Taistelu Helsingin varakentästä

[fulcrum]

Hyviin keskustelutapoihin kuuluu keskustella itse aiheesta, ei muiden keskustelijoiden ominaisuuksista.

Olisi hyvä jos itsekin muistaisit tämän ohjeen ylimielisten "miksette katso googlesta mitä mieltä taloustieteilijät ovat tiemaksuista/asevelvollisuudesta/yms" heittojen sijaan. Hei, mikset muuten katso googlesta mitä mieltä sotilasasiantuntijat ovat asevelvollisuudesta?

Takaisin topikkiin, Malmin kentän hävitys on absurdia koska se on Suomen vilkkaimpia lentoasemia ja myös maanpuolustuksellisesti merkittävä. Useimmissa suurkaupungeissa on lähilento- tai syöttöliikenneasema hoitamaan syöttö- ja taksi-ilmailuliikennettä koska se on niiltä huomattavasti nopeampaa kuin päälentoasemilta. Mutta Helsinki ei ymmärrä tällaisia mahdollisuuksia. Tarkalleen sama valinta oli edessä Tukholmassa, säilyttääkö vanha Bromma vai tehdä asuntoja? No Bromma päätettiin säilyttää ja nyt siellä kulkee yli 2 miljoonaa matkustajaa vuodessa. 20 vuoden päästä Helsinki tulee katumaan Malmin hävitystä, mutta silloin se on enää myöhäistä itkeä. Kenttää ei voida asutuksen keskelle rakentaa eikä Helsinki-Vantaalla ole enää laajennusvaraa. Rakennusmaasta ei Helsingissä ole pulaa, kuten moneen kertaan todettu niin "pula" on puhtaasti keinotekoinen.

Mitään korvaavaa kenttää ei tietenkään tule. Ilmailukoulutus siirtyy ulkomaille koska Suomessa ei ole sopivia kenttiä. Finavia nyt tietysti näkee ilmailun lähinnä taakkana toiminnalleen ja on aktiivisesti pyrkinyt toimintaa hävittämään, luultavasti ylhäältä käsin ohjattuna.

 

[Römppäinen]

Mitä väliä? Kaupunki maksamaan perustamiskustannukset ja viemärit, vedet ja lämmityssysteemit......grynderit tehdä hilloavat sitten rahansa kehnoilla taloilla, pankit järkkäävät järjettömän pitkiä laina-aikoja, jotta ylihintaiset asunnot voidaan ylipäätään lunastaa "omaksi". Voitot yksityistetään ja kustannukset sosialisoidaan, kyllä tämä aika tuttu virsi on tässä maassa.

Niin totta,ja parhaassa tapauksessa rahoja siirretään mitä ihmeempiin paikkoihin"kasvamaan korkoja".

 

[Vonka]

Nämä ovat ihan pelkkiä sivujuonteita. Koko homman pähkinä on siinä, että tonttimaata oin 7000 hehtaaria ja kenttää puoltavia asioita (joista turvallisuusaspekti on yksi) valtavasti, mutta kaupungin mafia haluaa rakentaa myrkylliselle suolle lähiön yli miljardiluokan kustannuksin, koska a) he saavat siitä etua ja b) suunnittelijat eivät näe korttelia pitemmälle ja arkkitehtiä huimaa jo kolmannessa kerroksessa.

 

[Vonka]

Hyviin keskustelutapoihin kuuluu keskustella itse aiheesta, ei muiden keskustelijoiden ominaisuuksista.

Eikö edes myönteisellä tavalla? Kerroin ymmärtäväni sinua poliitikkona ja totesin, että tuskin olet autisti. Politiikan päähänpinttymät ja agendat vain luovat sellaista vaikutelmaa, kun ei voi tinkiä linjauksestaan.

