Taistelu Gotlannista - Striden om Gotland

[RPG83]

-Yleensä tärkeysjärjestys merimaaleissa on raivaajat, maihinnousuveneet (myös ilmatyynyalukset) ja sitten muut. Jos veneitä on laskettu vesille niin ne ovat se vaarallisin elementti ennen vesillelaskua ne isot maihinnousualukset.

No joo, mutta nyt ei ollut tietoa, että alueella olisi omia miinoja. Lisäksi ajattelin, että merivoimat hoitavat RBS-15:llä isoimmat alukset, ja rannikko-ohjuksilla yritetään sitten hoitaa pienimmät alukset ja erinäköinen uiva kalusto (BMD-1 ym.). (Kts. alla)

-RO (SPIKE-ER) suorituskyky riittää kaikkiin merimaaleihin ohjautuvuutensa puolesta. Osittain jopa ilmamaaleihinkin (HEKO).

Olin huolissani taistelukärjen tehosta. SPIKE-ER -ohjuksen massa on kuulemma 34 kg, josta taistelukärki muodostanee alle 10 kg. Vertailun vuoksi RBS-15:n massa on 800 kg, ja RBS-15:n taistelukärjen massa on 200 kg.

Miten lamautat ison autolautan tai Mistral-maihinnousualuksen Spikella? Sellaiset on varmasti osastoitu ja pumputkin kuuluvat varustukseen. Sama huoleni koskee ilmatyynyaluksia, koska jos vahinko ei ole kovin kriittinen, niin 50 solmua pyyhältävä alus on rantatörmällä hyvin äkkiä.

Spike sopii nähdäkseni paremmin kaikkein pienimpiä aluksia sekä tietysti uimakykyisiä ajoneuvoja vastaan. Lisäksi luovaa käyttöä voisi kokeilla ampumalla ohjuksen komentosillalle, missä voisi hyvinkin kuolla joku korkea-arvoinen operaatiota johtava upseeri.

-1.RANJJ ja pääryhmityksen (VISBY) välille tulee 30-40 km etäisyys. Viestiyhteydet?

Hitto! GSM ja veneseuran lankapuhelin? Ei kyllä kuulosta yhtään hyvältä... Veikkaisin tosin, että ainakin yksisuuntainen yhteys Visbystä Villevikeniin on järjestettävissä. Komppaniasta löytynee jokin radio, joka voidaan virittää niin, että lähetys on kuultavissa Villevikenissä.

Ikävämpi juttu kyllä sen 1. joukkueen kannalta, jos sattuisivat tarvitsemaan apua...

 

[Iso-Mursu]

Nu går allt åt Helvete! Det är möjligt att ryssarna kan ockupera Gotland. Men Sveriges sak är vår…


Karttaharjoituksen teemaksi toivottiin merellistä teemaa. Kotka on liian lähellä mahdollisia todellisia tapahtumapaikkoja ja on vaara, että keskusteluissa aletaan sivuta todellisia tilanteita. Mutta miten olisi Gotlanti? Suomi ja Ruotsi tiivistävät jatkuvasti puolustusyhteistyötään ja mm. EU:n taisteluosastoon ja Naton joukkopooliin on osoitettu maiden yhteinen Amphibious Task Unit. Entäpä, jos tilanne kehittyy sellaiseen suuntaan, että (suomalaisia) osia tästä ATU:sta tarvitaankiin Gotlannilla!


Näillä oletuksilla käynnistämme TAISTELUN GOTLANNISTA – STRIDET AV GOTLAND


Reunaehtoja

Karttaharjoituksen tavoitteena on kehittää sivuston reserviläisten taktisia taitoja, kartanlukutaitoa, kykyä tilanneanalyysiin ja päätöksen tekoon. Suomalaisten joukkojen taistelutekniikka tulee pitää yleisellä tasolla. Mitään todellista rannikkojääkärien taisteluun tai taktiikkaan liittyvää asiaa ei saa ottaa käsittelyyn. Kehitän tilannetta komppanianpäällikön tekemien ratkaisuiden perusteella. Tilanne päivittyy noin kerran vuorokaudessa. Kaikki tässä ketjussa kuvatut asiat ovat luonnollisesti puhtaasti mielikuvituksen tuotetta…



Yleistilanne 10.4.201x klo 22.00


Tilanne Euroopassa on kiristynyt aina Venäjän vuonna 2014 suorittamasta Krimin valtauksesta. Vanheneva tsaari Vladimir I on takertunut valtaistuimeensa kaikin keinoin ja vallan säilyttämisen välineenä ovat olleet toistuvat lähimaihin suuntautuneet aseelliset välikohtaukset. Kesällä 2015 Venäjä aloitti laajan hyökkäyksen Ukrainassa. Tilanne alueella on ollut siitä lähtien hyvin epävakaa. Eurooppa ja USA ovat tukeneet ase- ja raha-avulla Ukrainan hallitusta ja kaikkien yllätykseksi Ukrainan armeija on pystynyt käymään sotaa laajalla rintamalla Transnistrian ja Donbassin välisellä alueella jo pitkään. Erityisesti ukrainalaisten partisaanisota Dnepr-joen ja Krimin niemimaan välillä on ollut tehokasta. Tilanne Ukrainassa on ollut alkuvuodesta 201x suhteellisen rauhallinen, mutta samalla Venäjä on koventanut lännen vastaista propagandaansa. Kaliningradin ja Puolan välisellä raja-alueella on ollut aseellisia välikohtauksia maaliskuun lopulla. Läntisissä tiedustelupiireissä epäillään, että Venäjä järjestää välikohtauksen Kaliningradin alueella tai Itämerellä huhtikuun aikana.


Baltian maat, Suomi ja Ruotsi ovat kohottaneet sotilaallista valmiuttaan aina tammikuusta 201x lähtien. Tilanne Suomen lähialueilla on kuitenkin rauhallinen. Ruotsi vetosi Lissabonin julistukseen ja Pohjoismaiden 10.4.2015 antamaan yhteiseen julistukseen 24.2.201x ja pyysi Suomelta apua Gotlannin puolustukseen. Suomen hallitus päätti 26.2. lähettää Nordic Battle Groupiin nimetyn vahvennetun rannikkojääkärikomppanian (VAHV 3. RANNJK) Gotlantiin osaksi saarelle ryhmitettävää taisteluosastoa.


Vastustaja


Tarkkaa tietoa Itämeren alueen venäläisistä joukoista ei ole käytettävissä. Venäjä on irtisanoutunut Wienin dokumentin mukaisista luottamusta lisäävistä toimista, maassa toimineet länsimaiset sotilasasiamiehet on julistettu ei-toivotuiksi henkilöiksi ja kaikki sotilasyhteistyö NATO- ja EU-maiden välillä on jäädytetty. Maan internet on suljettu ja kaikki maan mediayhtiöt on otettu asevoimien tiukkaan valvontaan. Suomi ja Ruotsi ovat saaneet tiedustelutietoa välttävästi omilla keinoillaan ja hyvin rajoitetusti NATO:n tiedusteluorganisaatioilta.


Ilmaliikenne Kaliningradin alueen ja muun Venäjän välillä on ollut erittäin tiivistä. Suuria ilmavoimien osastoja on lentänyt Itämerellä päivittäin Pietarin ja Kaliningradin välillä aina maaliskuun 20. päivästä lähtien. Osastoja on ollut kolmea päätyyppiä: 1) hävittäjäosastot, joissa on tyypillisesti ollut 12 kpl Su-27 –hävittäjiä, 2) pommitusosastot, joissa on tyypillisesti ollut 4 * Tu-22M-pommikoneita ja 4 * Su-27-hävittäjiä sekä 3) kuljetusosastot, joissa konekalustona on ollut 10 * Il-76M ja 4 * Su-27. Alueella on tapahtunut useita ilmatilaloukkauksia. Siviililentoliikenne Itämerellä on lopetettu, koska ilman transponderia lentävien venäläisten sotilaskoneiden on nähty aiheuttavan liian suuren riskin siviilikoneiden turvallisuudelle.


