Syyt, seuraukset ja voittajavaltiot WW3:n käynnistyessä kylmän sodan loppuvuosina

RPG83

Soome Majori
Millainen olisi ollut tilanne, jossa 1980-luvun lopulla olisi käynnistynyt kolmas maailmansota?

Lähtökysymyksiä pohdittavaksi:

1. Olisivatko osanottajat NATO vs. Varsovan liitto?
2. Mikä olisi laukaissut konfliktin?
3. Mikä olisi ollut konfliktin kesto ja aikajärjestys?
4. Olisivatko puolet turvautuneet ydinaseiden käyttöön, ja mikäli kyllä, niin missä laajuudessa?
5. Miten Suomi olisi tilanteeseen reagoinut ja millä tavalla Suomea oltaisiin uhattu?
 
RPG83 kirjoitti:
1. Olisivatko osanottajat NATO vs. Varsovan liitto?

Hyvin todennäköisesti.

RPG83 kirjoitti:
2. Mikä olisi laukaissut konfliktin?

Yksi, joidenkin arvelema syy olisi ollut poliittiset paineet itäblokissa, jolloin oltaisiin lähdetty siihen kuuluisaan voittoisaan sotaan katseiden kääntämiseksi pois sisäpolitiikasta.

RPG83 kirjoitti:
3. Mikä olisi ollut konfliktin kesto ja aikajärjestys?

Hmm, vaikea kysymys. Luulen, että joitakin kuukausia konventionaalisilla aseilla, sen jälkeen ABC-aseilla, jos konflikti yhä jatkuisi.

RPG83 kirjoitti:
4. Olisivatko puolet turvautuneet ydinaseiden käyttöön, ja mikäli kyllä, niin missä laajuudessa?

En usko että ainakaan ihan äkkiä. Lähinnä siinä tilanteessa, että joku osapuoli kokee olemassaolonsa uhatuksi, ja näkee taktisen ydinaseen käytön välttämättömäksi pahaksi vihollisen maajoukkojen pysäyttämiseksi

RPG83 kirjoitti:
5. Miten Suomi olisi tilanteeseen reagoinut ja millä tavalla Suomea oltaisiin uhattu?

Tämä on kiinnostava ja vaikea kysymys. Luulen, että Suomi olisi voinut selvitä antamalla pohjoisosansa Neuvostoliiton läpikulkualueeksi. Toisaalta tämä olisi asettanut paineita myös sotia Neuvostoliiton puolella.
 
RPG83 kirjoitti:
1. Olisivatko osanottajat NATO vs. Varsovan liitto?

Ei. Varsovan liitto ei olisi 80-luvun lopulla pysynyt alkuunkaan kasassa. Puolassa oli silloin kapinoitu jo kymmenisen vuotta eikä tsekeistäkään olisi ollut ryssän liittolaisiksi. Varsovan liitto kokonaisuutena ei olisi ollut osapuoli.

2. Mikä olisi laukaissut konfliktin?

Kurinpalautusyritys Puolassa 1968 tapaan olisi aiheuttanut kapinoita Itä-Euroopassa ja Puna-armii olisi joutunut sotaan miehitysalueiden väestön (ja osittain näiden asevoimien) kanssa.

Länsivallat olisivat liittyneet jostain syystä peliin, mikä olisi aiheuttanut Neuvostoliiton sisällä ja ehkä Derkkulassa sikäläisen väestön taistelutahdon tiivistymistä ja omien kapina-aikeiden tyrehtymisen.

3. Mikä olisi ollut konfliktin kesto ja aikajärjestys?

Paha arvioida. Puolasta, Lähi-Idästä ja Jugoista nämä hommat tuppasivat lähteä liikkeelle.

4. Olisivatko puolet turvautuneet ydinaseiden käyttöön, ja mikäli kyllä, niin missä laajuudessa?

Ei ole tarvetta. Länsivaltojen mukaantulo takaisi neuvostonationalismin aallon ja sen, ettei minkään ydinasevaltion elintärkeät edut todella olisi tulleet uhatuiksi. Itä-Euroopan miehittäjiä ja kapinallisia ja kaikenlaisia kanssasotijoita eri puolilla olisi ammuttu paljon ihan tavanomaisilla aseilla.

