Pullosorsa kirjoitti:
Suomi on muuten Sveitsin ohella ainoa Euoroopan maa jossa laki velvoittaa rakentelemaan väestönsuojia asuintaloihin. Nykyisin lakia on vähän höllennetty, mutta vielä muutama vuosi sitten piti kaikkiin kerrosalaltaan yli 600 m2 rakennuksiin rakentaa väestönsuoja. Pienessä taloyhtiössä jopa 10% rakennuskustannuksista, siis asunnon hinnasta, johtui suoraan väestönsuojasta. Nykyisellään väestönsuojat uusissa rakennuksissa voidaan ottaa normioloissa muuhun käyttöön, kunhan ylimääräiset rakennelmat on purettavissa 24 h aikana käskystä asettaa suoja valmiiksi. Suojille on asetettu kohtuullisen kovat vaatimukset mm ilmatiiviyden osalta ja ihan syystä. Käytännössä useimmat suojat eivät niitä kuitenkaan koskaan sellaisenaan täytä, mikä on ihan hanurista, vaan koeponnistuksen ajaksi kaikki ovet ja luukut liimataan kiinni, jotta saavutetaan riittävä tiiveys viranomaisia varten. Näin ei voida menetellä tosipaikan tullen ja todennäköisesti sisällä olevat ihmiset kuolevat hapenpuutteeseen jos lähellä on suuri palo. Siis pysykää itse kaivamissanne poteroissa! Mm toisen maailmansodan soorpommituksissa suurimmat uhrimäärät tulivat juuri edellä kuvatun kaltaisiin suojiin tukehtuneista ihmisistä.
Suojan käyttöönottokokeet suorittaa viranomainen joten vähän ihmetyttää jos katselevat vilunkipeliä siihen puuttumatta? Toisaalta mikä estää poikkeusoloissa käyttämästä vaikka liimaa ja teippiä jos saumat falskaa? Suojan tiiviys on tärkeää koska suojan sisälle pitää saada ylipaine. Suojaan siis yleensä pumpataan ilmaa suodatinlaitteiston läpi ja ylipaine pitää huolen siitä, että taistelukaasut eivät tunkeudu suojan rakosista sisään.
Väestönsuojissahan on mahdollisuus sulkutilaan jossa suojaan ei oteta ilmaa sisään edes suodattimen kautta. Tuossa tilanteessa ovia ja luukkuja voi aivan rauhassa tilkitä lisää. Jos väestönsuojassa on maksimimäärä ihmisiä ilman pitäisi riittää kahdeksi tunniksi ennen kuin hiilidioksidi pitoisuus nousee liian suureksi.
Vähän ihmetyttää myös noi kommentit, että tulimyrskyn sattuessa olisi paremmassa turvassa poterossa??? Tästäkin suvusta on mennyt kaksi miestä häkämyrkytyksessä metsäpaloja sammuttaessa. Jos koko kaupunginosa roihuaa, niin ei muuta kuin sulut kiinni. Parin kolmen tunnin päästä voi poistua jo hätäuloskäynnistä sitte kokeilemaan onneaan ulko-ilmassa.
Todettakoon tässä nyt lopuksi sellainen asia, että esim. Hampurin tulimyrskyssä useimmat suojiin tukahtuneet kuolivat rakennusten normaaleissa varasto- tai hiilikellareissa jotka oli hätäisesti muunnettu väestönsuojiksi. Usein heikkoutena oli myös se, että kellarit oli liitetty toisiinsa joten häkä pääsi tunkeutumaan viereisestä tuhoutuneesta kellarista toiseen ehjänä säilyneeseen. Saksalaisten tarkoitusta varten rakentamat suojat antoivat hyvän suojan. Esimerkiksi Winkel tyyppisistä tornibunkkereista peräti yksi kappale tuhoutui pommin osumista. Kerrottakoon, että noita Winkeleitä oli 200 rakennettuna.
Tässä olisi amerikkalaisten sodan jälkeen tekemä raportti saksan väestönsuojelusta- ja ilmasuojelusta.
http://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=mdp.39015008513882
Yllättävän vähän saksalaisia kuoli pommituksiin vaikka lähes kaikkiin vähänkin suurempiin kaupunkeihin oli suunnattu pommituksia ja heti sodan jälkeen otetuista valokuvista paljastuu lohduton rauniomeri.
Jokainen voi ihan itse päätellä kuinka hyvän suojan potero antaa tulimyrskyltä. Ylipäätänsä Suomessa on saatu väestönsuojelu edes nykyiselle tasolle pitkäjänteisellä yli 50 vuotta kestäneellä työllä. Huomattavia resursseja ihmisten, laitteiden ja tilojen muodossa on varattu poikkeusoloja varten. Metsään juokseminen ja makaaminen liikkumattomana hangessa ei ole nykypäivää ainakaan suomalaisissa kaupungeissa.
Tietenkään poteroa ei pidä kaivaa mihin sattuu...
) on väestönsuoja paikkoja enemmän kuin kaupungissa on asukkaita. Tarkkaa määrää ei taida löytyä netistä, mutta muista kuulleeni jossain palokuntakoulutksessa tuon luvun (yli 600 000 paikkaa), luku sisältää kaikki suojapaikat. Ongelmahan on asukkaan ja suojan etäisyys, kuten aiemmat kirjoittajat jo totesivat.
