Suursaaren valtaus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Löysin Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisun "Rannikkotykistö taistelee" vuodelta 1951, jossa on majuri V.Rauhaniemen kirjoittama varsin perusteellinen selvitys karttoineen tuosta Somerin taistelusta.
 
Tetra kirjoitti:
Taistosta löytyi pari, mutta noita ei ilmeisesti ole sähköisessä muodossa. Doriasta ei löytynyt mitään mielekästä aiheen tiimoilta. Lähinnä Somerin osalta kiinnostaa tuo Bodyguardin mainitsema taktinen hyvyys kyseisessä taistelussa. Mitkä taktiset seikat teki siitä niin hyvän?

https://taisto.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=591&recCount=50&recPointer=2&bibId=54211
https://taisto.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=591&recCount=50&recPointer=1&bibId=93221
Klikkaa laajentaaksesi...

En nyt osaa sanoa, mitkä taktiset asiat siitä hyvän tekivät. Olen vaan miettinyt sitä siksi, että siinä Lappalaisen teoksessa mainitaan tätä taistelua käytetyn Ruotsin sotakorkeakoulussa esimerkkinä onnistuneesta linnakkeen puolustuksesta. Ehkä se hyvyys olis rannikko- ja laivastovoimien yhteistoiminta. Kalusto oli kyllä kaikin puolin kirjavaa ja vanhentunutta, joten se hyvyys on ollut sitten jotain muuta. Tuli vaan mieleen, olisiko sitten taktiset seikat... Ehkäpä vähäisten voimien oikeanlainen käyttö, keskittäminen tms...
 
CV9030FIN kirjoitti:
Muistaakseni Somerista on tehty joku Kadetti/euk tutkielma sotapäiväkirjat päälähteenä. Doria tai Taisto?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tetra kirjoitti:
Taistosta löytyi pari, mutta noita ei ilmeisesti ole sähköisessä muodossa. Doriasta ei löytynyt mitään mielekästä aiheen tiimoilta.
https://taisto.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=591&recCount=50&recPointer=2&bibId=54211
Klikkaa laajentaaksesi...

Bingo! Tarkoitin tuota silloisen Kadetti Uusimiehen oppinäytetyötä jonka olen joskus lukenut läpi. Juu ei ole digitoitu. Tuo on tehty 2003 ja oiskohan vasta joistain vuodesta 2007/08 julkiset opinnäytetyöt Doriassa?
 
Bodyguard kirjoitti:
Talvisodassa JR16, jatkosodassa ensin I/JR27 ja sen hajoittamisen jälkeen JR48. Lapin sodan rykmenttiä en muista, mutta Pjarin divisioonassa sielläkin. Eli melkeinpä koko sota-aikansa Pajarin porukoissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

(Tästä kohtaa on editoitu yksikön tunnukseen liittyvä virhe Bodyguardin huomautuksen - ks. seur.viest - perusteella)

Airon pöydälle tuli tällaisia. Ota näistä selvä. 27.3. alkaa eka kuvan puolivälin paikkeilta.

fetch_lqjpg.ka


fetch_lqjpg.ka




fetch_lqjpg.ka
 
Viimeksi muokattu:
Nyt taitaa veli Vonkalta mennä vähän aikajanat sekaisin. Suursaaren valtaukseen osallistui nimenomaan I/JR27, eli JR27 ensimmäinen pataljoona, komentajanaan tuolloin maj. L. Toiviainen. Muut jvpataljoonat olivat II/JR6 ja Rannikkopataljoona 2. Näistä I/JR27 ja II/JR6 muodostivat evl Sotisaaren komentaman Os. S:n, joka suoritti varsinaisen hyökkäyksen saaren länsirannalta. Maj. Miettisen ( Suursaaren myöhempi komentaja ) johtama Os. M ( 3 kompppaniaa ) ryhmitettiin saaren itäpuolelle sitomaan ja estämään vastustajan irtautuminen saaresta.
Eli Suursaaren valtauksen aikaan JR27 oli vielä olemasssa ev Haanterän komennossaa. Muistaakseni samana vuonna 1942, mutta joskus kesällä JR27 hajotettiin. Faija soti loput jatkosodastaan ( mm. Tali-Ihantala ) tuossa mainitsemassassi III/JR48.
 
