Suvaitsevaisuus, mitä se on sinulle?

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
Toivoisin, että ketju ei menisi väittelyksi, kun nämä ovat henkilökohtaisia asioita jokaiselle. Ja kuten sanottu, jokaisella on mielipide samoin kuin anusaukko.

Kun turvapaikanhakijakeskustelu (tms.) velloilee eri asioissa niin ehkä voisi tehdä tällaisen ketjun, jossa jokainen voi kertoa oman ajatuksensa omasta henkilökohtaisesta suvaitsevaisuudestaan.

Aloitetaan nyt vaikka itsestä:

- ihmisen väri, kulttuuri ja uskonto voi olla mitä tahansa, kunhan käyttäydytään ns. "ihmisiksi". Eli jos toisten asioita kunnioitetaan niin myös saa kunnioitusta. Quid pro quo.
- kaikista ei voi pitää, mutta useimpia voi sietää.
- jotkut ihmiset ovat vain asettaneet itsensä kaikkien moraalikäsitysten ulkopuolelle,niistä ei voi pitää eikä pidä suvaita.

Itse olen miettinyt, että en voi olla rasisti, kun tulen toimeen about jokaisen rodullisen ryhmän kanssa. Mutta islamistien, hihhulikristittyjen, äärihindujen ja muiden klovnien kanssa on sukset aina menneet ristiin. Eli en ole rasisti, jos sitä katsotaan rodullisena ominaisuutena. Otetaan esimerkkinä se, että ostan kaiken viinan Israelissa arabeilta (tosin ovat kristittyjä arabeja).

Eli suositun australialaisen koomikon Jim Jeffriesin sanoin: "I am not racist, I am a bigot! There is a difference!" :D
 
Maassa maan tavalla tai maasta pois. Joka on vieraana kunnioittaa isännän tapoja.

Täällä isäntä on suomalainen kulttuuri. Tänne ei tulla selittämään että yksin kuljeskeleva säkittämätön nainen on kunniaton hupakko ja sen perusteella kuvitellaan että sitä saa täällä raiskailla. Tänne ei tulla selittämään että joulukinkku on haram ja se pitäisi eristää piiloon näkyvistä ettei se vaan loukkaa jotakuta. Vastavuoroisesti minä en ala julistaa jossain Saudien kadulla että te teette täällä kaiken väärin ja pekoniakin pitäisi saada. Olisin huonotapainen vieras ja sitäpaitsi se saattaisi käydä oman turvallisuuden päälle.
 
Itse olen huomannut (käyttäen sanontaa "muutakin kuin tahkoa kääntänyt"), että ihmiset voi kategorioisoida, mutta ei rodun perusteella.

Itse olen naureskellut kerran pöydän äärellä, jossa on ollut suurin piirtein albiinosta sinimustaan afrikan heppuun asti ja kaikkea siltä väliltä. Ei se väri vaan se luonne.

Käytös ja kunnioitus muita kohtaan ratkaisee.
 
Minua oltiin rekrytoimassa suomalaisen liikennöitsijän palvelukseen. Itse tilaisuuden viimeinen kysymys oli: kun nyt firma sattuu olemaan monikulttuurinen niin kuinka suhtaudut maahanmuuttajiin? - "Se on täysin siitä maahanmuuttajasta itsestään kiinni miten minä häneen suhtaudun." Ja työpaikka oli minun.

Minä elän omaa elämääni ihan niin kuin itse parhaakseni koen, se on ainoa oikea tapa elää - minulle. Joku toinen elää omaa elämäänsä toisella tavalla, ja se on ainoa oikea tapa elää - hänelle. Jos meidän erilaiset elintapamme aiheuttaa kitkaa, niin kitkan aiheuttajasta keskustellaan - yhdessä, tarkoituksena löytää molempia osapuolia tyydyttävä kompromissi.
 
Maassa maan tavalla tai maasta pois. Joka on vieraana kunnioittaa isännän tapoja.

Komppaan tätä. Ensin täytyy varmaan tunnustaa että olen kieltämättä melko konservatiivinen. Uskon tiettyihin asioihin ja instituutioihin, ihmisten yleisesti korkeaan moraaliin ja rehellisyyteen, enkä "yläpeukuta" juttuja, joita pidän luonnonvastaisina, idioottimaisina, moraalittomina, raukkamaisina, jne. Se ei kuitenkaan tarkoita että kommentoisin em. asioita ellei sitä minulta erikseen kysytä tai ellei tilanne nyt jollakin tapaa vaadi asioihin puuttumista.