 

[Hanski]

Takaisin topikkiin, Malmin kentän hävitys on absurdia koska se on Suomen vilkkaimpia lentoasemia ja myös maanpuolustuksellisesti merkittävä. Useimmissa suurkaupungeissa on lähilento- tai syöttöliikenneasema hoitamaan syöttö- ja taksi-ilmailuliikennettä koska se on niiltä huomattavasti nopeampaa kuin päälentoasemilta. Mutta Helsinki ei ymmärrä tällaisia mahdollisuuksia. Tarkalleen sama valinta oli edessä Tukholmassa, säilyttääkö vanha Bromma vai tehdä asuntoja? No Bromma päätettiin säilyttää ja nyt siellä kulkee yli 2 miljoonaa matkustajaa vuodessa. 20 vuoden päästä Helsinki tulee katumaan Malmin hävitystä, mutta silloin se on enää myöhäistä itkeä. Kenttää ei voida asutuksen keskelle rakentaa eikä Helsinki-Vantaalla ole enää laajennusvaraa. Rakennusmaasta ei Helsingissä ole pulaa, kuten moneen kertaan todettu niin "pula" on puhtaasti keinotekoinen.

Mitään korvaavaa kenttää ei tietenkään tule. Ilmailukoulutus siirtyy ulkomaille koska Suomessa ei ole sopivia kenttiä. Finavia nyt tietysti näkee ilmailun lähinnä taakkana toiminnalleen ja on aktiivisesti pyrkinyt toimintaa hävittämään, luultavasti ylhäältä käsin ohjattuna.

Tässä @fulcrum :n viestissä oli paljon kohtia, joista osasta olen samaa mieltä, osasta eri ja osaa kannattaa pohtia laajemmallakin porukalla!

myös maanpuolustuksellisesti merkittävä

Malmin kenttä on varmasti maanpuolustuksellisesti merkittävä, mutta onko se sitä hyvässä vai pahassa mielessä? Sotatilanteessa kentän käyttö voi olla yhtä ongelmallista kuin Hki-Vantaan. Lisäksi se muodostaa ihan houkuttelevan maahanlaskupaikan lähellä kantakaupunkia, jonka puolustamiseen pitää varautua. Toisaalta kriisi- tai harmaassa vaiheessa Malmin kenttää voi käyttää Hki-Vantaan varakenttänä, tosin ainoastaan pienemmille koneille.

Useimmissa suurkaupungeissa on lähilento- tai syöttöliikenneasema hoitamaan syöttö- ja taksi-ilmailuliikennettä koska se on niiltä huomattavasti nopeampaa kuin päälentoasemilta. Mutta Helsinki ei ymmärrä tällaisia mahdollisuuksia. 20 vuoden päästä Helsinki tulee katumaan Malmin hävitystä, mutta silloin se on enää myöhäistä itkeä. Kenttää ei voida asutuksen keskelle rakentaa eikä Helsinki-Vantaalla ole enää laajennusvaraa. Rakennusmaasta ei Helsingissä ole pulaa, kuten moneen kertaan todettu niin "pula" on puhtaasti keinotekoinen.

Tästä olen samaa mieltä Fulcrumin kanssa, kentän voisi halutessaan nähdä myös Helsingille melkoisena voimavarana. Jostain ihmeen syystä asuntorakentaminen on sellainen keppihevonen, jossa viher-vasemmisto Jussi Pajusella täydennettynä voi pääkaupungilla ajaa aivan mitä tahansa agendaa. Tämä on toistunut Santahaminan "saamisessa" pois sotilailta, Sipoon metsien pakkoliitoksilla ja Malmin kentän kohdalla. Rakentamatonta tonttimaata on Helsingissäkin huimasti, esimerkiksi Kalasatama ja Jätkäsaari vasta alkavat joutua kattavan elementtilaatikko-tehtailun kohteeksi. Sipoon skutassa ei ole tapahtunut yhtään mitään, vaikka muutama vuosi sitten se oli pakko saada osaksi Helsinkiä ja kaupungin ja koko Suomen menestys kuulosti olevan siitä kiinni.

Mitään korvaavaa kenttää ei tietenkään tule. Ilmailukoulutus siirtyy ulkomaille koska Suomessa ei ole sopivia kenttiä. Finavia nyt tietysti näkee ilmailun lähinnä taakkana toiminnalleen ja on aktiivisesti pyrkinyt toimintaa hävittämään, luultavasti ylhäältä käsin ohjattuna.

