Nu går allt åt Helvete! Det är möjligt att ryssarna kan ockupera Gotland. Men Sveriges sak är vår…
Karttaharjoituksen teemaksi toivottiin merellistä teemaa. Kotka on liian lähellä mahdollisia todellisia tapahtumapaikkoja ja on vaara, että keskusteluissa aletaan sivuta todellisia tilanteita. Mutta miten olisi Gotlanti? Suomi ja Ruotsi tiivistävät jatkuvasti puolustusyhteistyötään ja mm. EU:n taisteluosastoon ja Naton joukkopooliin on osoitettu maiden yhteinen Amphibious Task Unit. Entäpä, jos tilanne kehittyy sellaiseen suuntaan, että (suomalaisia) osia tästä ATU:sta tarvitaankiin Gotlannilla!
Näillä oletuksilla käynnistämme
TAISTELUN GOTLANNISTA – STRIDET AV GOTLAND
Reunaehtoja
Karttaharjoituksen tavoitteena on kehittää sivuston reserviläisten taktisia taitoja, kartanlukutaitoa, kykyä tilanneanalyysiin ja päätöksen tekoon. Suomalaisten joukkojen taistelutekniikka tulee pitää yleisellä tasolla. Mitään todellista rannikkojääkärien taisteluun tai taktiikkaan liittyvää asiaa ei saa ottaa käsittelyyn. Kehitän tilannetta komppanianpäällikön tekemien ratkaisuiden perusteella. Tilanne päivittyy noin kerran vuorokaudessa. Kaikki tässä ketjussa kuvatut asiat ovat luonnollisesti puhtaasti mielikuvituksen tuotetta…
Yleistilanne 10.4.201x klo 22.00
Tilanne Euroopassa on kiristynyt aina Venäjän vuonna 2014 suorittamasta Krimin valtauksesta. Vanheneva tsaari Vladimir I on takertunut valtaistuimeensa kaikin keinoin ja vallan säilyttämisen välineenä ovat olleet toistuvat lähimaihin suuntautuneet aseelliset välikohtaukset. Kesällä 2015 Venäjä aloitti laajan hyökkäyksen Ukrainassa. Tilanne alueella on ollut siitä lähtien hyvin epävakaa. Eurooppa ja USA ovat tukeneet ase- ja raha-avulla Ukrainan hallitusta ja kaikkien yllätykseksi Ukrainan armeija on pystynyt käymään sotaa laajalla rintamalla Transnistrian ja Donbassin välisellä alueella jo pitkään. Erityisesti ukrainalaisten partisaanisota Dnepr-joen ja Krimin niemimaan välillä on ollut tehokasta. Tilanne Ukrainassa on ollut alkuvuodesta 201x suhteellisen rauhallinen, mutta samalla Venäjä on koventanut lännen vastaista propagandaansa. Kaliningradin ja Puolan välisellä raja-alueella on ollut aseellisia välikohtauksia maaliskuun lopulla. Läntisissä tiedustelupiireissä epäillään, että Venäjä järjestää välikohtauksen Kaliningradin alueella tai Itämerellä huhtikuun aikana.
Baltian maat, Suomi ja Ruotsi ovat kohottaneet sotilaallista valmiuttaan aina tammikuusta 201x lähtien. Tilanne Suomen lähialueilla on kuitenkin rauhallinen. Ruotsi vetosi Lissabonin julistukseen ja Pohjoismaiden 10.4.2015 antamaan yhteiseen julistukseen 24.2.201x ja pyysi Suomelta apua Gotlannin puolustukseen. Suomen hallitus päätti 26.2. lähettää Nordic Battle Groupiin nimetyn vahvennetun rannikkojääkärikomppanian (VAHV 3. RANNJK) Gotlantiin osaksi saarelle ryhmitettävää taisteluosastoa.
Vastustaja
Tarkkaa tietoa Itämeren alueen venäläisistä joukoista ei ole käytettävissä. Venäjä on irtisanoutunut Wienin dokumentin mukaisista luottamusta lisäävistä toimista, maassa toimineet länsimaiset sotilasasiamiehet on julistettu ei-toivotuiksi henkilöiksi ja kaikki sotilasyhteistyö NATO- ja EU-maiden välillä on jäädytetty. Maan internet on suljettu ja kaikki maan mediayhtiöt on otettu asevoimien tiukkaan valvontaan. Suomi ja Ruotsi ovat saaneet tiedustelutietoa välttävästi omilla keinoillaan ja hyvin rajoitetusti NATO:n tiedusteluorganisaatioilta.
