Hanski
Respected Leader
@RPG83 asetti eilen oheisen haasteen:
”Tehkääpäs osastoon "taktiikka ja strategia" sellainen skenaario, jossa taistelu on edennyt pääkaupunkiseudulle. Mukaan voisi yhdistellä maihinnousun, maahanlaskun, Spetsnazeja ja Iskandereita. Toiselle puolelle laihoja alokkaita, lihavia kaartinjääkäreitä, NASAMS-patteristo, erkkareita ja vaikka muutama JASSM.
Ja jos tällä kertaa siirreltäisiin vähintään komppanian kokoisia yksiköitä?
Edit: "Lisäksi tiedustelujoukkue on havainnut Landbon alueella kahden panssariprikaatin suuruisen joukon.
Toivoisin skenaarion olevan realistinen paikan suhteen (ts. siellä pitäisi tositilanteessakin olla aktiviteettia). Helsingissä on lisäksi sellaisia bonuksia, joita ei oikein missään muussa kaupungissa Suomessa ole: syvyyttä, rantaa, lentokenttiä, metrotunneleita ja erilaisia avainkohteita.
Intensiteettitaso saa olla korkea, kiitos. Joukkoja tulee olla vähintään suunnilleen prikaatin verran. Yksittäisiä joukkueita ei ryhdytä enää mikromanageroimaan.
Taistelu Tallinnasta voisi olla mielenkiintoinen ja korvata hyvin Helsingin, koska Tallinnahan on vähän kuin Helsingin peilikuva. Ainoastaan metrotunnelit puuttuvat. Sopiva aika voisi olla esim. 2020-luku. Alueella olisi enimmäkseen virolaisia joukkoja mutta myös kourallinen Nato-joukkoja. Esim. pari suomalaista kaupunkijääkärikomppaniaa, jotain Kaitseliitin pataljoonia ja vaikka Nordic Battle Group siihen päälle.”
Vastataan haasteeseen ja tämän ketjun kautta käynnistyy eeppiset mittasuhteet saavuttava
TAISTELU TALLINNASTA.
Alkuun rajaukset: suomalaisten joukkojen yksityiskohtiin menevää taistelutekniikkaa EI saa käsitellä. Kaikki erikoisjääkäreiden toimintaan liittyvät kuvaukset saa tehdä ainoastaan HYVIN YLEISELLÄ TASOLLA. Kaikille lienee itsestään selvää, että tämä skenaario on täysin mielikuvituksen tuotetta ja tavoitteena on virkistää foorumin jäsenten taktisia taitoja karttaharjoituksen avulla.
Tässä harjoituksessa on unohdettu RPG83:n toiveiden mukaisesti joukkuetason nysvääminen. Skenaario ei etene reaaliaikaisesti. Odotan, että mahdollisimman moni on ehtinyt osallistua keskusteluun, ennen kuin teen seuraavan tilannepäivityksen. Karttaharjoituksessa aika etenee omaa tahtiaan, mutta laitan tilannepäivityksiin aina päivämäärän ja kellonajan.
@Kapiainen Jossain vaiheessa kirjoitit, että Viron puolustaminen olisi lähes mahdoton tehtävä. Haluatko lähteä ruotimaan tätä skenaariota? Voi olla, että puolustaminen on mahdoton tehtävä, mutta Viroa puolustetaan joka tapauksessa viimeiseen alueella olevaan suomalaiseen!
Yleistilanne 23.5.2019 klo 18.00
Eletään toukokuun loppua, tarkemmin 23.5. vuonna 2019. Kansainvälinen tilanne on jatkunut muutamaa lyhyehköä rauhallisempaa ajankohtaa lukuun ottamatta kireänä aina Ukrainan kriisistä vuodesta 2014. Venäjällä presidentti Putin julistautui tsaariksi vuonna 2016 ja samalla hän otti käyttöön perinteisen arvonimen ”Koko Venäjän, Moskovan, Kiovan, Vladimirin ja Novgorodin Keisari ja itsevaltias, Kasanin, Astrakanin, Puolan, Siperian ja Taurian Kersonessoksen Tsaari, Pihkovan herra ja Smolenskin, Liettuan, Volhynian, Podolian ja Suomen suuriruhtinas, Viron, Liivinmaan, Kuurinmaan ja Semgallenin, Samogitian, Bialystokin, Karjalan, Tverin, Jugorian, Permin, Vjatkan, Bulgarian ja muiden maiden ruhtinas, Nižni-Novgorodin, Tšernigovin, Rjazanin, Polotskin, Rostovin, Jaroslavin, Beloe Ozeron, Udorian, Obdorian, Vitebskin ja Mstislavin ja koko pohjoisen alueen herra ja suuriruhtinas, Iberian, Kartalinian, Georgian ja Kabarinian ja Armenian herra ja hallitsija, Tšerkessien ja vuoristoruhtinaiden ym. Perintöruhtinas ja Hallitsija, Norjan perillinen, Schleswig-Holsteinin, Dithmarschenin ja Oldenburgin herttua”.