Tässä kohtaa tulee taas esille mystinen salaliitto, joka ohjaa jotain toimintaa... Mikä on tässä tapauksessa tuo "ylhäältä"??? Poliittinen johto? Valtioneuvoston omistajaohjausosasto? Mystinen suomalainen oligarkki? Suomi on niin pieni alue, ettei ole olemassa mitään tunnistamatonta "ylempää" tahoa. Kaikki vaikuttajat on tunnistettavissa ja nimettävissä. Jos Fulcrumilla on tarkempi hahmo yhden valtion liikelaitoksen ohjauksesta, ei muuta kuin asialla spekuloimaan...

 

[Paavo]

Nämä ovat ihan pelkkiä sivujuonteita. Koko homman pähkinä on siinä, että tonttimaata oin 7000 hehtaaria ja kenttää puoltavia asioita (joista turvallisuusaspekti on yksi) valtavasti, mutta kaupungin mafia haluaa rakentaa myrkylliselle suolle lähiön yli miljardiluokan kustannuksin, koska a) he saavat siitä etua ja b) suunnittelijat eivät näe korttelia pitemmälle ja arkkitehtiä huimaa jo kolmannessa kerroksessa.

Aivan. Kaiken huipuksi merkittävästi lääniä täydennysrakentamiselle löytyy kävelyetäisyydeltä jo olemassaolevan raideliikenneinfran asemilta. Metrorata Kalasatamasta itään ja piirtää 1km säteiset ympyrät. Herttoniemi, Siilitie, Myllypuro nyt alkuun. Kehä I sisällä Helsingissä viljellään viljaa enkä nyt puhu Viikin koetilan pelloista.

 

[TBman]

Aivan. Kaiken huipuksi merkittävästi lääniä täydennysrakentamiselle löytyy kävelyetäisyydeltä jo olemassaolevan raideliikenneinfran asemilta. Metrorata Kalasatamasta itään ja piirtää 1km säteiset ympyrät. Herttoniemi, Siilitie, Myllypuro nyt alkuun. Kehä I sisällä Helsingissä viljellään viljaa enkä nyt puhu Viikin koetilan pelloista.

EIKÄ mikään juttu ole siirtää asutusta radanvarsikaupunkeihin! Mikä meitä vaivaa??? Pitääkö asua "paskaringissä" (kehä 3 täällä pöndellä) kun voi asua oikeasti fiksustikkin!!! Herranjee mitä hommaa...

 

[fulcrum]

Tässä kohtaa tulee taas esille mystinen salaliitto, joka ohjaa jotain toimintaa... Mikä on tässä tapauksessa tuo "ylhäältä"??? Poliittinen johto? Valtioneuvoston omistajaohjausosasto? Mystinen suomalainen oligarkki? Suomi on niin pieni alue, ettei ole olemassa mitään tunnistamatonta "ylempää" tahoa. Kaikki vaikuttajat on tunnistettavissa ja nimettävissä. Jos Fulcrumilla on tarkempi hahmo yhden valtion liikelaitoksen ohjauksesta, ei muuta kuin asialla spekuloimaan...

Ei se mikään salaliitto ole, kyllä se on ihan avoimesti tiedossa. Puheet tyyliin "Suomeen riittää kuusi lentokenttää" kertoo paljon.
Finavian kannalta kotimainen ilmailu on rönsy joka tuottaa vähän jos mitään, siksi sitä pyritään karsimaan. Valtionyhtiönkin pitää olla vahvassa tuloskunnossa.
Paikallispoliittisesti, vihreät ja suuri osa vasemmistosta näkee ilmailun 'porvarillisena', epäekologisena toimintana jota on pyrittävä vähentämään ellei kokonaan kieltämään. Samaan kastiin kuuluvat myös moottori- ja ampumaurheilu.

Taannoin Ilmailuliiton delegaatio vieraili Finaviassa. Tapaaminen sujui näin:

Vierailin SIL-delegaation jäsenenä Finavian ylimmän johdon luona, aiheena liikennöimismaksut. Paikalla oli ennestään tuntematon uusi johtaja.