5. Miten Suomi olisi tilanteeseen reagoinut ja millä tavalla Suomea oltaisiin uhattu?

Koiviston Suomi olisi ollut turpa kiinni, kuten se Baltian suhteen todellisuudessakin oli. Suomi olisi jäänyt homman ulkopuolelle ja täällä olisi mahdollisesti pidetty uudet Etykit sitten, kun pitäisi valita, ketkä todella saavat vapautua kommarien alta ja ketkä jäävät Gorbatsovin porukoiden valtaan.
 
-80-luvun lopussa NL tai VL ei olisi enää kyennyt käymään sotaa Länttä vastaan. NL koki tavattomia vaikeuksia jo Afganistanissakin, se oli taloudellinen shokki suorastaan. NL:n tilanne oli tuolloin se, että suuri osa ruoasta ja muusta välttämättömästä piti ostaa Lännestä. Sodi siinä sitten ruokkijaa vastaan. Varsovan Liitto tuskin olisi tuonut minkäänlaista lisäarvoa NL:n kannalta, eiköhän se ollut ihan normi imperialistinen viritys, joka kuppasi satelliitteja kympillä. Tosin esim. Kuuba ja Intia nauttivat jumalatonta taloudellista apua, kuubasokerista maksettiin muistaakseni 6-kertaa maailmanmarkkinahinta, intialainen rättiteollisuus sai myös oman hyvänsä, suomalainen Luhta suorastaan repesi rahaan aina -80-luvulle saakka, kiitos järjettömän hyvän tuoton idänkaupan.

NL oli vaarallisimmillaan varmasti heti 2mms:n jälkeen aina Vietnamin sotaan saakka, mutta Bresnevin aikana homma sanoi seis, eikä Puna-armeija poikennut siitä mitenkään.
 
Neuvosto-Venäjän sotasuunnitelma 80-luvulla ei ollut mikään primitiivisen vuoristovaltion miehitys, vaan panssari- ja tykistövyöry idästä länteen.

Sen takia se inha itäkalusto on huollollisesti niin kallista. Sitä piti käyttää Länsi-euroopan läpiajoon, eikä mihinkään 20 v. palveluskäyttöön. Vanhasta suunnittelutavasta kestää päästä eroon, eli vieläkin ollaan samassa jamassa.

Mitä pidemmälle 80-luku edistyi, sitä pidemmälle lännen teknologinen ylivoima edistyi. Siitä huolimatta idän massapanssarien ja sodan jumalan, tykistön, määrä oli ylivoimainen. Tiedä miten olisi Fuldan kapeikossa käynyt.

Yhdellä rykäisyllä ei ole merkitystä talouden kannalta, jos sillä saataisiin Länsi-euroopan tuotantokyky hallintaan. Mitään asemasotaa idässä ei suunniteltu, vaan kunnon blitzkriegiä Atlantille.
Jos alkurykäisy olisi menestynyt, olisi lännen taktiset ydinaseet saattaneet tulla mukaan. Luulen että se olisi pysähtynyt siihen. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua toimimaton talousjärjestelmä olii kuitenkin romahtanut ja pakkovalta kommunistien komennossa olisi kaatunut.
 
Yhden rykäyksen taktiikka olisi edellyttänyt suuria, ennennäkemättömiä keskityksiä, joihin Länsi olisi vastannut hyvin nopeasti ja yhden rykäyksen taktiikalla olisi voitu pyhkiä kankkuja. Yksistään Usan paikalle ehättäneet ilmavoimat olisivat tehneet rykäisystä toivottoman teutarointiyrityksen. Herran tähen, valmiiksi maalitetut Saksan peltoaukeat olisivat olleet oikea loukku VL:n voimille. Näittehän mitä tapahtui Persianlahdella -90- taitteessa? Lännen tekninen ylivoima osoittautui murskaavaksi, ei sitä voi selitellä mitenkään eikä VL olisi kyennyt sitä edes kiistämään.

NL oli tosi ongelmissa jo Hrutshevin jättäessä tehtävänsä ja Mister B:n ottaessa ohjat, alkoi alamäki, jota ei jarrutettu edes ruplan seteleillä. Ja tuo alamäki osui myös voittamattomaan Puna-armeijaan.

Politiikkaa, politiikkaa, politiikkaa. Strategiaa jne. "amerikka sisään, neukut ulkona ja sakut alas painettuna" - totesi ammoin länsimainenkin tiedemies ja tuo toteutettiin miehekkäästi. Kylmä Sota oli lopultakin todennäköisesti isojen politiikkaa, jolla pidettiin maailma niiden näkökulmasta balanssissa.
 
