitenkin muutamalla jäärällä on vielä susipelko takaraivossa.
Varsinais-Suomessa on supertiheä kauris- ja peurakanta. Tämä on hyvä asia koska silloin sudelle riittää ravintoa niin ettei sen tarvitse pahemmin vaivata ihmisen elämää.
Tutkijoiden mielestä Varsinais-Suomen sudet eivät saa riittävästi geneettistä monimuotoisuutta. Siis, mitä serkumpaa sitä herkumpaa.
On sama ilmiö kuin Ruotsissa pentuiden kuolleisuus on suurempaa. Geneettinen vaihto toimii huonosti koska uusi uusia tulee alueelle ainoastaa Pohjanmaan suunnalta.
Kiitos sudelle Varsinais-Suomessa vuosikymmeniin päästään metsästämään jopa Metsoa. Jotta luonnon tasapaino säilyisi on ravintoketjun huipulla oltava niitä ”kuninkaita” jotka verottavat riistalintujen vihollisia kuten kettua ja supia.
Susifobiaa voi mennä hoitamaan susitarhoille. Tietenkin susi on villi eläin ja kaikkia turvallisuusmääräyksiä pitää noudattaa.
Sosiaalisena eläimenä susi on yksi kaikkein älykkäimmistä luontokappaleista.
Tarhalla kannattaa käydä talviseen aikaa jolloin suden turkki on parhaimmillaan.
Pöytyän Yläneellä oli tapaus jossa sudet kävivät lampolassa, mutta aika vähäisiä ovat haitat muuten olleet.
Aikaa myöten opitaan paremmin ja paremmin elämään susien kanssa.