Ilmaliikenne Kaliningradin alueen ja muun Venäjän välillä on ollut erittäin tiivistä. Suuria ilmavoimien osastoja on lentänyt Itämerellä päivittäin Pietarin ja Kaliningradin välillä aina maaliskuun 20. päivästä lähtien. Osastoja on ollut kolmea päätyyppiä: 1) hävittäjäosastot, joissa on tyypillisesti ollut 12 kpl Su-27 –hävittäjiä, 2) pommitusosastot, joissa on tyypillisesti ollut 4 * Tu-22M-pommikoneita ja 4 * Su-27-hävittäjiä sekä 3) kuljetusosastot, joissa konekalustona on ollut 10 * Il-76M ja 4 * Su-27. Alueella on tapahtunut useita ilmatilaloukkauksia. Siviililentoliikenne Itämerellä on lopetettu, koska ilman transponderia lentävien venäläisten sotilaskoneiden on nähty aiheuttavan liian suuren riskin siviilikoneiden turvallisuudelle.
Venäjän merivoimat ovat suorittaneet suuria alusosastojen siirtoja Kaliningradin ja Pietarin satamien välillä maaliskuun 14. päivästä lähtien. Alusosastoissa on ollut tyypillisesti 1-2 hävittäjää, 2-3 korvettia, 3-4 maihinnousualusta ja 3-4 venäläisten varustamojen Ro-Ro –alusta. Itämeren alueella on havaittu liikkuvan useita sukellusveneitä, mutta niiden liikkeistä ei ole tarkempaa tietoa. Lisäksi Itämeren alueella on havaittu useita oletettavasti venäläisomisteisia tutkimusaluksia. Näiden alusten antennivarustus on ollut runsas ja tavallisuudesta poikkeava.
Kaliningradin alueelle sijoitettu 336. Kaartin Merijalkaväkiprikaati on harjoitellut maihinnoususotatoimia aktiivisesti 4.3.201x lähtien. Maihinnousuharjoituksia on suoritettu aluksin ja helikopterein Kaliningradin alueella. Pihkovan alueelle sijoitetun 76. MHLDIV:n osien on havaittu harjoittelevan aktiivisesti maahanlaskuja. Maahanlaskuharjoituksia on toteutettu mm. Suursaarelle.
Gotlannin lähellä olevilla merialueilla on kuultu tavallisuudesta poikkeavaa merenalaista toimintaa. Äänien aiheuttajaa ei ole tunnistettu, mutta alueella epäillään toimivan venäläisiä pienoissukellusveneitä. Gotlannin lähellä kansainvälisellä merialueella on havaittu normaalia enemmän siviiliveneitä, monet näistä ovat purjehtineet Valko-Venäjän lipun alla. Veneiden miehistö on ollut poikkeuksetta 20-30 -vuotiaita lyhyttukkaisia miehiä.
Omat joukot
Taisteluosasto Svante on ryhmitetty Gotlannin puolustukseen. Taisteluosaston komentaja everstiluutnantti Svante Svensson on vanha Afganistanin veteraani ja erittäin pätevä ammattisotilas.
E ja EK / TSTOS SVANTE ovat ryhmittyneet Visbyn alueelle. Esikunta on johtamiskykyinen.
Hemvärnetin 321. VARK suojaa Visbyn sataman, sataman lähellä olevat varastot (HK:n tilat) ja Visbyn lentokentän. Komppania on koottu alueella asuvista vapaaehtoisista ja se on harjoitellut samassa kokoonpanossa sodanajan tehtäviään tiiviisti jo usean vuoden ajan. Komppanialla ei ole raskasta aseistusta, raskaimmat aseet ovat 3 * kulspruta m58 ja 12 * KVKRSKO.
191. PSVK on ryhmittynyt puolustukseen Hemsen alueelle. Komppania valmistautuu vastahyökkäyksiin 1) Visbyn alueelle ja 2) Sliten sataman alueelle. Komppanian kalustona on 14 kpl STRV122 (Leopard 2A5+). Komppania on ollut sijoitettuna Gotlannin alueelle vuodesta 2015 ja se on harjoitellut toiminta-alueellaan vuosittain. Miehistö on ammattisotilaita.
712. MEKK (LÄTT) on ryhmittynyt puolustukseen Bjärgesin alueelle. Komppania valmistautuu yhdessä PSVK:n kanssa vastahyökkäyksiin 1) Visbyn alueelle ja 2) Sliten sataman alueelle. Komppanian kalustona on 14 * PATGB 360 (AMV-panssariajoneuvo 12,7 mm kauko-ohjattavalla Kongsberg-tornilla). Komppania on ollut sijoitettuna Gotlannin alueelle vuodesta 2016 ja se on harjoitellut toiminta-alueellaan vuosittain. Miehistö on ammattisotilaita.
