Rankka raportti Syyrian vankiloista
"He potkivat meitä nähdäkseen kuka on elossa"
Tänään klo 12:50
Amnesty Internationalin uusin raportti Syyrian hallinnon vankiloista ja pidätyskeskuksista on julmaa luettavaa. Vangit murretaan kiduttamalla, raiskaamalla ja kaikilla mahdollisilla käytössä olevilla mielipuolisilla keinoilla.
Vankilasta vapautuneita vankeja Damaskoksessa vuonna 2012. AP
- Kidutus on arkipäivää Syyrian hallinnon vankiloissa.
- Ainakin 17 723 ihmisen arvioidaan kuolleen Syyrian vankiloissa viisi vuotta kestäneen sodan aikana.
- Amnesty Internationalin raportissa on haastateltu 65:ttä uhria.
Ainakin 17 723 ihmisen arvioidaan kuolleen Syyrian vankiloissa yli viisi vuotta kestäneen sodan aikana. Ihmisoikeusjärjestö Amensty Internationalin raportin mukaan Syyrian hallinnon tapa hiljentää arvostelijansa kiduttamalla täyttää tunnusmerkit rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Raporttia varten on haastateltu 65:tta uhria, jotka ovat olleet vangittuina Syyrian tiedustelupalvelun pidätyskeskuksissa tai Saidnajan pahamaineisessa sotilasvankilassa Damaskoksen lähellä. Tässä heidän kertomuksiaan.
Raiskattu
Laila on rauhanaktivisti, ja hän oli dokumentoimassa ihmisoikeusloukkauksia, kun hänet pidätettiin al-Qadamin alueella Damaskoksen eteläpuolella. Laila yritti paeta turvaan, kun aluetta pommitettiin, mutta sotilaat saivat hänet kiinni. He syyttivät Lailan olevan aseettoman hallitusta vastustavan ryhmän jäsen.
– Komentaja tuli ja pyysi sotilaat panemaan minut luodinkestävään autoon. Sitten sotilaat tulivat autoon ja alkoivat häiritä minua seksuaalisesti. Yöllä autoon tuli luutnantti. En pysty unohtamaan hänen ääntään ja hajuaan. Hän alkoi ottaa vaatteita päältäni ja raiskasi minut. Sitten kaksi muuta sotilasta tuli ja raiskasi minut. Minulla oli kuukautiset.
– Autossa oli kaksi istuinta edessä. Hän raiskasi minut, sitten hän istui etupenkillä ja pyysi neljä muuta sotilasta paikalle. He raiskasivat minua samaan aikaan kun kaksi muuta odotti vuoroaan. Aloin huutaa. Tulin hysteeriseksi. Eversti uhkaili minua meluamisen takia. ”Jos huudat, tapan sinut.” ”Tapa minut. En halua enää elää sen jälkeen mitä sinä ja koirasi teitte minulle.” Hän läimäisi minua ja alkoi huutaa. ”Ansaitsit sen. Petit maasi.”
Tämän jälkeen Laila kuljetettiin sotilastiedustelun selliin.
Amnestyn mukaan kidutus on arkipäivää Syyrian hallinnon vankiloissa. AP
Tunnustus
Amnestyn mukaan useissa tapauksissa vangeilta on saatu tunnustus kiduttamalla heidän sukulaisiaan tai ystäviään. Näin kävi Saadillekin.
– Huomasin, että ystäväni oli samassa sellissä. Hänen silmänsä oli peitetty, ja hän oli veren peitossa. Hän oli kertonut kuulustelijoille, että isäni ja veljeni avustivat aseellisia ryhmiä. Se ei ollut totta. Hän oli myös kertonut, että olin käynyt mielenosoituksissa. Olin aluksi vihainen hänelle, mutta annoin anteeksi ymmärrettyäni tuskan, jota hän tunsi. Hän kertoi, että hän ja hänen äitinsä oli pidätetty. Hän pyysi anteeksi meiltä. ”Minua kidutettiin, joten kerroin heille nimesi.”
Ystävä kuoli myöhemmin vankilassa.
Kuolleiden keskellä
Alepposta kotoisin oleva Ziad pidätettiin marraskuussa 2012. Hän vietti neljä kuukautta Aleppossa ja Damaskoksessa olevissa pidätyskeskuksissa. Ziad kuvailee, miten hänen seitsemän sellikaveriaan oli tukehtunut, kun ilmanvaihto oli lakannut toimimasta Damaskoksessa sijainneessa sotilastiedustelun pidätyskeskuksessa.
