Suursaaren valtaus

vehamala

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
#1

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#2
Tuo rannikon puolustajan lehti oli uusi numero minulle, kiitos!

Tuossa kuva Suursaaren Haukkavuorelta. Eihän se mikään pikkuluoto ole. Johan tuonne mahtuu riitelemään, ja saari tarjoaa mahdollisuuksia puolustukseen. Kyllä siinä "Tanne Ost" meni pieleen.



Majakallio:



Kenttälinnotteita:



Kuuden tuuman Canet tömäyttää piilostaan Lounatkorkealla:



Lounatkorkean maastoa, missä tykkejä oli:




Haukkavuoren maisemia:

 
Viimeksi muokattu:

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#3
Lähde oli: SA-kuva
 

Bodyguard

Kenraali
Lahjoittaja
#4
Faijakin oli siellä mukana....kuten myös myöhemmin Tytärsaaressakin. Hiihtoreissut olivat rankkoja fyysisesti ja myös henkisesti, jääulapalla kun ei oikein mitään suojaa oole...
 

vehamala

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
#5
Erityistä tässä casessa olivat jääolosuhteet (tietääkseni suurin operaatio, minkä Suomen armeija on meren jäällä toteuttanut) ja tietysti se, että kuitenkin suhteellisen pienen joukon ja operaation komentajaksi käskettiin kovassa maineessa jo tuolloin ollut, juuri kenraalimajuriksi ylennetty Pajari.
 
#6
Erityistä tässä casessa olivat jääolosuhteet (tietääkseni suurin operaatio, minkä Suomen armeija on meren jäällä toteuttanut) ja tietysti se, että kuitenkin suhteellisen pienen joukon ja operaation komentajaksi käskettiin kovassa maineessa jo tuolloin ollut, juuri kenraalimajuriksi ylennetty Pajari.
Kyseessä oli ensimmäinen Suomalainen JOINT -operaatio jossa kaikki puolustushaarat olivat yhden komentajan (Pajari) alla, jolle muodostettiin Suomessa ennen näkemätön taktis-operatiivisentason JOINT-esikunta. Tätä on tutkittu nimenomaan tästä näkökulmasta MPKK:lla viime vuosina jonkin verran.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#7
"Isku valmisteltiin äärimmäisen tarkkaan ja huolellisesti. Ensinnäkin oli tärkeää, että vihollinen ei saisi liian aikaisin tietää hyökkäyksestä. Kannakselta irrotettaville joukoille välitettiin huhu, että lähdettäisiin valtaamaan Sorokkaa."

Tässä näkee, miten tuohon aikaan, joka ei ollut mitään someaikaa, salattiin operaatio. Jos joku puhuisi "pataljoonan hevosmiehille" ja juttu menisi jotenkin venäläisten korviin, se johtaisi vain puolustuksen vahvistamiseen Sorokassa.

Hiihtäjät vietiin autoilla n. 15 kilometrin päähän saaresta, mutta kyllä siinä on varusteineen ja ammuksineen ihan riittävä taival taistelujännityksessä.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#8
Tamperelainen muisto: http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1940-60/taistelut.htm

Tehtävään määrätylle taisteluosasto Pajarille oli tehty huolellinen hyökkäyssuunnitelma. Varsinaiset hyökkäysjoukot lähtivät Kotkasta aurattua jäätietä pitkin Kirkkomaansaarelle. Siellä valmistauduttiin tulevaan taistelutehtävään lähes kahden viikon ajan. Kerran jouduttiin hyökkäystä siirtämään, sillä suojakeli ja lumimyrsky pilasivat jo auratut tiet.

Hyökkäykseen osallistui myös yksi komppania pioneeripataljoona 23:sta. Se lähti komentaja Tauno Tuurnan mukana Valkeasaaresta 13. päivänä maaliskuuta aamulla klo 6.00 ja liittyi Pajarin miehiin.

Hyökkäyshetki oli lopulta 27. päivänä maaliskuuta kello 4.00. Pajari oli suunnitellut yllätyshyökkäystä, mutta vastapuolen joukot Suursaarella ja Kronstadt´issa olivat jo liikkeellä. Ainoaksi yllätysmomentiksi jäi maihinnousupaikan valinta. Joukko jakaantui. Läpimurto saaren pohjoisosassa onnistui, mutta etelämmässä neuvostoliiton joukot pysäyttivät suomalaisten. Haavoittuneet kuljetettiin hevosreessä Kotkan sairaalaan, sillä huono sää esti lennot mantereelle.