Todennäköisesti asiat olisivat voineet kääntyä aivan eri tavalla.

Olisihan NKP:n johtoon voineet astua aivan toisenlaiset miehet uudistajien sijasta. Ei Kiinakaan kaatunut kommunistiseen stagnaation ja "demokratian painon alla". Todennäköisesti kriisiin olisi ajauduttu läntisten pakotteiden takia. Neuvostoliitto olisi saattanut vastata 80-luvun puolivälissä esim. viljatoimitusten katkaisemiseen kahdella tavalla viljelypalstojen laajempi käyttö ja jakelu olisi aloitettu. Toisena vastauksena olisi todennäköisesti ollut sotilaallisen valmiuden nostaminen. Keski-Euroopassa olevia panssariarmeijoita olisi ryhdytty laittamaan sotakuntoon, varusmiesten koulutusta kuria ja elinoloja olisi kohennettu. Kertausharjoitukset Neuvostoliiton alueella olisi aloitettu laajassa mitassa. Näitä toimenpiteitä olisi sitten avitettu jollain poliittisilla liikkeillä. Neuvostoliitto olisi hyvinkin voinut poistaa käytöstä suuret määrät esim. elinkaarensa lopussa olevia ydinasejärjestelmiä.

On myös syytä muistaa, että Saksassa sotilaallinen läsnäolo aivan eri mittakaavassa kuin nykyään. Suomessahan armeijan läsnäolo tarkoitti lähinnä varuskunnan sijaitsemista kunnan alueella ja bussipysäkeillä näkyi varusmiehiä ja välillä tienlaidassa jääkärit polkivat jonossa pyörineen. Saksassa taas ei ollut mitenkään poikkeuksellista, että hävittäjiä näki taivaalla aamusta ilmaan jyrinän saattamana. Jokaisen sillan kupeesta löytyi keltainen kyltti joka kertoi montako panssaria sille saattoi kerralla ajaa. Sotilaskolonnat halkoivat paikallisia teitä. Pelloilla näkyi panssareita, jalkakäytävillä mustia sotilaita ja laskuvarjojääkärit hyppäsivät kahdeksikkoa lentävästä Chinookista. Kummastakin Saksasta löytyi suuret määrät sotavalmiita yksiköitä.

Naton omat uhka-arviot lähtivät siitä, että Neuvostoliitto olisi sotavalmis kahdessa viikossa. Todennäköisesti neukkuarmeijan tilan huomioon ottaen se olisi saatu sotakuntoon kuudessa kuukaudessa (ml. osa reserveistä). Lännessä tähän ei olisi välttämättä osattu suhtautua. Poliitikot eivät välttämättä olisi nähneet tilanteessa mitään hälyttävää siperiassa pidetään kertausharjoituksia, panssaridivisioonien harjoitukset ovat ehkä lisääntyneet derkkulassa mutta so what, neukut ovat poistaneet 500 ydinohjusta käytöstä ja romuttaneet ne hyvä hyvä ja eikö heillä ole syytä olla kiukkuisia kun viljaakaan ei saada? Nyt tuntuu olevan kova liennytysvaihe kuitenkin käynnissä ja SALT III alkaa marraskuussa Wienissä?

Se kuinka hyvin sotavalmiuteen saattaminen olisi onnistunut on yksi kysymys toinen on olisiko lännessä tilanne huomattu ja siihen reagoitu tarpeellisin keinoin? Sodan lopputuloksesta olisi sitten varmasti vaikea sanoa mitään. En usko, että Nato olisi turvautunut ydinaseiden ensikäyttöön niin kuin se uhosi. En myöskään usko, että Nato olisi saavuttanut persianlahden tapaista ilmherruutta Euroopassa. Vastustajan ilmapuolustuksen tekninen taso ja osaaminen oli kuitenkin huomattavasti korkeammalla tasolla kuin Irakissa.

Mitä todennäköisimmin hommaa olisi edeltänyt jonkinlainen poliitinen toimi jolla Naton yhtenäisyys olisi pyritty murtamaan. Mitään takuita esim. Turkin, Kreikan, Italian tai vaikka sellaisen läntisen liittouman maan kuin Japanin reaktioista ei olisi olemassa.