"Niin mä oon Joni Sundelin ja vastaan Finaviassa lentoasemaliiketoiminnnasta; olin ennen Itellassa logistiikkahommissa. Ja jos te kuvittelitte tulleenne neuvottelemaan joistakin maksualennuksista niin minun puolestani tämä kokous voikin päättyä saman tien tähän. "

 

[roopeluhtala]

Olisi hyvä jos itsekin muistaisit tämän ohjeen ylimielisten "miksette katso googlesta mitä mieltä taloustieteilijät ovat tiemaksuista/asevelvollisuudesta/yms" heittojen sijaan. Hei, mikset muuten katso googlesta mitä mieltä sotilasasiantuntijat ovat asevelvollisuudesta?

Sekä asevelvollisuus että tienkäyttömaksut ovat taloustieteellisiä kysymyksiä. Asevelvollisuus on työnä perittävä vero, jolla subventoidaan puolustusvoimia. Tienkäyttömaksut taas kompensoivat ilmaisen tienkäytön muodossa annetun subvention henkilö- ja tavarakuljetuksille.

Kuljetusalan mielipide tienkäyttömaksuista ei ole puolueeton, sillä heille subventoinnin lopettaminen tuottaa taloudellista haittaa. Samoin asevelvollisuuden muodossa annetun subvention lakkauttaminen tuottaa taloudellista haittaa puolustusvoimille, eikä PV:n palveluksessa olevien sotilasasiantuntijoiden mielipide asiasta näinollen ole puolueeton. Myöskään ilmailuharrastajien mielipide lentokentän nollahintaisen vuokrasopimuksen jatkamisesta ei ole puolueeton.

Paitsi että taloustieteilijät ovat paras taho arvioimaan taloustieteellisiä kysymyksiä, he ovat kysymyksissä myös puolueettomampia kuin eturyhmätahot.

 

[fulcrum]

Sekä asevelvollisuus että tienkäyttömaksut ovat taloustieteellisiä kysymyksiä. Asevelvollisuus on työnä perittävä vero, jolla subventoidaan puolustusvoimia. Tienkäyttömaksut taas kompensoivat ilmaisen tienkäytön muodossa annetun subvention henkilö- ja tavarakuljetuksille.

Kuljetusalan mielipide tienkäyttömaksuista ei ole puolueeton, sillä heille subventoinnin lopettaminen tuottaa taloudellista haittaa. Samoin asevelvollisuuden muodossa annetun subvention lakkauttaminen tuottaa taloudellista haittaa puolustusvoimille, eikä PV:n palveluksessa olevien sotilasasiantuntijoiden mielipide asiasta näinollen ole puolueeton. Myöskään ilmailuharrastajien mielipide lentokentän nollahintaisen vuokrasopimuksen jatkamisesta ei ole puolueeton.

Olen monta kertaa sanonut etteivät tällaiset vertailut ole päteviä.
Armeija ei ole liikelaitos tai yritys. Sillä ei ole tuottoja eikä se tee tulosta, eikä jaa osinkoja tai bonuksia. Kaikki sen valtiolta käyttöön saamat resurssit ovat 'subventiota' joten ei ole merkityksellistä onko se subventio asevelvollisuuden vai kylmän käteisen muodossa eikä ole syytä olettaa tällaisen eroavaisuuden olevan minkäänlainen insentiivi ammattisotilaille.

Ymmärrän että asia voi olla vaikea hyväksyä, mutta kaikkea ei vaan voi liiketalouden periaatteilla mitata.

 

[Nenialas Idook]

STienkäyttömaksut taas kompensoivat ilmaisen tienkäytön muodossa annetun subvention henkilö- ja tavarakuljetuksille.

Minä kun olin kuvitellut, että tähän asti tienpito on maksettu verovaroista, joita maksavat mm. yksityiset tienkäyttäjät ja kuljetusyritykset. Olin myös luullut, että Suomessa liikenteen alalta kerätään paljon enemmän veroja kuin liikenteeseen ja sen infraan palautetaan ja näin ollen liikenne subventoisi valtion muita toimia.