Kello 9 Pajari siirsi komentopaikkansa saareen. Iskuryhmät hyökkäsivät uudelleen, mutta neuvostojoukot puolustautuivat sitkeästi. Kun seuraava päivä oli puolivälissä, Pajari katsoi saaren valloitetuksi. Rannassa pidettiin paraati kello 16.30. Kukaan ei tiennyt, että komentaja seisoi venäläisen miinakentän päällä. Sää oli kirkastunut ja lentokoneet kävivät taisteluja lähialueella.


Kuvat Sakari Sointu.

 

Bodyguard

Kenraali
Lahjoittaja
#9
"Isku valmisteltiin äärimmäisen tarkkaan ja huolellisesti. Ensinnäkin oli tärkeää, että vihollinen ei saisi liian aikaisin tietää hyökkäyksestä. Kannakselta irrotettaville joukoille välitettiin huhu, että lähdettäisiin valtaamaan Sorokkaa."

Tässä näkee, miten tuohon aikaan, joka ei ollut mitään someaikaa, salattiin operaatio. Jos joku puhuisi "pataljoonan hevosmiehille" ja juttu menisi jotenkin venäläisten korviin, se johtaisi vain puolustuksen vahvistamiseen Sorokassa.

Hiihtäjät vietiin autoilla n. 15 kilometrin päähän saaresta, mutta kyllä siinä on varusteineen ja ammuksineen ihan riittävä taival taistelujännityksessä.
Varsinaiseen hyökkäykseen joukot vietiin autoilla sinne noin 15 km päähän. Mutta hyökkäystä edeltävät partio-/tiedustelumatkat tehtiin kokonaan hiihtämällä ja niitä tehtiin melkoisen paljon. Toki partiomiehiille oli matkan varrella kaksi majaa, joissa saivat levähtää yms.

Varsinaisen valtauksen jälkeen alkoi myös Tytärsaari kiinnostaa ja kaikki siirtymiset sinne tehtiin hiihtämällä. Sinne faijakin joukkueineen yötä myöten hiihti...
 

Bodyguard

Kenraali
Lahjoittaja
#11
Oliko Suursaaressa Venäjän perintönä mitään linnoitteita?
En nyt muista, voin toki tarkistaa, kun ehdin. Ei kuitenkaan mitään suurempaa kokonaisuutta. Korsuja yms. toki oli. Kovimpia "pähkinöitä" taisi olla majakan valtaus ( osasto Oksanen ). Venäläiset linnoittautuivat majakkaan ja sen lopullinen kukistuminen taisi olla valtausoperaation viimeisiä... Muistaakseni suomalaiset rakensivat myöhemmin itse tykkiasemansa yms. Suursaaressa oli jossain vaiheessa aika mittava määrä rakennusmiehiä ( siviileitä ).
 

Tetra

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#12
"Isku valmisteltiin äärimmäisen tarkkaan ja huolellisesti. Ensinnäkin oli tärkeää, että vihollinen ei saisi liian aikaisin tietää hyökkäyksestä. Kannakselta irrotettaville joukoille välitettiin huhu, että lähdettäisiin valtaamaan Sorokkaa."

Tässä näkee, miten tuohon aikaan, joka ei ollut mitään someaikaa, salattiin operaatio. Jos joku puhuisi "pataljoonan hevosmiehille" ja juttu menisi jotenkin venäläisten korviin, se johtaisi vain puolustuksen vahvistamiseen Sorokassa.

Vaikka salaus viholliselta varsin hyvin onnistui, on tuossa rannikonpuolustajassa kuitenkin mielenkiintoinen huomio:
"Kotkassa toimeenpantiin puhelin- ja kirjesensuuri. Tämä oli kuitenkin turhaa, sillä mm. Raivolan rautatievirkamiehet maalasivat vaunujen kylkiin suurin kirjaimin määräaseman. Vaikka joukot 13.-15.3.1942 öiseen aikaan tuotiin Kotkaan, purettiin kaupungin ulkopuolella tehdasradoilla ja marssitettiin heti purkamisen jälkeen saaristoon, tiesivät kotkalaiset jo paria päivää myöhemmin, että nyt vallataan Suursaari ja että komentajana on itse Pajari."

Nämä saarissa käydyt taistelut on erityisen mielenkiintoisia, sillä niin paljon ne poikkeavat tyypillisimmistä suomalaisesta maastosta. Bodyguardin mainitsemasta Somerin taistelusta olisi mielenkiintoista lukea lisää, pikaisella googletuksella ei siitä paljoa tietoa löytynyt.
 