Varmasti myös Varsovanliiton maissa sekä Neuvostoliitossa olisi ilmennyt sodan vastaista liikehdintää ja jopa aktiivista aseellista vastarintaa. Todennäkösimmin se neukkulan vastaisuus olisi ilmennyt huonon taistelutehona ja karkaamisina. Jos ajatellaan vaikka puolalaista prikaatia joka olisi ryhtynyt kapinoimaan Puolan alueella. Olisiko ollut realistista, että Nato olisi koskaan päässyt hätiin?

Neukkujen vastaus tuohon kapinointiin olisi myös ollut kova- äärimmäisen kova. Esimerkiksi Viroon oli 80-luvulla sijoitettuna kemiallisen sodankäynnin pataljoona- todennäköisesti sen tehtävänä oli myös "kukistaa fasismin kannattajat neuvosto virossa". Samoihin aikoihin olisi myös häirintälähettimet olisivat hiljentäneet "Espoon Kivenlahdesta lähetetyt dehumanisoivat ohjelmat".

Virosta myös löytyy muita merkkejä neuvostoliiton pohjattomista sotahaluista. Esimerkiksi Virosta löytyi täysin miehitetty sairaala jossa ei ollut potilaita- kyseisen sairaalan henkilökunta poistui samaa jalkaa neukkulan joukkojen kanssa.

Keski-Euroopan osalta on Neuvostoliiton sotasuunnitelmia paljastunut. Suomen, Ruotsin ja Norjan osalta ne eivät ole tulleet julkisuuteen. Keski-Eurooppaa varten oli suunnitteilla ennen näkemättömän kova salamasota ja esim. Tanskaan olisivat DDR:n ja Neukkujen joukot hyökänneet yhdessä.
 
RPG83 kirjoitti:
1. Olisivatko osanottajat NATO vs. Varsovan liitto?

Todennäköisesti ei, Varsovan liiton (eli NL:n) kyky käydä yleiseurooppalaista suursotaa oli heikentynyt koko 1980 luvun. Teollisuuden ja talouden ongelmia oli paikattu öljytuloilla ostetuilla ulkomaantuotteilla. Öljyn maailmanmarkinahinnan raju pudotus yhdistettynä tuotannon laskuun teki puna-armeijasta selvää jälkeä kymmenessä vuodessa.

Varsovanliiton sisäinen kuolinkouristus olisi voinut johtaa rajuun sotaan itäeuroopassa. Esim Solidaarisuus-liikkeen tukahdutus Neuvostopanssarein. Hauska yksityiskohta: George Bush I ilmoitti Gorballe että Yhdysvallat "ei vastusta" Romanian kansannousun tukahdutusta VL:n voimin, Gorba kuulemma pudisteli tähän hieman päätään.

2. Mikä olisi laukaissut konfliktin?

Yksi mahdollisuus NATO-VL sotaan olisi ollut Able Archer 83, NL tulkitsee NATO:n DEFCON-1:stä simuloivan harjoituksen strategiseksi ensi-iskuksi.

Varsovanliiton sisäiseen konfliktiin oltaisiin ajauduttu jos kovan linjan kommunistit olisivat onnistuneet vallankaappauksessaan.

3. Mikä olisi ollut konfliktin kesto ja aikajärjestys?
4. Olisivatko puolet turvautuneet ydinaseiden käyttöön, ja mikäli kyllä, niin missä laajuudessa?

NATO-VL ottelussa (olemattomaan) ensi-iskuun olisi vastattu laukaisemalla omat ohjukset ja lähettämällä DDR:n sijoitetut armeijat perään. NATO:n vastausta onkin mielenkiinotoista arvailla. Rumaa jälkeä olisi tullut joka tapauksessa.

Varsovanliiton kuolinkouristelu olisi olliut pitempi prosessi. Avoin sota/miehitys Puolassa, laajenevat mellakat/lakot/kansannousut Unkarissa, Tsekkoslovakiassa ja DDR:ssä. Rahahanat lännestä menevät kiinni. Elintarvike- ja teollisuustuotanto kuihtuu NL:ssä ja satelliitit rimpuilevat irti. Neuvostoliitto käy läpi sarjan enemmän tai vähemmän väkivaltaisia palatsivallankaappauksia kunnes NKP romahtaa, seurauksena luultavasti pitkä ja verinen sisällisota.