Venäjän merivoimat ovat suorittaneet suuria alusosastojen siirtoja Kaliningradin ja Pietarin satamien välillä maaliskuun 14. päivästä lähtien. Alusosastoissa on ollut tyypillisesti 1-2 hävittäjää, 2-3 korvettia, 3-4 maihinnousualusta ja 3-4 venäläisten varustamojen Ro-Ro –alusta. Itämeren alueella on havaittu liikkuvan useita sukellusveneitä, mutta niiden liikkeistä ei ole tarkempaa tietoa. Lisäksi Itämeren alueella on havaittu useita oletettavasti venäläisomisteisia tutkimusaluksia. Näiden alusten antennivarustus on ollut runsas ja tavallisuudesta poikkeava.


Kaliningradin alueelle sijoitettu 336. Kaartin Merijalkaväkiprikaati on harjoitellut maihinnoususotatoimia aktiivisesti 4.3.201x lähtien. Maihinnousuharjoituksia on suoritettu aluksin ja helikopterein Kaliningradin alueella. Pihkovan alueelle sijoitetun 76. MHLDIV:n osien on havaittu harjoittelevan aktiivisesti maahanlaskuja. Maahanlaskuharjoituksia on toteutettu mm. Suursaarelle.


Gotlannin lähellä olevilla merialueilla on kuultu tavallisuudesta poikkeavaa merenalaista toimintaa. Äänien aiheuttajaa ei ole tunnistettu, mutta alueella epäillään toimivan venäläisiä pienoissukellusveneitä. Gotlannin lähellä kansainvälisellä merialueella on havaittu normaalia enemmän siviiliveneitä, monet näistä ovat purjehtineet Valko-Venäjän lipun alla. Veneiden miehistö on ollut poikkeuksetta 20-30 -vuotiaita lyhyttukkaisia miehiä.


Omat joukot


Taisteluosasto Svante on ryhmitetty Gotlannin puolustukseen. Taisteluosaston komentaja everstiluutnantti Svante Svensson on vanha Afganistanin veteraani ja erittäin pätevä ammattisotilas.


E ja EK / TSTOS SVANTE ovat ryhmittyneet Visbyn alueelle. Esikunta on johtamiskykyinen.


Hemvärnetin 321. VARK suojaa Visbyn sataman, sataman lähellä olevat varastot (HK:n tilat) ja Visbyn lentokentän. Komppania on koottu alueella asuvista vapaaehtoisista ja se on harjoitellut samassa kokoonpanossa sodanajan tehtäviään tiiviisti jo usean vuoden ajan. Komppanialla ei ole raskasta aseistusta, raskaimmat aseet ovat 3 * kulspruta m58 ja 12 * KVKRSKO.


191. PSVK on ryhmittynyt puolustukseen Hemsen alueelle. Komppania valmistautuu vastahyökkäyksiin 1) Visbyn alueelle ja 2) Sliten sataman alueelle. Komppanian kalustona on 14 kpl STRV122 (Leopard 2A5+). Komppania on ollut sijoitettuna Gotlannin alueelle vuodesta 2015 ja se on harjoitellut toiminta-alueellaan vuosittain. Miehistö on ammattisotilaita.


712. MEKK (LÄTT) on ryhmittynyt puolustukseen Bjärgesin alueelle. Komppania valmistautuu yhdessä PSVK:n kanssa vastahyökkäyksiin 1) Visbyn alueelle ja 2) Sliten sataman alueelle. Komppanian kalustona on 14 * PATGB 360 (AMV-panssariajoneuvo 12,7 mm kauko-ohjattavalla Kongsberg-tornilla). Komppania on ollut sijoitettuna Gotlannin alueelle vuodesta 2016 ja se on harjoitellut toiminta-alueellaan vuosittain. Miehistö on ammattisotilaita.


81. KTPTRI on tuliasemissa 5 km Hemsen pohjoispuolella. Patteri valmistautuu tukemaan taisteluosaston taistelua koko Gotlannin alueella. Patterin kalustona on 6 * Archer-haupitsi. Ammusvalikoima kattaa normaalien sirpalekranaattien lisäksi herätesytyttimet, Bonus-ammukset ja Excalibur-ammukset (kantama max. 40 km). Ampumatarvikemäärä on suomalaisittain katsottuna hyvä.


128. KVITPTRI on ryhmittynyt Hemsen pohjoispuolelle ja se suojaa tykistön ja panssarivaunukomppanian. Patterin kalustona on 10 * RBS-70 (eli kotoisemmin ITO05M).


HK/TSTOS SVANTE on ryhmittynyt Visbyn alueelle. Huoltokomppania on koottu Hemvärnetin vapaaehtoisista.


Suomalainen vahvennettu 3. RANNJK on parhaillaan siirtymässä veneillä kohti Visbyn satamaa. TIEDR/RANNJK ja HJ:n osia on jo Visbyn satamassa.


3. RANNJK:n kokoonpano:

- KPÄÄL, KVARAPÄÄL ja TJPÄÄL

- KNTOJ, jossa KNTOR, VR, TJPTIO, TIEDR, PSTR (9 * NLAW, 12 * KVKRSKO12), PIONR ja vahvennuksena RANNOR (3 * RO06 Spike-ER), kulkuvälineinä 4 * Jurmo ja 3 * mönkijä

- 3* RANNJJ, jossa 3 * RANNR, johto-osa ja TJPTIO, aseistuksena mm. 6 * PKM, 12 * KVKRSKO12, 3 * TAK, miinoja, Joukkueella 2 * Jurmo ja yksi mönkijä

- TUKIJ, jossa 3 * KVKRH ja 3 * KRKK. Joukkueella on 3 * Jurmo ja 3 * mönkijä

- HJ, jossa 4 * Jurmo

3. RANNJK on koottu pääosin vuonna 2014 varusmiespalvelunsa Persvikissä suorittaneista rannikkojääkäreistä. Yksikkö on harjoitellut sodanajan kokoonpanossaan 2 kertaa kertausharjoituksissa varusmiespalveluksen jälkeen. Joukon materiaalitilanne, koulutustaso, kunto ja kenttäkelpoisuus ovat hyvät. Viestivälineinä ovat maapuolustuksen johtamisjärjestelmä M18 mukaiset viestilaitteet. Joukolla on käytössään kypäräjärjestelmä 2020. Tärkeimmillä taistelijoilla ja venekuljettajilla on pimeänäkölaitteet. Jokaisella TJ-partiolla on lämpötähystin. Joukko on koottu ensisijaisesti suomenruotsalaisista taistelijoista ja se on harjoitellut ATU-kokoonpanossa yhteistoimintaa ruotsalaisjoukkojen kanssa. TIEDR on saanut koulutuksen myös alustarkastustehtäviin. Komppanian kokonaisvahvuus on 250 taistelijaa. Komppanian vahvuuksia ovat hyvä liikkuvuus merellä, erittäin ajanmukainen johtamis- ja viestijärjestelmä sekä monipuolinen pimeänäkövarustus. Heikkouksia ovat huono liikkuvuus maalla ja rajoitettu epäsuora tulituki.


Tehtävä

Olet 3. RANNJK:n päällikkö. Komppanian tehtävänä on:

1. puolustaa Visbyn satama-aluetta
   
   
2. rajoittaa Visbyn lentokentälle mahdollisesti kohdistuva maahanlasku
   
   
3. valmistautua vastahyökkäykseen Sliten satama-alueelle

Kysymykset

1. Mikä on arviosi yleistilanteen kehittymisestä seuraavan 2-3 vuorokauden aikana?
   
   
2. Mikä on taisteluajatuksesi?
   
   
3. Miten ryhmität joukot?
   
   
4. Miten valmistaudut vastahyökkäykseen Sliten satamaan?
   
   
5. Tarvitsetko tehtävän täyttämiseen tässä vaiheessa tukea taisteluosastolta, mitä esityksiä teet taisteluosaston komentajalle?