Bodyguard

Kenraali
Lahjoittaja
#13
Aika hyvä kuvaus Somerin taistelusta löytyy Niilo Lappalaisen kirjasta Suursaari toisessa maailmansodassa. Samasta opuksesta löytyvät myös Suursaaren ja Tytärsaaren taistelukuvaukset ja myös valtauksen jälkeiset Suursaaren puolustusjärjetelyt, joukot ja linnoittaminen yms. Toinen mulla oleva kirja, L.Toiviaisen Jääkenttien taisteluita, keskittyy Suursaaren valtaukseen ja Tytärsaaren torjuntataisteluihin sen jälkeen. Voivat tietty olle sen verran harvinaisia opuksia, ettei niitä ehkäpä kirjastosta löydy, mutta aina voi tiedustella...
 

Bodyguard

Kenraali
Lahjoittaja
#14
Juu, salauksesta huolimatta koko Kotka taisi tietää jo hyvissä ajoin, että Pajari lähtee Suursaareen, ehkäpä moni muukin... Venäläiseteivät siihen kuitenkaan reagoineet, tai jos reagoivat,niiin pahasti myöhässä...
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#15
Vaikka salaus viholliselta varsin hyvin onnistui, on tuossa rannikonpuolustajassa kuitenkin mielenkiintoinen huomio:
"Kotkassa toimeenpantiin puhelin- ja kirjesensuuri. Tämä oli kuitenkin turhaa, sillä mm. Raivolan rautatievirkamiehet maalasivat vaunujen kylkiin suurin kirjaimin määräaseman. Vaikka joukot 13.-15.3.1942 öiseen aikaan tuotiin Kotkaan, purettiin kaupungin ulkopuolella tehdasradoilla ja marssitettiin heti purkamisen jälkeen saaristoon, tiesivät kotkalaiset jo paria päivää myöhemmin, että nyt vallataan Suursaari ja että komentajana on itse Pajari."

Nämä saarissa käydyt taistelut on erityisen mielenkiintoisia, sillä niin paljon ne poikkeavat tyypillisimmistä suomalaisesta maastosta. Bodyguardin mainitsemasta Somerin taistelusta olisi mielenkiintoista lukea lisää, pikaisella googletuksella ei siitä paljoa tietoa löytynyt.
Bodyguard antoi pari lähdettä. Eino Pukkilan kirjassa Taisteluhälytys (1961) on Somerin taistelu laivaston näkökulmasta. Sehän on Suomen laivaston rajuin taistelu kautta historiamme.

Tärkeää Someria saaressa puolusti vain 92 miestä. 8.7. 1942 venäläiset hyökkäsivät 15 lentokoneen ja kymmenen torpedo- ja vartiomoottoriveneen tukemina. Maihinnoussut osasto sai saaren itäpään haltuun. Someri oli käsittääkseni osin linnoitettu. Vastahyökkäyksessä suomalaiset löivät jo elävää voimaa menettäneen vihollisen 9.7. mennessä. Suomalaisia kaatui 17 ja venäläisiä yli 300.

Ulko-Tammion linnake tuki Somerin puolustajia raskaalla tykillään (kantomatka äärirajoilla). Taistelun aikana tilanne on ollut eräässä vaiheessa vaikea, koska Somerin tulenjohto pyysi tulta omaan asemaan. Lisätietoa minulla ei ole. Puolustaja oli joku rannikkojoukko: jos löydät yksikön nimen, voin tutkia stpk:n.

Tuossa on kuitenkin erittäin harvinainen tallenne, jossa tykkivene Uusimaalla palvellut muistelee tapahtumia merellä 17 vuotta tapahtumien jälkeen. Kokonaiskuvan ja kaikkien laivojen liikkeet saa ehkä paremmin Pukkilalta.

http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1959/Kansa_Taisteli_05_1959.pdf
 
#16
Muistaakseni Somerista on tehty joku Kadetti/euk tutkielma sotapäiväkirjat päälähteenä. Doria tai Taisto?
 
#18
Hyvinkin mahdollista, ei vaan löydy googlettamalla, ainakaan helposti... Ehkä ei ole "julkinen", en tiedä...
Kyllä nuo sotahistorian tutkielmat on julkisia toisin kun esim taktiikan. Voi vaan olla niin vanha että on vain paperikappaleena MPKK:n kirjastossa. Tosin niidenkin pitäisi löytyä Taisto-haulla...
 

Bodyguard

Kenraali
Lahjoittaja
#19
Kyllä nuo sotahistorian tutkielmat on julkisia toisin kun esim taktiikan. Voi vaan olla niin vanha että on vain paperikappaleena MPKK:n kirjastossa. Tosin niidenkin pitäisi löytyä Taisto-haulla...
Ok, ilmeisesti siksi ei löydy. Ajattelin vaan, jos se ei ole puhtaasti historiallinen tutkielma vaan sisältäisi esim. taktista pohdiskelua.... Siksi mietin, ettei ehkä ole julkinen.
 

Tetra

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#20