5. Miten Suomi olisi tilanteeseen reagoinut ja millä tavalla Suomea oltaisiin uhattu?

NATO-VL konfliktia en uskalla edes ajatella. Varsovanliiton ja Neukkulan sisäisessä hajoamisessa olisi ollut ikävää siinäkin, 90-luvun lama yhdistettynä heti rajan takana raivoavaan sisällissotaan, huh huh.
 
Joudun kyllä olemaan samaa samaa mieltä kuin mosuri.

Baikalin esittämät mielipiteet imperiumin rappiosta pitävät talouden ja politiikan puolella paikkansa, mutta ihmiskunnan historiassa ei ole poikkeuksellista että lähdetään höökimään kun paskat ovat housuissa.

Laajojen jenkkijoukkojen laivaaminen Atlantin yli oli kuukausien homma kuten näimme Persianlahti ykkösessä.

Jom Kippurissa näimme että niin kauan kuin itäblokin aseilla aseistettu huonosti koulutettu, ja singoilla kyllästetty armeija pystyi menestymään, niin kauan kuin pysyivät yhdistetyn tykki- ja ammus-it sateenvarjon alla. Kun tulivat sen alta pois, noutaja tuli.

Venäläisillä ja itä-eurooppalaisilla joukoilla menestys olisi ollut parempi, vaikka lännellä oli tekniikassa etumatka. Idällä oli käsittämätön massa.

Onneksi kuitenkin itäsysteemi karsi Nikitan jälkeen luovat seikkalijat johdosta, jolloin olemme missä olemme. Lännessäkään sotahullut MacArthur ja LeMay eivät päässeet päättämään pommi-iskuista, onneksi.

Toisaalta, jos esim LeMay olisi pommittanut Kuubaa -62, ja siellä olevat neuvostokomentajat, joilla oli tulenavausoikeus 20 strategiselle ja 9 taktiselle ohjukselle, olisivat laukaisseet ydinaseet, sillä seurauksella että kymmeniä miljoonia amerikkalaisia olisi kuollut, meillä olisi joko eloton planeetta tai ydinasekielto/systeemi jolla niitä ei olisi/olisivat jonkun orgaanin valvonnassa alienien varalta.
 
adam7 kirjoitti:
Laajojen jenkkijoukkojen laivaaminen Atlantin yli oli kuukausien homma kuten näimme Persianlahti ykkösessä.

Jenkkien mobilisaatio tiedettiin ongelmalliseksi Pentagonissakin, mutta eurooppaan oli porrastettu riittävästi tavaraa yhden sodan sotimiseksi. Eli kuukausista ei ollut kysymys.

Alkuperäisessä kysymyksessä puhuttiin 80-luvun lopusta, jolloin Reaganin varusteluohjelma oli käyty, siinä hankittiin avaruusaseiden lisäksi ihan perinteistä rautaa.

Siinä olette Veli Baikalin kanssa oikeassa että vielä 70-luvulla teräsjyrä olisi pakottanut NATO:n turvautumaan taktisiin ydinaseisiin.
 
Joo, Puna-armeijan potentiaali kulminoitui kuitenkin jossain -70-luvun puolivälissä. Aika hyvä merkki oli näköjään se, että Solidaarisuus-ammattiliike jäi tukahduttamatta -70-luvun lopussa NL:n voimin, vaikka sitä pidettiin varmana. Isä-vainaa sanoi tuolloin, että jos NL ei marssita joukkojaan Varsovaan ja telakkakaupunkeihin niin se tarkoittaa sitä, että NL:n asema ja voima on muuttunut tai muuttumassa todella paljon.

Länsiteknologia oli jo -80-luvulla rankasti ohittanut NL:n. Toki oli aloja ja sektoreita, joissa NL oli edelleen jopa Kurko, mutta kokonaisuus oli karannut ulottuvilta.

Oikeasti NL olisi ollut virtsassa, jos se olisi aloittanut hyökkäyksen ihan siksikin, että oikeesti siltä olisi loppunut syömäkamppeet. Siellä oli valmiuksia mm. palstaviljelyyn, mutta jälkeenpäin on todettu, että siemen-, lannoite-, osaamisvaje olisi pitänyt huolen siitä, että nälänhätä olisi ollut selviö. Usa Can ja kumppanit pitivät huolen mm. maissia ja vehnää viedessään, ettei NL kyennyt kasaamaan isoja varastoja vaan kädestä suuhun mentiin. Tosi fantsua. Stalinin suurin pökäle oli osaavan talonpoikaluokan likvidointi, NL kaatui pitkälti myös siihen eli se ei kyennyt saavuttamaan ravinnontuotannossa omavaraisuutta kuin parhaimmillaan noin 60-prosenttisesti ja oli näin "vihollistensa armoilla".