– He potkivat meitä nähdäkseen, kuka on elossa ja kuka ei. He käskivät minua ja toista selviytyjää nousemaan. Silloin ymmärsin, että seitsemän ihmistä oli kuollut ja olin nukkunut seitsemän ruumiin vieressä. Sitten näin loput ruumiit käytävällä, niitä oli noin 25”, hän kuvaili.
Pidätyskeskusten olosuhteet ovat epäinhimilliset. Sellit ovat niin täynnä, että pidätettyjen oli nukuttava vuoroissa. Kalusteita ei ole, huopia on vain osalla vangeista. Nekin likaisia. Ruokaa tai terveydenhuoltoa ei myöskään ole tarjolla riittävästi.
Tervetulojuhlat
Miltei kaikki Amnestyn haastattelemat uhrit ovat kertoneet joutuneensa ”tervetuliaisjuhliiin” heti vankilaan tai pidätyskeskukseen saapuessaan. Tervetuliaisjuhlissa vartijat hakkaavat vankeja pampuilla ja sähkökaapeleilla. Tervetuliaisjuhlaa seuraa usein ”turvatarkastus”, joka ainakin naisille merkitsee raiskausta tai muunlaista seksuaalista hyväksikäyttöä.
Samer on lakimies. Hänet pidätettiin helmikuussa 2012 Haman lähellä, kun hän yritti kuljettaa humanitaarisia avustustarvikkeita, erityisesti vauvanruokia, hallituksen valvomilta alueilta aseellisten ryhmien hallussaan pitämille alueille.
– Kaikki alistetaan tervetuliaisjuhlaan heti, kun he saapuvat al-Mezzehin pidätyskeskukseen. Tavallisesti se pidetään ulkona keskuksen pihalla. Kuuluin 50 miehen ryhmään, ja meidät kaikki hakattiin pahoin pihamaalla. He käyttivät muovi- ja metallikaapeleita, jopa sähkökaapeleita. He löivät kaikkialle, jopa päähän. He löivät minua kovaa päähän useita kertoja.
– Tämän tervetuliaisjuhlan aikana meidät rekisteröitiin ja vaatteemme ja omaisuutemme vietiin. He pakottivat meidät riisuutumaan alsti ja kävelemään rakennukseen. He eivät säästäneet ketään. Näin miten eräs vanha mies hakattiin vielä pahemmin kuin muut.
– Heidän täytyi murtaa meidät, he kohtelivat meitä kuin eläimiä. He halusivat, että ihmiset olisivat mahdollisimman epäinhimillisiä. En nähnyt kenenkään kuolevan, mutta näin verta. Se oli kuin joki.
Saidnajan helvetti
Tervetuliaisjuhlat ovat arkipäivää myös Syyrian pelätyimmässä vankilassa Saidnajassa. Saidnaja on kuuluisa kidutuksista ja liiallisesta väkivallan käytöstä. Vankilasta hengissä selvinneiden mukaan vankeja hakataan vankilassa säännöllisesti kuoliaaksi.
Vankeja pidetään Saidnajassa aluksi viikkojen ajan maanalaisissa selleissä, jotka ovat jäätävän kylmiä talvella. Myöhemmin heidät siirretään maanpinnan yläpuolella sijaitseviin selleihin, mutta kärsimys ei pääty tähän. Vangeille ei anneta ruokaa, ja he joutuvatkin syömään appelsiininkuoria tai oliivinsiemeniä pysyäkseen hengissä.
Vankeja hakataan päivittäin.
– Tavallisesti meidät hakattiin kahdesti päivässä, kun ruoka tuli, ja toisen kerran, kun selli tarkastettiin ja sitten yhden ja kymmenen välillä lisää satunnaisesti, Alepposta kotoisin oleva asianajaja Salam kertoi.
Salamin mukaan vanginvartijat laittoivat vangit roikkumaan ranteista ja hakkasivat.
– He toivat selliimme hakkaamiaan vankeja. Heidän raajansa olivat vääntyneet. Emme voineet auttaa heitä. Lääkäri tuli ja katsoi heitä, hakkasi heitä ja lähti. Hän oli luutnantti. Tällaista tapahtui niin paljon, ettemme tunteneet enää mitään. Ajattelin, että voisin olla seuraava. Vuoroni oli tulossa. Tunsimme syntyneemme uudelleen, kun selvisimme hengissä.
Lähteet: Amnesty International: It Breaks the Human: Torture, Disease and Death in Syria´s Prisons, Stt