Tilannekartta
Oheisessa tiedostossa on tilannekartta 11.4.201x klo 22.00

HJ ryhmitettäisiin Visbyn lentokentän läheisyyteen. Tarkalleen ottaen Golf klubin rakennuksiin. Siten että se voi tukeutua toiminnassaan olevaan infraan. HJ suojaa itse itseään. Komppanian komentopaikka muodostettaisiin tänne. Viesti luo realiaikaisen yhteyden Maavoimien esikuntaan.

Jurmot kaikki 14 kpl. ryhmitettäisiin Visby Strandbyn läheisyyteen ja naamioitaisiin. Veneiden suojauksesta vastaa kuskit ja muu miehistö eli 28 henkeä. Samalla aloitetaan välitön taistelukyvyn palauttava huolto. Samoin harjoitellaan kulkureitti HJ:n luokse.



1. RANJJ Sijoitettaisiin lentokentän läheisyyteen. Vahvennuksena sillä olisi 2 krkk. Ne sijoitettaisiin kentän laidalle siten että ampumasektorit leikkaavat toisiaan.

2. RANJJ 1 ryhmä, tulenjohtopartio, 1 kpl. kvkrh, ryhmä sekä tarkka-ampuja partio lähtevät välittömästi Sliten satama-alueelle ruotsalaisten kyydeillä. Paikan päällä osasto aloittaa alueen vartioinnin sekä puolustusasemien rakentamisen satama-alueelle. Viestiyhteys kokeillaan rakentaa ruotsalaisten raskaaseen tukeen ja omaan komppanian komentopaikkaan. Mukana yksi tuliannos a-tarvikkeita kvkrh:n käyttöön. Ryhmä saa käyttöönsä 4 kpl. kessejä.

2. Ryhmä aloittaa Visbyn ja Sliten välisen tien partioinnin ja satunnaisten kulunvalvontapisteiden perustamisen

3. Ryhmä aloittaa aluevalvonnan lentokentän ympäristössä.

3. RANJJ vahvistetaan jäljellä olevilla tarkka-ampujilla. Samoin komppanian panssarintorjuntapartio alistetaan tälle joukkueelle. Joukkue muodostaa yhdessä TUKIJ:n kanssa komppanian osasto nyrkin joka lähtee kärkenä liikkeelle. Osastolle pyydetään ruotsalaisilta kuorma-autoja. Joukkue ryhmitetään lentokentän eteläpuoleiseen päätyyn.

RANNOR Tiedustelee yhteensä 9 kpl. ohjuslaukausasemia. Pääpaino Visbyn pohjoisranta. 3 muuta ohjuslaukaisuasemaa on Sliten sataman suojana. Kuuteen asemaan sijoitetaan valelaitteita ja kolmessa on sitten oikeat laukaisulaitteet. Laukaisulaitteiden paikkaa vaihdellaan satunnaisesti 4h välein. Komppanian kolme mönkijää alistetaan ohjuslaitteiden kuljetukseen.

TUKIJ Joukkueelle jääneet kranaatinheittimet ja kranaattikonekiväärit lastataan mönkijöiden kyytiin. Ruotsalaisilta pyydetään raskaampaa ajokalustoa a-tarvikkeen siirtämiseen. Joukkue valmistautuu 3. RANJJ:n kanssa olemaan osasto nyrkkinä vastahyökkäyksissä. Joukkue ryhmitetään lentokentän etälän puoleiseen päätyyn.

Komppanialle seuraavat käskyt

1. Kerrataan voimankäyttö säännöt
2. Harjoitellaan toiminta taistelukaasujen kanssa. Kaasu vaaran ja kaasu hälyytyksen kanssa.
3. HArjoitellaan taistelun jatkaminen joukkotuhoaseiden vaikutuksen alaisena sekä suojaväistö.
4. Muistutetaan somen operaation turvallisuudelle luomasta uhkasta
5. Suunnitellaan vaihtoasemat jokaiselle joukkueelle ja veneille.
6. Valmistaudutaan vaihtamaan asemia muutaman kerran päivässä.
7. Osasto Nyrkki harjoittelee aluksi vastahyökkäykset lentokentälle ja molempiin satamiin. Sekä epäreiluntulen mittaukset kohteisiin.
8. Komppania harjoittelee vastahyökkäykset edellä mainituille alueille.
9. Varaudutaan mönkijöille suoritettavaan partiointiin pitkin saaren pohjoisosia.

Ekstraa selvitetään halutaanko että suomalaiset harjoittelevat komppaniallaan hyökkäyksiä pienemmille lähisaarille.

 

[Hanski]

Tässä pari välikommenttia, varsinainen "virallinen" tilannepäivitys tulee huomenna.

1. rannikkojääkärijoukkue sijoitetaan Villevikeniin (kts. seuraava kohta). Joukkueen tehtävänä on suojata aluskalustoa mahdolliselta erikoisjoukkotoiminnalta.

Lienee myös selvää, ettei rannikkojääkärikomppanialla ole kykyä selviytyä merimatkasta Visbyn satamasta Sliten satamaan ilman voimallista tukea niin ilmasta kuin mereltäkin. Kun tällaisesta tuesta ei ole tietoa, määrään aluskaluston siirrettäväksi ja naamioitavaksi Vallevikeniin Sliten sataman koillispuolelle.

Joku jo kommentoikin, että Valleviken on yli 45 km päässä Visbystä. Komppanian kokoista joukkoa ei ole järkevää jakaa näin laajalle alueelle. Miten ajattelit hoitaa huollon ja johtamisen? Joukkue yksinään on myös todelliseen taisteluun liian heikko, mm. kaikki epäsuora tuli puuttuu kokonaan. Miksi veisit veneet noin kauas? RANNJK:lla ei veneiden lisäksi ole kuin muutama mönkijä ja huoltokommpanian maastokuorma-autot ovat käytettävissä tärkeisiin tehtäviin k+1h varoajalla.

Voimaa ei kannata hajauttaa liikaa. Keskittäisin RANNJK:n suojaamaan ja pitämään Visbyn sataman ja valmistautumaan rajoittamaan mahdollista maahanlaskua lentokentällä estämällä vihollista tunketumaan kaupungin ja sataman suuntaan. Heittimet ja tulenjohtopartiot asemiin niin, että lentokenttä ja satama saadaan nopeasti tulen alle. RO06:t pitäisin koossa, valmistellut tuliasemat Visbyn etelä- ja pohjoispuolella niin että voivat tilanteen mukaan siirtyä asemiin ja keskittämään tulen maihinnousualuksiin. Tähän lainaksi isänniltä ajoneuvot.

Varsinaiset "tappotyöt" jättäisin panssarivaunu- ja panssarijääkärikomppanioille. Kun ne pääsevät edullisiin tuliasemiin, ei maahanlasketun tai maihinnousevan joukon tuhoaminen kestä kauaa. RANNJK tukisi tätä pitämällä portinpylvään (estää samalla erikoisjoukkojen toiminnan sataman alueella), kuluttamalla maihinnousuosastoa jo merellä sekä kuluttamalla maahanlaskuosastoa epäsuoralla tulella ja estämällä sen pureutumisen asutuskeskukseen missä panssarijoukolla on vaikeampi sitä tuhota.

Taisteluosaston komentajalle kannattaisi vihjata pääosien siirtämistä siten, että tykistöllä katettaisiin koko uhanlaisin alue Visbyn ympäristössä ja että it-ohjukset kykenisivät vaikuttamaan osillaan maahanlaskuosiin ja suojaamaan pääosien hyökkäystä. Tärkeintä on pitää Visbyn satama. Ilman sitä maihinnousujoukon jatkokuljetukset eivät onnistu ja voima ei kasva.