81. KTPTRI on tuliasemissa 5 km Hemsen pohjoispuolella. Patteri valmistautuu tukemaan taisteluosaston taistelua koko Gotlannin alueella. Patterin kalustona on 6 * Archer-haupitsi. Ammusvalikoima kattaa normaalien sirpalekranaattien lisäksi herätesytyttimet, Bonus-ammukset ja Excalibur-ammukset (kantama max. 40 km). Ampumatarvikemäärä on suomalaisittain katsottuna hyvä.
128. KVITPTRI on ryhmittynyt Hemsen pohjoispuolelle ja se suojaa tykistön ja panssarivaunukomppanian. Patterin kalustona on 10 * RBS-70 (eli kotoisemmin ITO05M).
HK/TSTOS SVANTE on ryhmittynyt Visbyn alueelle. Huoltokomppania on koottu Hemvärnetin vapaaehtoisista.
Suomalainen vahvennettu 3. RANNJK on parhaillaan siirtymässä veneillä kohti Visbyn satamaa. TIEDR/RANNJK ja HJ:n osia on jo Visbyn satamassa.
3. RANNJK:n kokoonpano:
- KPÄÄL, KVARAPÄÄL ja TJPÄÄL
- KNTOJ, jossa KNTOR, VR, TJPTIO, TIEDR, PSTR (9 * NLAW, 12 * KVKRSKO12), PIONR ja vahvennuksena RANNOR (3 * RO06 Spike-ER), kulkuvälineinä 4 * Jurmo ja 3 * mönkijä
- 3* RANNJJ, jossa 3 * RANNR, johto-osa ja TJPTIO, aseistuksena mm. 6 * PKM, 12 * KVKRSKO12, 3 * TAK, miinoja, Joukkueella 2 * Jurmo ja yksi mönkijä
- TUKIJ, jossa 3 * KVKRH ja 3 * KRKK. Joukkueella on 3 * Jurmo ja 3 * mönkijä
- HJ, jossa 4 * Jurmo
3. RANNJK on koottu pääosin vuonna 2014 varusmiespalvelunsa Persvikissä suorittaneista rannikkojääkäreistä. Yksikkö on harjoitellut sodanajan kokoonpanossaan 2 kertaa kertausharjoituksissa varusmiespalveluksen jälkeen. Joukon materiaalitilanne, koulutustaso, kunto ja kenttäkelpoisuus ovat hyvät. Viestivälineinä ovat maapuolustuksen johtamisjärjestelmä M18 mukaiset viestilaitteet. Joukolla on käytössään kypäräjärjestelmä 2020. Tärkeimmillä taistelijoilla ja venekuljettajilla on pimeänäkölaitteet. Jokaisella TJ-partiolla on lämpötähystin. Joukko on koottu ensisijaisesti suomenruotsalaisista taistelijoista ja se on harjoitellut ATU-kokoonpanossa yhteistoimintaa ruotsalaisjoukkojen kanssa. TIEDR on saanut koulutuksen myös alustarkastustehtäviin. Komppanian kokonaisvahvuus on 250 taistelijaa. Komppanian vahvuuksia ovat hyvä liikkuvuus merellä, erittäin ajanmukainen johtamis- ja viestijärjestelmä sekä monipuolinen pimeänäkövarustus. Heikkouksia ovat huono liikkuvuus maalla ja rajoitettu epäsuora tulituki.
Tehtävä
Olet 3. RANNJK:n päällikkö. Komppanian tehtävänä on:
- puolustaa Visbyn satama-aluetta
- rajoittaa Visbyn lentokentälle mahdollisesti kohdistuva maahanlasku
- valmistautua vastahyökkäykseen Sliten satama-alueelle
Kysymykset
- Mikä on arviosi yleistilanteen kehittymisestä seuraavan 2-3 vuorokauden aikana?
- Mikä on taisteluajatuksesi?
- Miten ryhmität joukot?
- Miten valmistaudut vastahyökkäykseen Sliten satamaan?
- Tarvitsetko tehtävän täyttämiseen tässä vaiheessa tukea taisteluosastolta, mitä esityksiä teet taisteluosaston komentajalle?
Tilannekartta
Oheisessa tiedostossa on tilannekartta 11.4.201x klo 22.00