 

[Paavo]

Kuljetusalan mielipide tienkäyttömaksuista ei ole puolueeton, sillä heille subventoinnin lopettaminen tuottaa taloudellista haittaa. Samoin asevelvollisuuden muodossa annetun subvention lakkauttaminen tuottaa taloudellista haittaa puolustusvoimille, eikä PV:n palveluksessa olevien sotilasasiantuntijoiden mielipide asiasta näinollen ole puolueeton. Myöskään ilmailuharrastajien mielipide lentokentän nollahintaisen vuokrasopimuksen jatkamisesta ei ole puolueeton.

Paitsi että taloustieteilijät ovat paras taho arvioimaan taloustieteellisiä kysymyksiä, he ovat kysymyksissä myös puolueettomampia kuin eturyhmätahot.

Kuka Suomessa mielestäsi on puolueeton arvioimaan asevelvollisuutta?

 

[Vonka]

Tässä @fulcrum :n viestissä oli paljon kohtia, joista osasta olen samaa mieltä, osasta eri ja osaa kannattaa pohtia laajemmallakin porukalla!
- -
Tässä kohtaa tulee taas esille mystinen salaliitto, joka ohjaa jotain toimintaa... Mikä on tässä tapauksessa tuo "ylhäältä"

No ei ole varmaan mitään mystistä tässä, pelkkää elämää ja useiden sattumusten summa vain ja lyhytnäköinen raha. Mietitäänpä:

Yli 16 vuotta sitten valtio ei vielä halunnut luopua Malmista. Helsinki kyllä aina Pajusen tultua eturiviin muisti toivoa. Ex-liikenneministeri Kyllösen piikkiin tätä on pistetty, minäkin, mutta Finavian hallitus oli se tärkein lausuva elin. Finavian hallituksessa on vain yksi varsinaisesti logistiikan asiatuntija. Hän on hallituksen monivuotinen varapuheenjohtaja Antti Vehviläinen. Hän on siis osallistunut sekä niihin kohuttuihin johdannaispäätöksiin että Malmin lentokentän lopettamispäätöksiin. Tämä on tietysti hieman tulenpalava yhdiste, koska kaupunki maksoi kiinteistöstä aika hitonmoisen tukun rahaa menetettyjen 30 miljoonan tilalle, olisiko osapuilleen puolet tuosta summasta? Tarkista itse.

Todellinen päättäjä löytyy kuitenkin valtakunnan hallituksen kehysriihestä 2014. Kehysriihen päätösten suhteen puhenaisena oli Paula Risikko. Hän oli sosiaali- ja terveysministeri. On erikoista, miksi Katainen antoi hänelle tämän roolin. Elinkeinoministerillä on täytynyt olla kiinnostusta Malmin säilyttämisen suhteen. Hän oli tuolloin Jan Vapaavuori. Vapaavuori oli jo aikaisemmin kaupunginhallituksessa todennut asiasta (2006), että Länsi-Sipoon rajansiirto vaikuttaisi oleellisesti asiaan, asetelma muuttuisi.

Muuta taustaa henkilöistä en osaa sanoa.

Mitä karsimiseen tulee, Finavialla on ollut vain yksi voittoa tuottava kenttä (Helsinki-Vantaa). Kaikki muut olivat ainakin pari vuotta sitten vielä pakkasella. Malmin kenttä oli toisena arvojärjestyksessä eli kaikki muut sen takana tuottivat enemmän tappiota. Malmin persnetto oli aivan mitätön, ja kun ajattelee, ettei infraa ja liikelentämistä ole voinut kehittää 16 vuoteen... Se voisi olla ja olisikin plussalla, erityisesti uuden operaattorin alla.

Bromma pesee meidät ja vaikuttaa kilpailukykyyn Ruotsin eduksi. Ruotsalaiset olivat lakkauttamassa Brommaa samoista syistä ja kun sitä ei tehty, alkoivat kehittää sitä. Sinne bisnes laskeutuu omilla pikkukoneillaan. Meillä odotetaan vissiin että Finskin turistiluokka tuo jeesuksen joka pelastaa.