Tämän ym. pökäleen helmiä nautitaan vieläkin Venäjällä. Junkkernau, ilmasto ja maaperä sallisi sinänsä vaikka millaisen maataloustuotannon, mutta mistäs otat osaavat farmarit? Ja tosiasia on, että farmari on sellainen ammatti, joka näköjään vaatii pitkät perinteet, pääomien kertymisen pitkällä aikavälillä ja huolenpitoa viljelysmaista, elikoista ja hyvälaatuisen lopputuotteen.

Sitä monesti näitä sota-asioita hahmotellaan vain panssariyhtymien näkökulmasta, montako lentsikkaa ja sotilasta on käytössä jne. onko Fuldan kapeikossa ahdasta vai pitääkö kiertotie keksiä Vulvan kautta? Pah, ruokavarastot tyhjinä ei lähdetä mihinkään sotaan tai sitten lähdetään epätoivoiselle ryöstöretkelle asetelmista, jotka eivät välttämättä ole otolliset.
 
baikal kirjoitti:
Joo, Puna-armeijan potentiaali kulminoitui kuitenkin jossain -70-luvun puolivälissä. Aika hyvä merkki oli näköjään se, että Solidaarisuus-ammattiliike jäi tukahduttamatta -70-luvun lopussa NL:n voimin, vaikka sitä pidettiin varmana. Isä-vainaa sanoi tuolloin, että jos NL ei marssita joukkojaan Varsovaan ja telakkakaupunkeihin niin se tarkoittaa sitä, että NL:n asema ja voima on muuttunut tai muuttumassa todella paljon.

Puola kyllä miehitti itsensä ja maahan julistettiin sotatila. Maa julistettiin poikkeustilaan ja oppositiota ryhdyttiin kitkemään. Taloudellisten kontrollitoimenpiteiden seurauksena mm. siirryttiin kuusipäiväiseen työviikkoon. Käytännössä puolalaisten elintaso laski voimakkaasti ja maasta pyrittiin pois jopa konekaappausten voimin. Elintarvikkeet ja mm. tupakka menivät kortille.

Neukkujen reagoinnista puolalaisten liikehdintään löytyy vaikka täältä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_reaction_to_the_Polish_Crisis_of_1980-1981
 
baikal kirjoitti:
Länsiteknologia oli jo -80-luvulla rankasti ohittanut NL:n. Toki oli aloja ja sektoreita, joissa NL oli edelleen jopa Kurko, mutta kokonaisuus oli karannut ulottuvilta.

Onhan tuokin tavallaan vaaran paikka. Miksi odottaa jos vihollinen vain vahvistuu?


baikal kirjoitti:
Oikeasti NL olisi ollut virtsassa, jos se olisi aloittanut hyökkäyksen ihan siksikin, että oikeesti siltä olisi loppunut syömäkamppeet. Siellä oli valmiuksia mm. palstaviljelyyn, mutta jälkeenpäin on todettu, että siemen-, lannoite-, osaamisvaje olisi pitänyt huolen siitä, että nälänhätä olisi ollut selviö. Usa Can ja kumppanit pitivät huolen mm. maissia ja vehnää viedessään, ettei NL kyennyt kasaamaan isoja varastoja vaan kädestä suuhun mentiin. Tosi fantsua. Stalinin suurin pökäle oli osaavan talonpoikaluokan likvidointi, NL kaatui pitkälti myös siihen eli se ei kyennyt saavuttamaan ravinnontuotannossa omavaraisuutta kuin parhaimmillaan noin 60-prosenttisesti ja oli näin "vihollistensa armoilla".

Juuri tuon takia olin laittanut sodan mahdolliseksi syyksi jonkun elintarvikesaarron. Pakotteet on aina vähän kaksiteräinen miekka. Esimerkiksi amerikkalaiset painostivat Japania ennen tyynenmeren sotaa mm. öljysaarrolla ja romuraudan myynti lopetettiin mikä oli todella vakava juttu tuonti öljystä riippuvaiselle ja erittäin luonnonvara köyhälle Japanille. Ainakin Japanin johto pakotettiin tekemään valinta!
 
Back
Top