Toki tarvitaan ilmavoimien suojaa vihollisen ilmatulituen hoitelemiseksi ja merivoimia, etenkin sukellusveneitä pitämään huolen että tulitukialukset eivät vaivaa liikaa.

Näistä Lepardin huomioista olen aika pitkälti samaa mieltä. Visbyn satama on tärkeä, mutta Slite on kooltaan samaa luokkaa, sekin tulee huomioida.

Äkkiseltään uskoisin että oma liikkuvuus olisi tilanteessa se kaiken a ja o. Eli ne kuorma-autot olisi hyvä olla olemassa vastahyökkäyksiä varten.

RANNJK:n liikkuvuutta edustaa nimenomaan veneet. Miksi pitäisi tukeutua muun joukon kuorma-autoihin, kun siirtyminen meritse tapahtuu samassa ajassa Jurmolla? Lisäksi kuorma-autot joutuvat tukeutumaan muutamaan tiehen, merellä on mahdollisuus valita reittejä vapaammin.

Mielestäni rannikkojääkäreiden eritysosaamista ja hyvää liikkuvuutta vesillä tulisi hyödyntää maksimaalisesti ja varmistaa, että taisteluosaston komentaja on niistä hyvin perillä, sekä ottaa ne huomioon. Mihinkään perusjalkaväki kuvioonhan tullaista porukkaa ei kannata käyttää. No kovin tarkkaan noita rannikkojääkäreiden taktisia hommia ei tässä kuitenkaan saanut pohtia.

PSVK:n ja KT:n suojana on itseasiassa mielestäni varsin hyvin ilmatorjuntaa. 14 vaunua ja 6 haupitsia suojaamassa 10 itojusta... Tuolla ohjusmäärällä katetaan jo paljon neliökilometrejä. Maahanlaskun torjuntaa lentokentän alueelle helpottaisi suuresti jos siellä olisi jo valmiiksi ilmatorjuntaa. Varmastikin helpompi tuhota kuljetuskopteri sisältöineen ilmasta ohjuksella, kuin päästää porukka jalkautumaan maihin. No ilmatorjunnan käyttö ei ole komppaukon päätettävissä... mutta varmastikin mirlipiteensä saa sanoa

Vastaiskuun Sliten alueelle olennaisia kysymyksiä on kuinka suurella joukolla sinne tulisi lähteä ja minkälaista roolia meille on taisteluosaston komentaja suunnitellut. 1. tehtävä, Visbyn satama-alueen suojaaminen pitänee kuitenkin hoitaa. Voisiko Sliten vastaiskussa meidän (vahvistetun joukkueen?) tehtvänä olla esim. kiertää Sliten pohjoispuolelle vesitse (ilmatilaa valvomaan omia koneita, kiitos) ja aiheuttaa viholliselle päänvaivaa panssarjoukkojen tehdessä varsinaista vastaiskua. Tuo tehtävä tulisi tietenkin suunnitella ja käskyttää joukoille hyvissä ajoin. Sliteen mahdollisesti tapahtuva maihinnousu saattaa tietenkin oll vain harhautus... No kumiveneide rippeiden perusteella siellä on ainakin vihollisen tiedustelua paikalla.

Tuon ison huvijahdin tarkastamiseen voisimme osallistua kun meiltä sitä kykyä löytyy. Toki mielellään svessoneitten tykkivene kaveriksi
Tässä pari hajanaista ajatusta alkuun. Kommentoikaa viisaammat.

Liikkuvuudesta ja ilmatorjunnasta olen täysin samaa mieltä. Sliteen suuntautuvan vastahyökkäyksen valmisteluihin Svante palaa seuraavassa tilannekatsauksessa. Vahvennettu joukkue on joka tapauksessa liian vähän, siitä ei tule kuin paha mieli kaikille...

Jos naapuri pitää tuota saarta tärkeänä, niin pataljoonan tai 1/2 lisävahvistus olisi elintärkeätä. Ilman tätä harkitsisin joukkoni takaisin laivaamista kotimaan kamaralle.

Niillä pelimerkeillä pitää mennä, mitä on käytettävissä, ikävä kyllä. Mahdollinen sota itänaapurin kanssa johtaisi väistämättä ikäviin voimasuhde-eroihin. Sinänsä hassu kommentti, että komppanian päällikkö harkitsisi oma-aloitteisesti joukkonsa poisvetoa. Ei taida olla ihan komppapäällikön päätettävissä...

RANJK venekalustoa voidaan hyödyntää siirryttäessä vastahyökkäykseen Sliten alueelle, varsinkin tilanteessa jossa TSTOS ei kohdenna maa-ajoneuvoja RANJK käyttöön. Lähinnä tuonne Kappelshamnin alueelle (lyhin matka Sliteen).

Tähän pienenä kommenttina huomio, että Kappelshamnista on noin 14 kilometriä Sliteen, vähän on pitkä matka tassutella! Komppanialla ei ole kuin muutama mönkijä veneiden lisäksi eli venekuljetus tulee pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman lähelle kohdealuetta.

 

[Ottoville]

”Suomen hallitus päätti 26.2. lähettää Nordic Battle Groupiin nimetyn vahvennetun rannikkojääkärikomppanian (VAHV 3. RANNJK) Gotlantiin osaksi saarelle ryhmitettävää taisteluosastoa.”

Ja koska suomi on liittolainen, merireitti Pietarista Gotlantiin on varmistettava.

Joten suomen kyky vaikutta operaatioon itämerellä on tehtävä jotakin.

Tästä seuraa että ensimmäisiä laukauksia ei ammuta Gotlannissa vaan suomessa.

 

[RPG83]

Joku jo kommentoikin, että Valleviken on yli 45 km päässä Visbystä. Komppanian kokoista joukkoa ei ole järkevää jakaa näin laajalle alueelle. Miten ajattelit hoitaa huollon ja johtamisen? Joukkue yksinään on myös todelliseen taisteluun liian heikko, mm. kaikki epäsuora tuli puuttuu kokonaan. Miksi veisit veneet noin kauas? RANNJK:lla ei veneiden lisäksi ole kuin muutama mönkijä ja huoltokommpanian maastokuorma-autot ovat käytettävissä tärkeisiin tehtäviin k+1h varoajalla.

Ajatuksenani oli se, että meriteitse siirtyvä komppania on liian helppo maali vihollisen ilma- ja merivoimille. Aluskaluston sijoituksella Vallevikeniin oli tarkoitus lyhentää tätä aikaa, joka ollaan kuin tarjottimella. Nopeus merellä on max. 70 km/h, todennäköisesti jonkin verran vähemmän, ja reitti kulkee rannikon tuntumassa ---> reitti on helposti pääteltävissä, ja mahdollisen vihollisen tulitoiminnan alla ollaan täysin suojattomia.

RANNJK:n liikkuvuutta edustaa nimenomaan veneet. Miksi pitäisi tukeutua muun joukon kuorma-autoihin, kun siirtyminen meritse tapahtuu samassa ajassa Jurmolla? Lisäksi kuorma-autot joutuvat tukeutumaan muutamaan tiehen, merellä on mahdollisuus valita reittejä vapaammin.

Olen tästä eri mieltä, vaikka huomautus ei olekaan minulle osoitettu. Merellä voi olla enemmän reittejä, mikä helpottaa tilannetta, jos valitulla reitillä on esim. miinoja.

Vastapainona merellä ei ole oikein mitään suojaa. Komppania on myös helppo maali muutamalle rannikon tuntumassa lentävälle modernille hävittäjäpommittajalle - komppanialla tuskin on mahdollisuutta ajaa 20 kilometrin päässä rannikosta. Lisäksi vesi tarjonnee maata paremman kontrastin ilmasta tai mereltä lämpötähystimellä tapahtuvaa tähystystä vastaan.

 

[Iso-Mursu]

Tässä pari välikommenttia, varsinainen "virallinen" tilannepäivitys tulee huomenna.