Luulisi asian koskevan Helsinkiäkin.

 

[fulcrum]

'Ilmailun subventio' -puheista voisi päätellä että aikaisemin Suomi oli ilmailun onnela jossa sai lennellä ilmaiseksi. Kannattaa kysellä ilmailuväenkin mietteitä kuitenkin asiasta.
Kuvaavaa on että Finavian johdossa häärii sama henkilö kuin Itellassa. Bisnesmallihan on näillä molemmilla sama: revitään rahaa joustamattomasta palvelusta monopoliasemasta niin paljon kuin mahdollista. Yhtiön tarkoitushan on tehdä voittoa. Jos johtaja rupeaa miettimään laajempia näkökulmia, kuin että miten tällainen kuppaus vaikuttaa pitkällä tähtäimellä tai onko kansantalouden kokonaisnäkökulmasta fiksua ajaa toimijoita pois alalta, niin siinähän menee pää pyörälle. Parempi keskittyä yksinkertaisiin asioihin.

Eräs sukulaiseni muutti pari vuotta sitten Yhdysvaltoihin koska hänen haaveensa oli siirtyä ansiolentäjäksi. Suomessa lentokoulutus ja luvat olivat liian kalliita (ja muuttuvat koko ajan kalliimmiksi kun Malmi loppuu ja Finavia keksii lisää maksuja). Yhdysvallat on paljon lentoystävällisempi, koulutus on edullisempaa ja taksilentoliikenne kannattavampaa ja tuottaa kansantaloutta tehostavia palveluita. Sinne meni varsin varakas mies ja vei valtiolta muhkeahkot tulo- ja pääomaverot mennessään. Mutta mitäpä siitä. Tärkeintähän on saada liikelaitos toimimaan maksimaalisella voittoprosentilla. Ainakin vähän aikaa.

 

[Mustaruuti]

Sattuikohan @Vonka mahdollisesti asustelemaan jossain Malmin kentän lähistöllä?

Omia sukulaisia asuu, ja olen mm. käynyt itsekin juoksemassa kenttää ympäri.

Vahvaa NIMBY-viestiä on sieltä suunnalta tullut. En ole viitsinyt itse ottaa asiaan kantaa.

Btw. Lisäksi olen myös käynyt useampaan kertaan lentämässä Malmilta käsin.

Asiassa on puolensa ja puolensa. Mutta en ehkä ihan näe maanpuolustuksellista ulottuvuutta asiassa kovin merkittävänä. Toki, istuu värikkäänä ja mielipiteitä herättävänä keskustelunaiheena foorumille muuten.

 

[scip10]

Malmin kentän tuhoksi koituu vaikustusvaltaisten poliittisten tukijoiden puute. Vihreät ja vasemmisto arvostaa asuntoja enemmän kuin lentämistä, ja kokoomuksen sisällä on intressejä alueen kiinteistökehitykseen.

En pidä kentän maanpuolustuksellista merkitystä suurena, mutta toki minulta puuttuu pätevyys sen arvioimiseen. Sen sijaan pidän erittäin typeränä toimivan kakkoslentokentän hävittämistä. Tämän jälkeen Helsinki ei koskaan tule olemaan saavutettavissa muutoin kuin suuren kansainvälisen kentän kautta, ja tämä voi tulevaisuudessa osoittautua virheeksi. Yksityis- ja taksilennot saattavat hyvinkin olla tulevaisuuden kasvuala.

Rakennusmaata Helsingistä on löydettävissä, mutta uutta lentokenttää ei saada koskaan.

 

[Vonka]

Sattuikohan @Vonka mahdollisesti asustelemaan jossain Malmin kentän lähistöllä?
.

Minulla on muita syitä. Luepa huviksesi Finavian oma lausunto vuodelta 2000:

Lentokoulutusta harjoittavien yritysten, pienimuotoisen ansiolentotoiminnan ja pienkoneiden huoltotoiminnan kannalta ylivoimaisesti paras lentopaikan sijainti seudulla on Malmin lentoasema. Yleisilmailua edistetään parhaiten säilyttämällä se nykyisessä käyttötarkoituksessaan. (...) mitään Malmin nykyisistä toiminnoista ei voida toiminnallisista, kapasiteetti- ja turvallisuussyistä siirtää Helsinki-Vantaalle - -.