Mitä uskontoihin, tulee niin mielestäni jokainen saa uskoa vaikka kukkaruukkuun kunhan se ei aiheuta häiriötä muille tai johda toisten käännyttämiseen väkisin tai väkivallalla.
 
Toivoisin, että ketju ei menisi väittelyksi, kun nämä ovat henkilökohtaisia asioita jokaiselle. Ja kuten sanottu, jokaisella on mielipide samoin kuin anusaukko.

Kun turvapaikanhakijakeskustelu (tms.) velloilee eri asioissa niin ehkä voisi tehdä tällaisen ketjun, jossa jokainen voi kertoa oman ajatuksensa omasta henkilökohtaisesta suvaitsevaisuudestaan.

Aloitetaan nyt vaikka itsestä:

- ihmisen väri, kulttuuri ja uskonto voi olla mitä tahansa, kunhan käyttäydytään ns. "ihmisiksi". Eli jos toisten asioita kunnioitetaan niin myös saa kunnioitusta. Quid pro quo.
- kaikista ei voi pitää, mutta useimpia voi sietää.
- jotkut ihmiset ovat vain asettaneet itsensä kaikkien moraalikäsitysten ulkopuolelle,niistä ei voi pitää eikä pidä suvaita.

Itse olen miettinyt, että en voi olla rasisti, kun tulen toimeen about jokaisen rodullisen ryhmän kanssa. Mutta islamistien, hihhulikristittyjen, äärihindujen ja muiden klovnien kanssa on sukset aina menneet ristiin. Eli en ole rasisti, jos sitä katsotaan rodullisena ominaisuutena. Otetaan esimerkkinä se, että ostan kaiken viinan Israelissa arabeilta (tosin ovat kristittyjä arabeja).

Eli suositun australialaisen koomikon Jim Jeffriesin sanoin: "I am not racist, I am a bigot! There is a difference!" :D

Samoilla linjoilla.

"Arvosta oma tilasi. Anna arvo toisellekin."

Kumpaakaan näistä ei voi unohtaa tai metsään menee. Ja niitä jotka ei arvosta, ei tarvitse arvostaa takaisin.
 
Minulle se on realismia. Asiat asioina. Historioitsija Juha Siltalan sanat ovat ytimessä:

Kun ihmisarvo on vertailun varassa, ylemmyyttä ei koskaan voi nauttia kylläisyyteen saakka. Yhteisvihaa, jonka tarkoitus on vahvistaa omaa arvoa suhteessa muihin, voidaan nostattaa jakokysymysten ohella myös pilakuvista, epäsopivista sanavalinnoista tai jopa oletetuista ajatusrikoksista. Kulttuurisodan aiheeksi kelpaa jopa leivän syöminen tai syömättömyys.

Nettikiivailu palkitsee käyttäjäänsä kiihdyttävällä dopamiiniruiskeella, joka panee haluamaan yhä lisää. Samanmielisten vahvistus saa näkemään toisinajattelevan vain omien ennakkoluulojen ripustimena täysin riippumatta siitä, mitä tämä sanoo. Vastapuolen ihmisyys kielletään, mutta kasvottomassa ja sävyttömässä mediassa myös kiivailijat itse tulevat kadottaneeksi inhimilliset piirteensä.

Keinot, joilla perimmältään tavoiteltiin läheisyyttä ja jakamista samanmielisten kanssa, tekevätkin maailmasta entistä kolkomman ja stressaavamman.

- See more at: http://www.valomerkki.fi/uutiset/hauras-luottamus#sthash.MmEiRwGK.dpuf
 
Kiva kun kysyit. Olen aina välillä pohtinut tämän termin sisältöä, kun sitä viljellään jatkuvalla syötöllä julkisessa keskustelussa.

Koko termi on hiukan arveluttavasti ladattu. Usein konsepti myydään niin, että "suvaitsevainen" on terve, rento ihminen ja "suvaitsematonta" vaivaa jokin irrationaalinen viha, joka kumpuaa kyvyttömyydestä hyväksyä erilaisuuden olemassaoloa. Kun asian näin pohjustaa, päästään kivoihin nyökyttelyrinkeihin.