RANNJK:n liikkuvuutta edustaa nimenomaan veneet. Miksi pitäisi tukeutua muun joukon kuorma-autoihin, kun siirtyminen meritse tapahtuu samassa ajassa Jurmolla? Lisäksi kuorma-autot joutuvat tukeutumaan muutamaan tiehen, merellä on mahdollisuus valita reittejä vapaammin.




Liikkuvuudesta ja ilmatorjunnasta olen täysin samaa mieltä. Sliteen suuntautuvan vastahyökkäyksen valmisteluihin Svante palaa seuraavassa tilannekatsauksessa. Vahvennettu joukkue on joka tapauksessa liian vähän, siitä ei tule kuin paha mieli kaikille...



Tähän pienenä kommenttina huomio, että Kappelshamnista on noin 14 kilometriä Sliteen, vähän on pitkä matka tassutella! Komppanialla ei ole kuin muutama mönkijä veneiden lisäksi eli venekuljetus tulee pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman lähelle kohdealuetta.

Voi olla että perinteisenä maakrapuna en osaa hahmottaa veneiden käyttöä. Tämän vuoksi en ihan heti keksi kuinka voisin rajoittaa veneillä tehtävällä sivustan vastahyökkäyksellä vastustajan maihinnousua.

Koska ollaan vielä harmaassa vaiheessa, uskon että lainatuillakin kuorma-autoilla voidaan siirtää nopeammin kavereita näyttämään voimaansa eri puolille saarta. Harjoitellaan jonkun aikaan asemiin menoa jne. pidetään tupakka ja kahvitauko jonka jälkeen lähetään muualle. Ei anneta kuvaa että ollaan valmiina taistelemaan vain muutamassa paikassa.

Toki tässä vaiheessa myös voisi ajella pilluralli=aluevalvontaa veneillä eri osissa saarta. Käyttää kavereita pikku saarilla jne. Ja mielellään ohjuslaukaisulaitteiden kanssa.

Sitten jos ja kun rysähtää niin ajetaan palopaikalle.

Ps. Piti muuten kysymäni niin millaiset on suomalaisten sotalait ja oikeudet tuolla?

 

[PM04]

Saaren eteläkärjessä Hoburgin kalliossa sijaitsee paikallinen mevake. Komeampaa paikkaa saa saarelta etsiä. Rannat ovat myös täynnä kylmänsodan aikana rakennettuja kk-pesäkkeitä. Niitä on jokaisella potentiaalisella rantakaistaleella. Nämä vaan knoppitietoina nojatuolikenuille.

 

[peelo]

Knoppitietona myös että Sliten sataman itäpuoleisella rannalla (Asunden) oli 120 mm ERSTA RT-patteri. Joten Slite on ollut melko tärkeä puolustajan kannalta.

Täältä löytyy muuten merikartat päätöksenteon tueksi. http://kartor.eniro.se/m/pZC5H

 

[RPG83]

Toki tässä vaiheessa myös voisi ajella pilluralli=aluevalvontaa veneillä eri osissa saarta. Käyttää kavereita pikku saarilla jne. Ja mielellään ohjuslaukaisulaitteiden kanssa.

Eriävä mielipide. Valtteja ei pidä paljastaa.

Koska ollaan vielä harmaassa vaiheessa, uskon että lainatuillakin kuorma-autoilla voidaan siirtää nopeammin kavereita näyttämään voimaansa eri puolille saarta. Harjoitellaan jonkun aikaan asemiin menoa jne. pidetään tupakka ja kahvitauko jonka jälkeen lähetään muualle. Ei anneta kuvaa että ollaan valmiina taistelemaan vain muutamassa paikassa.

Mitä ihmettä haet laukaisulaitteiden esittelyllä? En jummarra.

 

[madmax]

Tähän pienenä kommenttina huomio, että Kappelshamnista on noin 14 kilometriä Sliteen, vähän on pitkä matka tassutella! Komppanialla ei ole kuin muutama mönkijä veneiden lisäksi eli venekuljetus tulee pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman lähelle kohdealuetta.

Olet ihan oikeassa, että komppaukko ei päätä vetäytymisestä. Ajatukseni on, että 174 km pitkän saaren (päästä-päähän) ei voi puolustaa jokaista rantaa ja voimasuhteet eivät riitä kuin riitä kuin välittömään vastaiskuun tai puolustukseen. Jos vastustaja saa edes kaksi komppaniaa sillanpäähän, niin mekanisoidulla, panssari sekä jv komppanialla on todella tiukat paikat saada tehtyä onnistunut vastahyökkäys, koska etäisyydet vastahyökkäykseen ovat kymmeniä kilometrejä ja taistelutilaan ehtii tulla liikaa vieraita. Tämän vuoksi olisi saatava puolustajia ottamaan kontakti välittömästi tai ennen rannalle pääsyä.

Jos kuitenkin pelataan olemassa olevilla pelimerkeillä, niin jättäisin Hemvärnetin suojaamaan Visbyä ja rannikkojääkärit Slite-Färosund akselille. Taisteluajatuksena puolustus mereltä hyökkäävää vihollista vastaan.

IT-tä olisi saatava Färosundin-Sliten alueelle. Lisäksi valmistauduttava irtautumiseen/ viivytyksiin tai vastahyökkäykseen kohti Visbyä.

 

[Iso-Mursu]

Eriävä mielipide. Valtteja ei pidä paljastaa.



Mitä ihmettä haet laukaisulaitteiden esittelyllä? En jummarra.

No tää on amatöörin harmaan vaiheen ajattelua.

Kuten tuolla joku muukin sanoi että saari on aika iso. Ja joukkoja on puolustajalla vähän.

Niin ajattelin että harmaassa vaiheessa katselisin saarelta muutaman paikan, kuten tuon Sliten alueen jossa joukot pyörisivät. Eli valmisteltaisiin asemia, harjoiteltaisiin asemiin menoa jne.

Tämä siksi että vastustajan tiedustelu saisi varmasti selville missä paikoillaan oleva komppania on. Varsinkin jos samoissa paikoissa kökittäisiin päivätolkulla.

Joten jos Venäjä päättäisi nousta maihin, niin sen olisi helppo valita rantautumisalueet joissa se saisi nousta suhteellisen rauhassa maihin.

Kykenisikö Venäjän ilmavoimat estämään vastahyökkäykseen lähtemisen ja taistelualueen eristämisen. Ainakin siksi aikaa että rantautuminen on päässyt tapahtumaan.

Olisiko liikkuvampi puolustaja sellainen jonka takia ei olisi tietoa missä kohdassa on luvassa autiota rantaa. Muutamankin tunnin välein vaihdetut asemat jne.

En tiedä osasinko selittää tajuttavasti

 

[RPG83]

No tää on amatöörin harmaan vaiheen ajattelua.

Kuten tuolla joku muukin sanoi että saari on aika iso. Ja joukkoja on puolustajalla vähän.

Niin ajattelin että harmaassa vaiheessa katselisin saarelta muutaman paikan, kuten tuon Sliten alueen jossa joukot pyörisivät. Eli valmisteltaisiin asemia, harjoiteltaisiin asemiin menoa jne.

Tämä siksi että vastustajan tiedustelu saisi varmasti selville missä paikoillaan oleva komppania on. Varsinkin jos samoissa paikoissa kökittäisiin päivätolkulla.

Joten jos Venäjä päättäisi nousta maihin, niin sen olisi helppo valita rantautumisalueet joissa se saisi nousta suhteellisen rauhassa maihin.

Kykenisikö Venäjän ilmavoimat estämään vastahyökkäykseen lähtemisen ja taistelualueen eristämisen. Ainakin siksi aikaa että rantautuminen on päässyt tapahtumaan.

Olisiko liikkuvampi puolustaja sellainen jonka takia ei olisi tietoa missä kohdassa on luvassa autiota rantaa. Muutamankin tunnin välein vaihdetut asemat jne.