Sitten vähän tukikohtamerkitystä:

Malmin lentoasema on Rajavartiolaitoksen tärkein lentotukikohta. Sieltä valvotaan maamme turvallisuuden kannalta keskeisimpiä raja-alueita. Lisäksi liki puolet Rajavartioston suorittamista meripelastus-, etsintä- ja sairaankuljetuslennoista suoritetaan Malmilta. Valtio modernisoi Malmin tukikohtaa miljoonien markkojen investoinnilla vuonna 1995. Kentän siirron uusinvestoinnille ei löydy budjettivaroja.

Malmin lentoasema on Helsingin pelastuslaitoksen lentotoiminnan päätukikohta ja on palvellut erinomaisesti myös lääkärikopteri Medi-Heliä. Malmi on tukikohta myös poliisikopterille, jonka merkitys vääjäämättä kasvaa tieliikenteen kasvun myötä. Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinnon vuosikertomus 2002 toteaa puolestaan: "Malmin lentoasemalla koulutetaan puolet koko maan lentäjistä ja ammattilentäjistä lähes kaksi kolmasosaa. Kentällä onkin näin ollen keskeinen rooli ilmailun koulutustoiminnassa ja tulevien lentäjäpolvien kasvattamisessa. Kaikki esillä olleet vaihtoehdot Malmin ilmailutoimintojen siirtämisestä muualle heikentäisivät merkittävästi koulutustoiminnan ja yleisilmailun toimintaedellytyksiä". Malmi on ylivoimaisesti maan toiseksi vilkkain lentokenttä.

Malmin lentokenttä on samalla maamme suurin nuorisoilmailukeskus. Lennokkiharrastajat, laskuvarjourheilijat ja liitovarjoharrastajat harjoittavat taitojaan kentältä varatuilla alueillaan.

Ja lopuksi huoltovarmuustekijöitä:

Malmin lentoasema on pääkaupunkiseudun ainoa varakenttä. Helsinki-Vantaan ollessa syystä tai toisesta suljettuna ei henkilö- ja rahtilentoliikenne pääse pääkaupunkiseudulle ja sieltä pois mitään muuta kautta kuin Malmilta. Viimeksi näin on tapahtunut vuoden 1986 virkamieslakon aikana, jolloin kotimaan lentoliikenne hoidettiin sujuvasti kevyemmällä kalustolla Malmin kentältä. Malmi toimii myös Hernesaaren helikopterikentän ja Helsinki-Vantaan kevyemmän liikenteen varakenttänä sääolosuhteiden niin vaatiessa.

Myös kriisiajan huoltovarmuusnäkökohdat puoltavat Malmin kentän säilyttämistä. Esimerkiksi Tukholmassa on viisi lentokenttää 30 km säteellä keskustasta. Erityisesti viranomaislentoja varten tarvitaan maan pääkaupungissa paikka, jonka kautta voidaan liikennöidä ilmateitse, vaikka Helsinki-Vantaan lentokenttä tai sinne johtavat liikenneväylät olisivat käyttökelvottomia esim. onnettomuuden, katastrofin, sodan tai lakon takia.

 

[Samses]

@roopeluhtala olethan ystävällinen ja pidät sen asevelvollisuuskeskustelun ao. ketjussa, tässä ketjussa jutellaan Malmin lentokentästä.

 

[Slammer]

Esimerkiksi Tukholmassa on viisi lentokenttää 30 km säteellä keskustasta.

Oletko nyt ihan varma? Edes Arlanda ei ole 30 km säteellä keskustasta.

 

[Rauhantekijä]

Esimerkiksi Tukholmassa on viisi lentokenttää 30 km säteellä keskustasta.

Oletko nyt ihan varma? Edes Arlanda ei ole 30 km säteellä keskustasta.

Bromma 9km, Arlanda noin 40km, Skavsta 100km, Västerås 100km......mitäs muita?