Mutta jos sallitte minun havainnollistaa suvaitsevaisuuden nimissä tyrkytettyjä kyseenalaisempia asioita, voisin kuvata niitä hiukan abstraktilla esimerkillä, josta on riisuttu pois debaatin tavanomaiset osapuolet. Kysytäänpä siis vaikka, suvaitsenko juhannussalkoja.
  • Jos naapurilla on pihallaan puolen kilometrin päässä juhannussalko, siinähän on. Käyn katsomassa jos tykkään. En menetä yöuniani siksi, että sellainen on.
  • Jos rivitalonaapurilla on pihassaan juhannussalko, onhan se jo vähän erikoinen, mutta varmaan hyväksyttävissä. Pitääkö se mekkalaa tuulisina öinä?
  • Jos tullaan kertomaan, että salko tuleekin Minun Takapihalleni, alkavat nousta kulmakarvat.
  • Jos minulle tuodaan lisäksi myös lasku salon pystyttämisestä, saattaa nousta lisäksi myös verenpaine.
  • Jos viranomainen kertoo että siihen nousee, maksettava on, eikä minulta kysytä, saattaa päästä jokunen ruma sana ja seurata muutakin.
  • Jos salko on keskellä ajotietä ja estää aiemmin normaaliksi katsotut arkitoiminnot, suvaitsevaisuuden raja on luultavasti ylittynyt.
Tähän esimerkkiin voi sitten vaihdella tilalle erinäisiä asioita pohtien, mitä "suvaitsevaisuus" oikeastaan kattaa ja milloin on kyse pelkästä asian olemassaolosta tai sen hyväksymisestä.

Esimerkiksi homoseksuaalisuus muuten on sellaisia asioita, joihin asennoituminen on minusta pitkälti pelkkä valintakysymys eli koskee silkan olemassaolon hyväksymistä. Harvoin vaikuttaa kovin konkreettisesti arkielämään. Tai uskonto sellaisenaan. Ei paljon haittaa, onko rivitalonaapuri sukupuolivähemmistön edustaja, juutalainen vai molempia.

Olisi kyllä kiintoisaa kuulla näiden viimeisten osalta gallup-tulokset myös eri maahanmuuttajaryhmien keskuudesta.
 
Maassa maan tavalla tai maasta pois. Joka on vieraana kunnioittaa isännän tapoja.

Täällä isäntä on suomalainen kulttuuri. Tänne ei tulla selittämään että yksin kuljeskeleva säkittämätön nainen on kunniaton hupakko ja sen perusteella kuvitellaan että sitä saa täällä raiskailla. Tänne ei tulla selittämään että joulukinkku on haram ja se pitäisi eristää piiloon näkyvistä ettei se vaan loukkaa jotakuta. Vastavuoroisesti minä en ala julistaa jossain Saudien kadulla että te teette täällä kaiken väärin ja pekoniakin pitäisi saada. Olisin huonotapainen vieras ja sitäpaitsi se saattaisi käydä oman turvallisuuden päälle.

Tässähän se tuli aika hienosti kiteytettyä. Ei lisättävää.
 
Kunnioita lähimmäistäsi, kuin kunnioitat itseäsi ja saavutuksiasi. Pidä ystäviäsi ja kanssakulkijoitasi vertaisenasi ja tuntematonta parempana.
Arvosta toisen aikaansaannoksia ja pyrkimyksiä. Toimi oikein, älä väheksy toisia.

Näillä mennään.
 
Kannatan etnisyyteen perustuvia kansallisvaltioita joissa vähemmistöt huomioidaan mutta ei "positiivisesti" syrjien enemmistöä.

Suvaitsen että myös muut voivat asua niissä jos eivät pyri kumoamaan tätä periaatetta.

Kuulun vähemmistöön itse tällä hetkellä mutta ajatus lisää kannatusta kovaa vauhtia.
 
Kiva kun kysyit. Olen aina välillä pohtinut tämän termin sisältöä, kun sitä viljellään jatkuvalla syötöllä julkisessa keskustelussa.

Koko termi on hiukan arveluttavasti ladattu. Usein konsepti myydään niin, että "suvaitsevainen" on terve, rento ihminen ja "suvaitsematonta" vaivaa jokin irrationaalinen viha, joka kumpuaa kyvyttömyydestä hyväksyä erilaisuuden olemassaoloa. Kun asian näin pohjustaa, päästään kivoihin nyökyttelyrinkeihin.

