Kerrataan lyhyesti, mitä siellä on hampaankolossa.
Mitä tapahtui Syyrian sisällissodassa?
Arabikevään huipulla vuonna 2011 demokratiaa kannattavat mielenosoittajat lähtivät Syyrian kaduille. Heitä ammuttiin. Kun Assadin joukot murskasivat demokratiaa kannattavan liikkeen, aseellinen oppositio alkoi muodostua. Muodostui pieniä aseellisia ryhmiä, joihin myös loikkasi väkeä Syyrian armeijasta.
Oppositiovoimat olivat hajautettuja, eri ideologioista koostuvia, mutta yhteisenä tavoitteena heillä oli Assadin kaataminen. Tukea antoivat eri tavoin vieraat voimat, mukaan lukien naapuri Turkki, alueelliset jättiläiset Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat sekä Yhdysvallat.
Hallituksen vastaisten voimien kasvaessa Syyrian liittolaiset Iran ja Venäjä lisäsivät tukeaan. Paikan päällä Iranin vallankumouskaarti sekä sen libanonilainen edustaja Hizbollah auttoivat taistelemaan aseistettuja kapinallisryhmiä vastaan. Taivaalla Syyrian ilmavoimia vahvistivat venäläiset sotakoneet.
Ääri-islamistit, mukaan lukien al-Qaida, kiinnostuivat Syyriasta ja aloittivat myös operaationsa Syyrian maltillisen opposition rinnalla. Se ei suhtautunut myönteisesti jihadistien osallistumiseen, mutta vuoteen 2014 mennessä ääriliikkeet hallitsivat, ja ISIS alkoi valtaamaan maata. Peläten Syyriasta muodostuvan pysyvän terroripesän, Yhdysvaltojen johtama kansainvälinen koalitio päätti keskittyä ryhmän eliminoimiseen.
Syyrian demokraattiset voimat (SDF) eli kurdit taistelivat ISIS:iä vastaan ja päättivät käytännössä ryhmän alueellisen olemassaolon.
Vuonna 2020 Venäjä ja Turkki sopivat tulitauosta viimeisessä opposition hallitsemassa maakunnassa Idlibissä.
Miksi konflikti on syttynyt uudelleen nyt?
Hyökkäys alkoi keskiviikkona sen jälkeen, kun kapinalliset muodostivat uuden liittouman. Pumpun nimi suomeksi on suurin piirtein "sotilaallisten operaatioiden johto".
He pyyhkäisivät nopeasti Aleppon ulkopuolisten kylien läpi, ja hallitsevat suurta osaa kaupungista ja kohtaavat vain vähän vastarintaa.
Taistelijat sanovat pyrkivänsä vapauttamaan miehitetyn alueen ja vastanneensa hallituksen joukkojen ja Iran-mielisten miliisiryhmien lisääntyneisiin hyökkäyksiin.
Kapinalliset saattavat pyrkiä hyödyntämään heikentynyttä hallitusta, jonka tärkeimmät liittolaiset ovat kiinni muissa kkonflikteissa.
Vastauksena kapinallisten etenemiseen Venäjän ja Syyrian ilmavoimat aloittivat ilmahyökkäyksen Aleppon ja Idlibin maakuntiin.
Venäjä on kuitenkin jumissa Ukrainassa ja Iranin bulvaani Hizbollah on juuri saanut vähän selkäänsä. Kapinalliset käyttävät hyväkseen Hizbollahin jättämää tyhjiötä edetäkseen Syyriassa.
Aleppon menettäminen merkitsee merkittävää takaiskua Assadin joukoille. Se oli aikoinaan Syyrian suurin kaupunki väestöltään ja taloudellisesti pääkaupungiltaan, ja se on yksi maailman vanhimmista asutuista kaupungeista.
Aleppo oli myös kapinallisten päälinnoitus, kunnes Assad otti sen haltuunsa vuonna 2016. Kun kapinalliset saivat jälleen jalansijaa siellä, he eivät enää ole nurkassa Idlibissä, mikä tietysti saattaa laukaista dominoefektin.
Keitä kapinalliset ovat?
Heitä johtaa Hayat Tahrir al-Sham (HTS), entinen al-Qaidan tytäryhtiö Syyriassa, joka tunnettiin aiemmin nimellä Al-Nusra Front.
Ryhmä katkaisi virallisesti suhteet al-Qaidaan ja on ollut tosiasiallinen hallitsija Idlibissä. Heihin on liittynyt Turkin tukemia ryhmiä ja muita, joita Yhdysvallat on aiemmin tukenut.
Tilannetta mutkistaen entisestään SDF on myös nyt heidän mukanaan.
SDF:n selkärangan muodostavat Kansansuojeluyksiköt (YPG) tunnetun ryhmän kurditaistelijat, jotka ovat aiemmin taistelleet muita Syyrian oppositioryhmiä, etenkin ISISiä vastaan. Heidät petettiin. Kun he olivat tehneet työnsä, toimeksiantaja (Yhdysvallat) hylkäsi kurdit.
Naapuri Turkki pelkää näitä kurdeja.