En tiedä osasinko selittää tajuttavasti

Kyllä minä ymmärrän sinunkin näkökantaasi enkä todellakaan reaalimaailmassa omaa majurin natsoja. Eli samalla amatööri-viivalla olemme.

Minä ajattelisin, että pullistelu ei vallitsevassa tilanteessa ole hyvä asia. Pelote tuskin riittää ehkäisemään hyökkäystä, vaikka vihollisen tiedustelu erehtyisi luulemaan komppaniaamme pataljoonaksi. Ja jos vihollinen erehtyy luulemaan komppaniaamme pataljoonaksi, niin silloin saamme vastaamme entistä enemmän joukkoja, mikä heikentää tilannetta entisestään.

Asemien vaihto muutaman tunnin välein ei kuulosta oikein realistiselta. Miesten pitää antaa nukkua, eikä siitä tule mitään, jos telttaa pitää siirtää kahdesti yössä. Riittävällä naamioinnilla pärjää pitkälle.

Mitä tulee ilmavoima-kysymykseesi: Pelkään, että pystyisi. Hävittäjien tuki luvattiin vasta kahden tunnin kuluttua pyynnöstä, mistä saatiinkin hyvä kysymys @Hanski : Mistä johtuu, että ilmavoimien tuki on saatavissa vasta kahden tunnin päästä? Onko tilanne se, että ryssarna saavat lentää kaksi tuntia Gotlannin päällä ennen kuin paikalle saadaan Gripeneitä? Vai onko kahdessa tunnissa kyse siitä, että komppania saa suojakseen dedikoidun koneparin tuossa ajassa?

 

[kertakenttään]

No tää on amatöörin harmaan vaiheen ajattelua.

Kuten tuolla joku muukin sanoi että saari on aika iso. Ja joukkoja on puolustajalla vähän.

Niin ajattelin että harmaassa vaiheessa katselisin saarelta muutaman paikan, kuten tuon Sliten alueen jossa joukot pyörisivät. Eli valmisteltaisiin asemia, harjoiteltaisiin asemiin menoa jne.

Tämä siksi että vastustajan tiedustelu saisi varmasti selville missä paikoillaan oleva komppania on. Varsinkin jos samoissa paikoissa kökittäisiin päivätolkulla.

Joten jos Venäjä päättäisi nousta maihin, niin sen olisi helppo valita rantautumisalueet joissa se saisi nousta suhteellisen rauhassa maihin.

Kykenisikö Venäjän ilmavoimat estämään vastahyökkäykseen lähtemisen ja taistelualueen eristämisen. Ainakin siksi aikaa että rantautuminen on päässyt tapahtumaan.

Olisiko liikkuvampi puolustaja sellainen jonka takia ei olisi tietoa missä kohdassa on luvassa autiota rantaa. Muutamankin tunnin välein vaihdetut asemat jne.

En tiedä osasinko selittää tajuttavasti

Päissäni olen miettinyt kattavaa harhautusoperaatiota joukkojen ryhmityksestä ja koosta. Piilotetaan epäsuoran tulen ja ohjusyksiköt kokonaan tiedustelulta ja harjoitellaan hemvärnetin kanssa sissitaistelua. Riippuen komentajan AVT:stä krhj ja ohjukset ryhmitetään sinne etukäteen. Jääkärijoukkueet harjoittelevat sisemmällä saaressa mutta jossain muualla kuin vihollinen odottaisi niiden olevan. Tähän liitetään "huolimaton" facebook päivitys, johon sopivasti liittyy paikkatieto ja voila, puolustajan ryhmitys on tiedossa.

Kuten aikaisemmin mainittiin, varsinainen tappaminen jäisi vaunujen hommaksi. RANNJK:n mahdollisuuksiksi itse näen jäävän maihinnousun/laskun rajoittaminen sekä sissitoiminta.

 

[Iso-Mursu]

Kyllä minä ymmärrän sinunkin näkökantaasi enkä todellakaan reaalimaailmassa omaa majurin natsoja. Eli samalla amatööri-viivalla olemme.

Minä ajattelisin, että pullistelu ei vallitsevassa tilanteessa ole hyvä asia. Pelote tuskin riittää ehkäisemään hyökkäystä, vaikka vihollisen tiedustelu erehtyisi luulemaan komppaniaamme pataljoonaksi. Ja jos vihollinen erehtyy luulemaan komppaniaamme pataljoonaksi, niin silloin saamme vastaamme entistä enemmän joukkoja, mikä heikentää tilannetta entisestään.

Asemien vaihto muutaman tunnin välein ei kuulosta oikein realistiselta. Miesten pitää antaa nukkua, eikä siitä tule mitään, jos telttaa pitää siirtää kahdesti yössä. Riittävällä naamioinnilla pärjää pitkälle.

Mitä tulee ilmavoima-kysymykseesi: Pelkään, että pystyisi. Hävittäjien tuki luvattiin vasta kahden tunnin kuluttua pyynnöstä, mistä saatiinkin hyvä kysymys @Hanski : Mistä johtuu, että ilmavoimien tuki on saatavissa vasta kahden tunnin päästä? Onko tilanne se, että ryssarna saavat lentää kaksi tuntia Gotlannin päällä ennen kuin paikalle saadaan Gripeneitä? Vai onko kahdessa tunnissa kyse siitä, että komppania saa suojakseen dedikoidun koneparin tuossa ajassa?

Joo ei itsellänikään ole kenraalin leijonia.

Käskyni perustana on se oletus että kohta pitäisi tapahtua jotain. Sen vuoksi komppanialle tekee hyvä perehtyä saareen, jotta saadaan jotain paikallistuntemusta.

Myönnän että 4h asemien vaihtoväli on liian tiukka. Taitaa olla kirotusvirhe. Tosin myös 6h asemien vaihtoväli on aika tiukka. Sitä voisi ehkä lisätä parilla tunnilla.

Ideanani ei ole saada vaikuttamaan että paikalla olisi suomalainen pataljoona. Venäjän tiedustelu on varmasti tietoinen että minkä kokoinen yksikkö on lähtenyt Suomesta saarelle.

Ideana on enemmän siis saada komppanialle paikallistuntemusta kierrättämällä partiointi, lentokentän varmistus ja harjoittelu vastuuta eri joukkueilla.

Tämän lisäksi kokeilla luoda jonkinlaista pallomerikuviota Venäjän tiedustelulle. Kun joukot näyttäytyvät siellä sun täällä niin ne voivat osua sellaisiin paikkoihin joihin vastapuoli on suunnitellut toimintaa. Ito-05 kalustoa kun olisi mukana, niin kettuiluvaikutelma voisi kasvaa vielä entisestään.

Myös erikoisjoukkojen on hankala sitoa esim. vastahyökkäykseen varattua osasto nyrkkiä satunnaisella ammuskelulla paikoilleen, koska osasto ei ole pitkiä aikoja paikallaan.

Samoin ilmaiskujen tekeminen vaikeutuu, jos porukka on muutaman tunnin välein eri paikoissa.

 

[Iso-Mursu]

Päissäni olen miettinyt kattavaa harhautusoperaatiota joukkojen ryhmityksestä ja koosta. Piilotetaan epäsuoran tulen ja ohjusyksiköt kokonaan tiedustelulta ja harjoitellaan hemvärnetin kanssa sissitaistelua. Riippuen komentajan AVT:stä krhj ja ohjukset ryhmitetään sinne etukäteen. Jääkärijoukkueet harjoittelevat sisemmällä saaressa mutta jossain muualla kuin vihollinen odottaisi niiden olevan. Tähän liitetään "huolimaton" facebook päivitys, johon sopivasti liittyy paikkatieto ja voila, puolustajan ryhmitys on tiedossa.

Kuten aikaisemmin mainittiin, varsinainen tappaminen jäisi vaunujen hommaksi. RANNJK:n mahdollisuuksiksi itse näen jäävän maihinnousun/laskun rajoittaminen sekä sissitoiminta.