Ei ole sattumaa, että sekä Orwellin Eläinten vallankumouksessa että 1984:ssä vaihdetaan sanojen merkitystä pikku hiljaa. Ihmisillä on tarve välttää sisäisiä ristiriitoja.

Jos ihminen on kerran saatu sanomaan "Olen feministi", niin sen jälkeen feministin määritelmää voidaan pikku hiljaa muuttaa joksikin muuksi kuin mitä se oli lausuntohetkellä. Koska halu ristiriitojen välttämiseen on olemassa, usein helpompaa vain mukautua kuin todeta että "Noh, enhän minä sitten taidakaan olla feministi vaikka aikaisemmin sanoinkin". Joskus ristiriita on liian voimakas ja mielipiteiden liu'utusyritys ei onnistu. Joillekuille tämä tapahtuu yleensä aikaisemmin kuin toisille, joillekin toisille ei.

Valitsin tarkoituksella esimerkiksi jonkun muun kuin suvaitsevaisuuden, koska tätä käsitteiden muokkaamista tapahtu - tiedostetusti tai tiedostamatta varsin laajalti. Monille tämän palstan vakikävijälle läheinen käsite isänmaallisuus on kertaan jos toiseenkin vääristetty yhteen sun toiseen, käytännössä valtiollisten entiteettien toimista melkein jokaisen aseellisen konfliktin yhteydessä ja sitten muutenkin. Tämän kautta voi peilata mitä patriootti.com ja kumppanit yrittävät (siinä mielestäni pahemmin onnistumatta) tälläkin hetkellä tehdä kyseiselle käsitteelle.

Ignorance is strength.

Noin itse topicin asiaan @FinnNSF ja @Umkhonto puhuivat hyvin.

Heihin lisäisin vielä sen, että en koe tarvetta suvaita asioita tai käyttäytymismalleja, jotka voivat olla vaarallisia itselleni tai läheisilleni, suoraan tai välillisesti. Erilaiset käsitykset naisten asemasta ja koskemattomuudesta ovat päivänselviä. Välillisistä en esimerkiksi en koe mitään syytä hyväksyä rokotteita vastustavaa liikettä, sillä rokotteiden teho perustuu riittävän kattavaan rokotettujen osuuteen väestöstä. Jos tarpeeksi monta tahvoa jättää lapsensa rokottamatta, riskeerataan oikeasti ikävien tautien palaaminen ja kunnon pandemian ongelmilta ei suojaa edes vastustuskyky pandemian päätaudille.
 
Tietty ongelma on myös ensikontaktissa erilaisiin ihmisiin.

Jos XXX oli paskiainen, niin se vaikuttaa seuraavaan tapaamiseen XXX porukan kanssa.
 
Suvaitsevaisuus - suvaitsevainen?

En pidä itseäni kovinkaan suvaitsevaisena ihmisenä, ennemminkin pidän itseäni joissain asioissa hyvinkin vapaamielisenä - pieni mutta merkityksellinen ero. Mutta vaikka en voikaan sanoa itseäni suvaitsevaiseksi, pyrin tulemaan toimeen arkisessa elämässä eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa, niin kauan kun he haluavat sopeutua kulttuuriimme (voiden kuitenkin säilyttää oman kulttuurinsa erityispiirteet tapauksissa joissa lakia ei rikota) eivätkä pyri muuttamaan tapaani elää niissä tapauksissa joissa minä en riko lakia tai sovinnaisuuden rajoja, eivätkä he pyri muuttamaan suomalaista kulttuuria etenkään väkivalloin. Tai vaatimaan suomalaisten sopeutuvan heidän tapoihinsa ja kulttuuriinsa. Heidän muuttaessa Suomeen, juuri heidän on otettava se ensimmäinen askel sopeutumisessa ja kotoutumisessa - heidän on tehtävä myönnytyksiä tarvittaessa ei suomalaisten. Halutessamme me voimme sitten ottaa askeleita heidän suuntaan ja kunnioittaa heidän tapakulttuuria, mutta tämän on oltava omaehtoista ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa vaatimusten ja pakon sijaan.

