vm78 kirjoitti:
Aivan. Lisäksi täytyy myös muistaa ettei mitään voi verrata meidän olosuhteisiin ja jos voi, niin silloinkin ainoastaan väheksyvästi. Koko 80-luvun aktiivisesti sotinut Irak moninkertaisine kalustomäärineen ei ollut mitään suomalaisiin verrattuna. Lähes koko 90-luvun enempi tai vähempi sotinut Serbia isommalla kalustomäärällä ei ole mitään suomalaisiin verrattuna. Luonnollisesti myöskään Libya ei ole mitään meihin verrattuna. Suomella on aina maailman paras koulutus, taktiikka, johtamisjärjestelmä ja osaaminen, näin siltikin vaikkei olla tehty mitään sitten 40-luvun. Muut ei ole mitään.
Nyt unohdit että jokaista suomalaista jonka sukulainen on joskus käynyt edes varuskunnan portilla voi verrata parhaisiin Vietnamin sisseihin eli jotain voi sentään verrata. Samoin mujahideenien neukuille antamaa nöyryytystä ja tsetseenian sotien ihan alkuaikoijen tsetseenien menestystä myös. Ja koska Suomihan on vertaansa vailla oleva teknoarmeija, koska meillä on Nokia, niin myös kaikki amerikkalaisten viime aikojen voitokkaat saavutukset ovat selvää alkulaulua Suomen voittamattoman armeijan menestykselle mahdollisessa taistelussa. Itse asiassa Suomen armeija on jo niin hyvä, että sen voisi lakkauttaa kokonaan, koska kukaan ei enää ikinä uskalla Suomea uhata -ainakinjos kysyt määrätyiltä skp...eikun deva...eikun vl:n edustajilta tai muutamilta vihreiltä tai muilta erityisen humanistisilta ihmisiltä.
Totta puhuen tuo irakin suoritus nyt ei toivottavasti ole juurikaan verrattavissa meihin. Koko 80-luvun sota kun oli täynnä niin massiivisia munauksia, että moisella kalustolliseslla ylivoimalla, ja kun siitä ei selkeästi mitään oppia siellä otettu vaan samoja virheitä toistettiin kerta toisensa jälkeen, ei voi siitä kokemuksesta sanoa olleen ainakaan hyötyä. Aavikkoa, hiekkamyrskyjä, suuria sisäisiä etnisiä ja uskonnollisia erimielisyyksiä ja kuumuutta ei myöskään täällä ole hirveissä määrin, vaan luonnon olosuhteet ja kansanluonne tarjoavat hiukan erilaisia haasteita.
Serbiassa taas todelliset sotilaalliset vaikutukset eivät lopulta olleet mahdottomat. Mahdollinen maataistelu olisi tullut olemaan melkoisen vaikea, mutta ilmaiskut saivat yhteiskunnan polvilleen. Toisaalta on muistettava, että 90-luvulla ei Serbian vastustajilla juuri ollut kovin voimakasta ilmaelementtiä, joten siitä ei ollut kokemusta, vaikka sotaa oli käyty pitkään. Siihen asti Serbia oli ollut se ilmaylivoimainen osapuoli. Bosnian sotaan liittyvät pommitukset olivat sangen lyhytaikaisia.
Molemmilla kuitenkin oli todellakin valtava miesmäärä ja kalustomäärä Suomeen verrattuna. Aavikko joka oli Irakille ongelma oli myös vahvuus, koska liittouma ei siihen ollut tottunut ja aiheutti sille monia vaikeuksia. Talvella Suomella on sentään lumi ja pakkanen. Suomella ei myöskään ole Balkanin vuoristoa suojanaan. Suomella on kyllä metsiä, mutta ne eivät vastaa satojen metrien kiviakasoja. Eivätkä kanavoi samoissa määrin liikennettä. Sen tosin tekevät järvet. Sentään suuria etnisiä erimielisyyksiä Suomella ei ole. Vielä.
Onko sitten A2 keltaisella sellaista kalustoa kuin länsiliittoumalla? Ja onko samoissa määrin? Ja onko sillä hyökätessään kansainvälinen hyväksyntä? Ja välittääkö se siitä?
Ei noita menneitä sotia voi yksi yhteen Suomeen sovittaa, mutta ei niitä sovi sivuuttaakaan noin vain. Ei myöskään sovi unohtaa niitä vanhempia kahinoita, koska muut ovat ottaneet oppia niistä ja muistavat ne opit. Ei meidänkään siis sovi niitä unohtaa.