Bodyguard kirjoitti:
Nyt taitaa veli Vonkalta mennä vähän aikajanat sekaisin. Suursaaren valtaukseen osallistui nimenomaan I/JR27, eli JR27 ensimmäinen pataljoona, komentajanaan tuolloin maj. L. Toiviainen. Muut jvpataljoonat olivat II/JR6 ja Rannikkopataljoona 2. Näistä I/JR27 ja II/JR6 muodostivat evl Sotisaaren komentaman Os. S:n, joka suoritti varsinaisen hyökkäyksen saaren länsirannalta. Maj. Miettisen ( Suursaaren myöhempi komentaja ) johtama Os. M ( 3 kompppaniaa ) ryhmitettiin saaren itäpuolelle sitomaan ja estämään vastustajan irtautuminen saaresta.
Eli Suursaaren valtauksen aikaan JR27 oli vielä olemasssa ev Haanterän komennossaa. Muistaakseni samana vuonna 1942, mutta joskus kesällä JR27 hajotettiin. Faija soti loput jatkosodastaan ( mm. Tali-Ihantala ) tuossa mainitsemassassi III/JR48.
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta. Ja selvisi sekin miksi vuodelta 1942 ei päiväkirjaa löydy... joukolta jota ei ole :)

I pataljoonan nimi ja numero muuttui virallisesti Jalkaväkirykmentti 48:n III pataljoonaksi Suursaaren jälkeen 26. toukokuuta 1942, mutta vasta vuonna 1944 se siirrettiin omaan rykmenttiinsä. Kuitenkin sotapäiväkirjoissa se noudattaa siihen saakka pääosin perinteistä nimi ja numeromerkintäänsä I/JR 27:n.
 
Oma vaari valtasi suursaaren. Yksin. Näin olen käsittänyt jutuista,kun vielä eli. Kaikki oli maalattu valkoiseksi. Aseetkin. Saipa hän vanginkin jonka ansiosta loma ja suku sai jatkua. Kaikki yhden Iivanan konekivääriampujan apulaisen johdosto,joka päätti jäädä poteroon.
Myöhemmin torjui saksalaisia siellä,oli asevelvollisten alokkaiden varakomentajana. Suursaari oli hyvä paikka asevelvollisille,ennen kuin sakemannit alkoi rynnimään.
 
Saaren valtauksen loppuselvittelyjen aikana on ollut hieno auringonpaiste hienojen luontomaisemien lisäksi.

Eräs vielä mainitsematon seikka on, että valtausoperaation jälkeen saksalaiset esiintyivät omassa propagandassaan Suursaaren valtaajina ja esittivät suomalaisten joukkojen toimineen vain sivuroolissa. Tapahtuneet tosiasiat ja saksalaisten todellinen rooli operaatiossa huomioiden tämä oli heiltä varsin härski temppu, joka samalla loukkasi suomalaista sotilaskunniaa sekä aiheutti diplomaattisen tason erimielisyyksiä Suomen ja Saksan välille.

4685_r500.jpg



4690_r500.jpg


Kuvien lähde: www.sa-kuva.fi
 
Joitain voi tämäkin kiinnostaa. Ilmeisesti Suomeen tulleita juutalaispakolaisia sijoitettiin Suursaareen?

"Tämä kirjoitus on muokattu FM Kauko I. Rumpusen otsikolla ”Armeijan propagandaa kotirintamalle — suursaaren valtaus
1942” pitämästä esitelmästä Maasotakoulussa Lappeenrannassa 1. syyskuuta 2012 Suomen Sotahistoriallisen Seuran
”Sotiemme elokuvadokumentit” –yleisöseminaarissa. Esitelmä liittyy puolustusvoimain [jatkosodan] katsaukseen n:o 39
”Suursaari meidän”"

http://www.sshs.fi/binary/file/-/id/17/fid/659/
 
Tetra kirjoitti:
Joitain voi tämäkin kiinnostaa. Ilmeisesti Suomeen tulleita juutalaispakolaisia sijoitettiin Suursaareen?

"Tämä kirjoitus on muokattu FM Kauko I. Rumpusen otsikolla ”Armeijan propagandaa kotirintamalle — suursaaren valtaus
1942” pitämästä esitelmästä Maasotakoulussa Lappeenrannassa 1. syyskuuta 2012 Suomen Sotahistoriallisen Seuran
”Sotiemme elokuvadokumentit” –yleisöseminaarissa. Esitelmä liittyy puolustusvoimain [jatkosodan] katsaukseen n:o 39
”Suursaari meidän”"

http://www.sshs.fi/binary/file/-/id/17/fid/659/
Klikkaa laajentaaksesi...

Juutalaispakolaisten kokoomakeskus oli aluksi siellä. Olivat saksalaisilta piilossa. Koska Suursaari oli pommitusherkkä, hallitus päätti sittemmin siirtää pakolaiset sisämaahan.
 
Vonka kirjoitti:
Juutalaispakolaisten kokoomakeskus oli aluksi siellä. Olivat saksalaisilta piilossa. Koska Suursaari oli pommitusherkkä, hallitus päätti sittemmin siirtää pakolaiset sisämaahan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, näin oli. Lappalaisen kirjan mukaan juutalaisia käytettiin työpalveluun, mutta siitä ei oikein tullut mitään. Suurin osa heistä omasi ammatin, mikä oli hyvin kaukana ruumiillisesta työstä ja tää porukka ei sitten saanut oikein mitään aikaiseksi. Siksi kai varsinaisten työvelvollisten määrää lisättiin ja juutalaisia ei enää käytetty linnoitustöihin.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top