Jos minä muutan ulkomaille asumaan. En voi kuvitella, että heidän on mukauduttava minun tapoihini - ei siinä ole mitään järkeä, sen sijaan minun on mukauduttava heidän tapoihin - hyväksyttävä ne tiettyyn rajaan saakka tai muutettava pois. Kodissani ja yhteisössäni voin sitten vaalia suomalaisia tapoja, mutta asetelma ei voi olla se, että yhteiskunta mukautuu niihin - minun on mukauduttava yhteiskuntaan. Myös täällä Suomessa.

Tietenkin yhteismaailmallisesti voi ajatella, että epäoikeudenmukaisuutta vastaan on voitava taistella - tämä oikeus on myös maahanmuuttajalla. Tässäkin tapauksessa rauhanomaisuus on lähtokohta josta pitäisi lähteä liikkeelle. Se mikä on epäoikeudenmukaisuutta on tietenkin tulkinnanvarainen asia, mutta en nyt pitäisi sitä epäoikeudenmukaisena jos muuttaisin johonkin maahan asumaan ja kyseisessä maassa ei ole sallittua näyttäytyä julkisesti juopuneena. Sellainen ei ole asia, joka on yleismaailmallisesti kovinkaan epäoikeudenmukaista, siihen minun olisi siis sopeuduttava ja ryypiskeltävä neljän seinän sisällä. (Enpä nyt Suomessakaan pahemmin julkijuopuneena esiinny, ole esiintynyt enää vuosiin).

Lähtöasetelma on siis halu sopeutua, tämän jälkeen on huomattavasti helpompi hyväksyä maahanmuuttajan oudoiltakin vaikuttavat tavat ja kulttuurin erityispiirteet (jotka on sopeutettavissa Suomeen - sharia ei sitä ole).

vlad
 
Olen suvaitsevainen.
Se merkitsee minulle sitä, että maalimalla työtätehdessä liikkuessani, tai muuten kohdatessa vieraita ihmisiä, pyrin aina lähtemään siitä, että ihminen on hyvä ja tasavertainen kaikessa mitä touhutaan ja sukupuolesta riippumatta kohtelen kaikkia näin.
Ymmärrän jos joku on homoseksuaali, tms asioita, kunhan kukaan mies ei ala lähetelemään minua, tai muuta sellaista touhua.
En yritä koskaan huijailla missään ketään, koska pidän meitä kaikkia ihmisiä samanarvoisina, eikä taloudellista suhmurointia saa tehdä toisten kustannuksella. Jos joku tekee rahaa työllään, niin "that´s fine to me" :)
 
Suvaitsevaisuus tarkoittaa minulle sitä että kaikkia yksilöitä kohtaan on käyttäydyttävä asiallisesti ellei heidän oma käytös anna syytä muuttaa sitä. Pidän tätä itsestäänselvänä enkä minään erityisenä hyveenä.

Suvaitsevaisuus on vaan sanana poliittisesti latautunut enkä hirveästi anna arvoa ko. sanalle.
 
Suvaitsevaisuus - suvaitsevainen?
Mutta vaikka en voikaan sanoa itseäni suvaitsevaiseksi, pyrin tulemaan toimeen arkisessa elämässä eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa.

vlad

Minusta suvaitsevaisuus ei liity syntyperäisten asioiden, kuten rodun tai ihonvärin hyväksymiseen. Näille "ominaisuuksilleen" kun harva voi itse mitään.
Sen sijaan toisten ihmisten omavalintaisten arvojen/käyttäytymismallien/ym. hyväksyminen on mielestäni suvaitsevaisuutta.

Kuten mainitsin, en ole kovin suvaitsevainen ja ehkä olen joissain asioissa jopa hieman sopuli ja seuraan laumaa/enemmistöä. Mutta mielestäni joskus kannattaa valita pienimmän riesan tie vaikka olisikin hieman eri mieltä.
"Älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei edes joudu."
 


Vahvistusharhasta voi Martikaisen mukaan päästä eroon etsimällä tietoisesti oman maailmankuvan kanssa ristiriitaista ja sen kanssa vastakkain asettuvaa tietoa. Paras tapa tutkia esimerkiksi tieteellisen teorian paikkansapitävyyttä on yrittää tietoisesti kumota sen paikkansapitävyys.

Hyvä ohje, näin olen omat näkemykseni ja maailmankuvani muodostanut.
 
Back
Top