Itse en usko että pysyvä piilottaminen on krh ja ohjuspuolella mahdollista ellei kalusto ole kuljetuslaatikoissa. Jossain vaiheessa asemat paljastuvat väkisin. Plus koska vastahyökkäyspaikat ovat kaukana toisistaan, niin miksei sitten kerralla käytäisi tekämässä tuliasemat molempia alueita varten etukäteen.

 

[Nuijamies]

Joko meitin rannikkojääkärit bongasivat tämän

http://www.hs.fi/kotimaa/a1429667471148?ref=hs-breaking-news

 

[Hanski]

Kyllä minä ymmärrän sinunkin näkökantaasi enkä todellakaan reaalimaailmassa omaa majurin natsoja. Eli samalla amatööri-viivalla olemme.

Minä ajattelisin, että pullistelu ei vallitsevassa tilanteessa ole hyvä asia. Pelote tuskin riittää ehkäisemään hyökkäystä, vaikka vihollisen tiedustelu erehtyisi luulemaan komppaniaamme pataljoonaksi. Ja jos vihollinen erehtyy luulemaan komppaniaamme pataljoonaksi, niin silloin saamme vastaamme entistä enemmän joukkoja, mikä heikentää tilannetta entisestään.

Asemien vaihto muutaman tunnin välein ei kuulosta oikein realistiselta. Miesten pitää antaa nukkua, eikä siitä tule mitään, jos telttaa pitää siirtää kahdesti yössä. Riittävällä naamioinnilla pärjää pitkälle.

Mitä tulee ilmavoima-kysymykseesi: Pelkään, että pystyisi. Hävittäjien tuki luvattiin vasta kahden tunnin kuluttua pyynnöstä, mistä saatiinkin hyvä kysymys @Hanski : Mistä johtuu, että ilmavoimien tuki on saatavissa vasta kahden tunnin päästä? Onko tilanne se, että ryssarna saavat lentää kaksi tuntia Gotlannin päällä ennen kuin paikalle saadaan Gripeneitä? Vai onko kahdessa tunnissa kyse siitä, että komppania saa suojakseen dedikoidun koneparin tuossa ajassa?

No niin, nyt ollaan taas langoilla! Ajatus oli, että Ruotsin vähälukuisilla Gripeneillä olisi varmaan tositilanteessa kädet täynnä töitä ja vasteaika vastahyökkäyksen suojaamiseen on pidempi. Tietenkään tarkoitus tai ainakaan tavoite ei ole, että venäläiset saisivat lentää pari tuntia vapaasti Gotlannin päällä. Itämeri on kuitenkin hyvin ruotsalaisten tutkavalvonnan peitossa ja torjuntalentoihin pitää reagoida huomattavasti nopeammin. Nämä tosin suuntautunevat Kaliningradin suuntaan ja Suomenlahden suulle. (t. kolmas amatööri, tosin tarvittaessa kapteenin natsoilla varustettuna...)

 

[Hanski]

Joko meitin rannikkojääkärit bongasivat tämän

http://www.hs.fi/kotimaa/a1429667471148?ref=hs-breaking-news

Venäläiset ovat lukeneet tätä ketjua ja manaavat, kun huolella valmistelu offensiivi onkin jo kaikkien arvioitavana Maanpuolustus.netissä...

 

[Hanski]

No niin, nyt tilanne alkaa taas kehittyä! Fifty shades of Grey -asteikolla olemme siirtymässä kohti tummempaa harmaata vaihetta...


Yleistilanne 19.4.201x klo 22.00


Vastustaja


Venäjä on jatkanut suurten alusosastojen siirtoja Kaliningradin ja Pietarin välillä. Ilmatoiminta on myös ollut erittäin vilkasta. Kaliningradin ja Pietarin välillä on liikkunut päivittäin vastaavia ilmaosastoja kuin 17.4. tilanneilmoituksessa mainittiin. Venäjän ilmavoimat loukkasivat Etelä-Ruotsin ilmatilaa 4 koneen lento-osastolla 19.4. klo 11.45 – 12.00. Osaston kokoonpano oli 2 * SU-27 ja 2 * Tu-22M. Kyseisen lennon lentoprofiili oli tyypillinen venäläisille ydinasehyökkäyksille. Ruotsalainen hävittäjäosasto kävi tunnistamassa ilmatilaa loukanneen osaston ja saattoi venäläiset koneet Kaliningradin lähelle kansainväliseen ilmatilaan.


Venäjä esitti 19.4. klo 11.30 Ruotsille nootin ruotsalaiskoneiden tunkeutumisesta Kaliningradin ilmatilaan. Tuona ajankohtana ruotsalaisia koneita ei ollut lähellä Kaliningradia, ruotsalainen tunnistusosasto nousi ilmaan vasta 11.48.


Romaklosterin lähistöltä on löytynyt 10 kpl laskuvarjoja. Eräs panssarivaunukomppaniassa palveleva laskuvarjohyppyä harrastava panssarimies tunnisti varjot HALO-hyppyihin tarkoitetuiksi. Hän ei ollut kuitenkaan koskaan nähnyt siviilikäytössä vastaavia varjoja. Yksi varjoista oli suurempi ja vaikutti siltä, että se oli tarkoitettu tavaran pudottamiseen.


191. PSVK:n vartiomies teki 19.4. klo 19.00 hälytyksen havaittuaan useita miehiä komppanian lähimaastossa. Tunnistamattomat miehet kantoivat jotain painavaa kantamusta. Miehiä tai kantamusta ei ole havaittu. 321. VARK on lähettänyt koirapartion (3 m + keskiraskas taistelumurre) tutkimaan aluetta. Koirapartion arvioidaan saapuvan alueelle klo 22.00 aikoihin.


Gotlannin ja Ruotsin mannermaan välillä on edelleen havaittu vilkasta vedenalaista liikennettä. HMS Södermanland sai kuunteluhavainnon tunnistamattomasta vedenalaisesta aluksesta, mutta havainnon jälkeen vierasta alusta ei ole löytynyt. Västervikin ja Gotlannin väliseltä merialueelta löytyi komposiittirakenteinen laatta. Tämä tunnistettiin todennäköisesti venäläisen sukellusveneestä pudotettavan pohjaherätemiinan virtalaitteen suojakoteloksi. Alueella on kielletty siviiliveneliikenne 19.4. klo 20.00 lähtien. Venäjä on kommentoinut puheita herätemiinan osista täydeksi pupuksi ja on varoittanut Ruotsia kiristämästä kansainvälistä tilannetta perättömillä väitteillä.


336. Kaartin merijalkaväkiprikaati on harjoitellut aktiivisesti aluksiin lastaamista. Helikopteritoiminta on myös ollut erittäin vilkasta. Signaalitiedustelu on havainnut Kaliningradin, Leningradin Oblastin ja Pietarin alueella erittäin tiivistä radioliikennettä 19.4. klo 20.00-20.15. Liikenne koostui satojen lähettimien yhtäaikaisesta päällelaitosta, nopeasta viestinvaihdosta, jonka jälkeen klo 20.15 kaikki radioliikenne Venäjän läntisessä sotilaspiirissä ja Kaliningradin alueella on loppunut kokonaan.


Ydinaseita ja kemiallisia aseita säilyttävissä läntisen sotilaspiirin varikoissa kiihkeä toiminta on päättynyt. NATOlta saadun tiedon mukaan useiden varikoiden luona havaittiin satelliittitiedustelulla useita junia, mutta näitä ei ole kuvissa näkynyt enää 18.4. jälkeen.


Cayman-saarille rekisteröity huvijahti Peter the Great on saapunut Ruotsin aluevesille.


Gotlannin viestiyhteyksissä (internet, televisio, ULA-radioasemat) sekä Gotlannin alueen viranomaisradioverkossa on ollut toistuvia katkoksia 16.4. lähtien.



Omat joukot


Ruotsin eduskunta saattoi voimaan 17.4. klo 18.00 pidetyssä ylimääräisessä istunnossa Förordning (2006:942) om krisberedskap och höjd beredskap –lain. Tämän myötä joukoilla on laajat kriisiajan valtuudet pl. voimankäyttövaltuudet. Puolustusvoimat voivat ottaa alueita hallintaansa, linnoittaa alueita ja rajata liikkumista alueilla. Ajoneuvoja ja muuta kalustoa voidaan ottaa puolustusvoimien käyttöön. Voimankäyttövaltuudet ovat rauhan ajan mukaiset. Aseita saa käyttää ainoastaan pakottavissa tilanteissa ja itsesuojeluun.


Ilmavoimat ovat ryhmittäneet konekalustoaan osittain uudelleen ja Gotlannin vastahyökkäyksiä pystytään tukemaan parven lentosuorituksilla K+1h ja lentueen suorituksilla K+2h.


Taisteluosasto Svanten joukot ovat ryhmittyneet toiminta-alueelle ja ovat jatkaneet taistelusuunnitelmansa harjoittelua. Joukot ovat linnoittaneet ja valmistelleet taisteluasemia kiivaasti 17.4. klo 18.30 lähtien. Linnoitustöihin on satau merkittävää apua paikallisilta rakennusliikkeiltä.

191 PSVK, 81 KTPTRI ja 128 KVITPTRI on ryhmitetty Romaklosterin alueelle lähemmäs Visbytä ja Sliteä.

Taisteluoasto Svante on saanut vahvennuksiksi mannermaalla koulutuksessa olleen Hemvärnetin 322. VARK:n (-). Komppania on kahden joukkueen vahvuinen ja sillä ei ole raskasta aseistusta. Komentaja Svensson käski komppanian ryhmittyä Sliten sataman alueelle. Komppania suojaa Sliten sataman alueen.


Lisäksi Taisteluoasto Svante on saanut vahvennuksiksi vahvennetun pioneerikomppanian (PIONK + SLUJ). PIONK rakentaa parhaillaan maihinnousuesteitä Visbyn ja Sliten satamiin. SLUJ on perustanut suojeluvalvontapaikan Visbyn itäpuolelle.

Huoltokomppanian taistelijoista 23 miestä on sairastunut erittäin voimakkaaseen ripuliin ja vatsatautiin eivätkä he ole taistelukykyisiä. Aiheuttajaksi epäillään ruokamyrkytystä, joka johtuu mahdollisesti paikallisen serbialaisen pizzerian toimittamista tuotteista. Säpo on haastatellut pizzerian omistajaa ja hänen mukaansa pizzat teki ravintolassa tuuraajana ollut serbiaa venäläisittäin puhuva kokki. Kokki lopetti työtehtävänsä huoltokomppanian tilauksen jälkeen ja häntä ei ole sen jälkeen näkynyt ravintolassa.

Paikallisen venekerhon isänmaalliset moottoriveneen omistajat ovat lupautuneet tukemaan TSTOS Svanten taistelua. Käytössä on kymmenen n. 32-jalkaista moottorivenettä, joiden kantokyky on lyhyillä matkoilla 8 henkilöä / 800 kg ja nopeus 25+ solmua. Venekerhon presidentti lupasi, että osasto on tarvittaessa valmis toimimaan myös harhautustehtävissä, vaikka tiedostavatkin tehtävään liittyvät suuret riskit.


Komentajan päätös


Komentaja esitteli taisteluajatuksensa. Taisteluosaston VARK:t suojaavat Visbyn ja Sliten satamat ja rajaavat mahdollisuuksien mukaan näille alueille suuntautuvia maihinnousuja / maahanlaskuja. 3 RANNJK kuluttaa ohjuspartioiden tulella vihollista ennen maihinnousua / maahanlaskua ja rajoittaa maihinnousut / maahanlaskut. Maihinnousut / maahanlaskut tuhotaan 191 PSVK:n ja 712 MEKK:n yhteisesti toteuttamalla häikäilemättömällä hyökkäyksellä. Visbyn suuntaa pidetään todennäköisempänä toimintasuuntana, mutta RANNJK:n, PSVK:n ja MEKK:n tulee pystyä toteuttamaan vastahyökkäys myös Sliten suuntaan. 3 RANNJK:n tulee ensisijaisesti varautua Visbyn alueella. Mahdollinen vastahyökkäys Sliteen tulee harjoitella sekä veneitse että kuorma-autoilla. Rannikko-ohjuksille tulee valmistella useita tuliasemia ja näille vaihtoasemat sekä Visbystä että Slitestä.


Komentaja käskee RANNJK:n päällikköä valmistautumaan TIEDR/RANNJK:n lähettämiseen alustunnistustehtävään Gotlannin eteläpuolelle. Tiedusteluryhmän tulee myös ennalta perehtyä Peter the Great –aluksen rakenteeseen. Alustunnistustehtävää tukee HMS Malmö. Malmö on tällä hetkellä ankkurissa Visbyn satamassa. Alustunnistustehtävä tulee voida käynnistää K+0,5h.


Esitykset ylemmälle johtoportaalle ja kysymykset


Onko esityksiä ylemmälle johtoportaalle?

Miten toteutat alustunnistustehtävän? (HUOM. Tästä ainoastaan hyvin yleiset julkiset periaatteet, ei yksityiskohtia)

Mikä on tilanneanalyysisi ja arvio tilanteen kehittymisestä seuraavan 24 tunnin kuluessa?

 

[Iso-Mursu]

Alustunnistustehtävän valmistelevat toimenpiteet

- Venekerholta pakkolunastukseen sopivan kokoinen vene, sekä apuvene. (Edelleen maakrapuna termit haussa)

- Tarkastusosasto tuetaan tarkka-ampuja partiolla

- Osasto saa tuekseen myös kaksi omaa venettä.

- Viestiyhteys tarkastavien veneiden ja miehistön välille.

- Viestiyhteys taisteluosasto Svanten esikuntaan


Alustunnistustehtävän toteutus

- SA-Int. veneillä ajataan Great Peterin eteen. Käsketään pysähtyä tai IT-kk avaa tulituksen. Tähtäys tarkistettavan aluksen komentosillalle.

- Lainattusta veneestä nousee apuveneeseen tarkistusosasto. Lainatun veneen kannalle tarkka-ampuja ottaa hollille aluksen oletetun kapteenin.

- Tarkastava osasto nousee laivaan ja aloittaa tarkastustoimet. Loput olkoon hys hys.



- Jos aluksesta löytyy epäilyttävää -> aluksen valtaus

- Jos alus ei pysähdy käytetään merenkulun kansainvälisten sääntöjen mukaisia pysäytyskeinoja.

Komppanian toiminta seuraavan 24h aikana

- Toivotaan että ruokamyrkytys epidemia ei leviä komppanian huoltoon eikä taisteleviin osiin. -> Tehostettu hygieenia, mahdollisten elintarvikkeiden vaihto ei-pilaantuneisiin jne.

- Muutetaan oma taistelusuunnitelma taisteluosaston komentajan vastaavaan suunnitelmaan sopivaksi

- Huolehditaan lähivartioinnista ja tehostetaan koulutus voimankäyttöoikeuksista. Ei anneta mahdollisuutta tula suojelemaan paikallista venäläistä vähemmistöä.

- Pyydetään poliittiselta johdolta virkatietä pitkin tarkennusta toimintavaltuuksiin Suomesta.

- Harjoitellaan edelleen suojelu varoitus ja suojeluhälyytys toiminnat. Suoritetaan asemiin meno harjoitus kyseisissä varusteissa. Varmistetaan että EA-henkilöstöllä on ensiapuvalmius.

- Varaudutaan kiinniottotilanteisiin ja selvitetään minne kiinniotetut henkilöt viedään.

- Huolehditaan että huhut ja torni-tarinat eivät valtaa komppaniaa

- Aloitetaan kiertovartio omilla veneillä