Kansainvälisen tilanteen jatkuessa kiristyneenä, päättivät Suomi ja Ruotsi hakea yhteisesti NATO-jäsenyyttä vuonna 2017. Jäsenyys astui voimaan 1.1.2019, mutta Naton puolustussuunnitelmien laadinta ja Suomen ja Ruotsin joukkojen integrointi Naton komentorakenteeseen on vielä kesken.
Viro on jatkanut määrätietoisesti asevoimiensa modernisointia. Suurin materiaalihanke on ollut Alankomaista tehty 44 käytetyn CV-9035 –rynnäkkövaunun hankinta. Näistä on muodostettu 1. jalkaväkiprikaatiin mekanisoitu pataljoona. Taistelupanssarivaunut ja ilmavoimien taistelukoneet kuitenkin puuttuvat edelleen varustuksesta. Viro on ottanut jalkaväkensä taisteluun oppia suomalaisesta alueellisten joukkojen uudistetusta taistelutavasta ja kouluttajavaihto Viron ja Suomen välillä on ollut tiivistä.
Tsaari Vladimir I julisti syksyllä 2018 palauttavansa Neuvostoliiton aikaiset rajat voimaan, tarvittaessa vaikka voimatoimin. Alkuvuonna 2019 on ollut erilaisia rajaselkkauksia koko Venäjän vastaisella rajalla. Suomen vastainen raja on tosin toistaiseksi ollut hiljaisimpia alueita.
Venäjä on tiivistänyt Baltian maihin kohdistamaansa painostusta huhtikuun aikana. Baltian maat tekivät yhteisen artikla 5. mukaisen avunpyynnön sotilaallisesta avusta Natolle 20.4.2019. Vastaavat avunpyynnöt on tehty Puolan, Tsekin, Slovakian, Unkarin, Bulgarian, Romanian ja Ukrainan (Naton jäsen vuodesta 2017) toimesta. Naton sotilaallinen voima on osoittautumassa rajalliseksi näin monen samanaikaisen avunpyynnön toteuttamiseen. Baltian maille on riittänyt lähinnä ilmavoimavahvennuksia USAF:lta ja RAF:lta. Suurempia maavoimien joukkoja Nato ei ole pystynyt lähettämään, mutta US Army on lähettänyt taisteluhelikopterikomppanian kuhunkin Baltian maahan. Liettua on saanut jonkin verran maajoukkoja Tanskasta ja Viro Suomesta ja Ruotsista. Suomessa erityisesti Sofi Oksanen on aktiivisesti vaatinut suomalaisia maajoukkoja Viroon teemalla ”Eesti asi on meie”. Koska yleistilanne Suomessa on edelleen rauhallinen, valtioneuvosto päätti 28.4. lähettää Viron avuksi prikaatikokoonpanoisen joukon. Tämän lisäksi Ruotsi ja Suomi päättivät lähettää kummankin maan joukoista koostuvan Amphibious Task Unit:n Viroon.
Viro toteutti asevoimiensa mobilisoinnin 20.4 - 3.5. Puolustustilalaki astui voimaan 1.5. klo 0.00. Viron rajoilla on ollut pieniä ampumavälikohtauksia, mutta varsinaista taistelutoimintaa ei ole ollut. Venäjä on kiistänyt osallistuneensa millään tavoin välikohtauksiin, vaan syyttää välikohtauksista Viron armeijan yksiköiden keskinäisiä kahnauksia. Tilanne on ollut toukokuun alusta lähtien erittäin jännittynyt ja kansainväliset analyytikot ovat arvailleet kilpaa, missä kohtaa Venäjän rajaa ja milloin välikohtaukset riistäytyvät täysimittaiseksi sodaksi. Kansainvälinen yhteisö on varsin yhtä mieltä siitä, että huolimatta jännittyneestä tilanteesta ydinaseiden käyttökynnys on edelleen korkea. Sen sijaan sotilaslähteissä on spekuloitu taistelukaasujen ja polttotaisteluaineiden käyttömahdollisuudesta.
Vastustaja
Venäjä on ryhmittänyt Viron vastaiselle rajalle 6. armeijan pääosat. Armeijaa on vahvistettu reservistä perustetuilla ja itäisestä sotilaspiiristä siirretyillä joukoilla. Pietariin Pulkovon lentokentän alueelle on siirretty 76. maahanlaskudivisioona rauhanajan varuskunnastaan Pihkovasta. Harjoittelutoiminta on ollut erittäin vilkasta. Naton sotilastiedustelu on tunnistanut seuraavat yksiköt Viron lähialueilta:
Omat joukot
Viron armeijan 3. JVPR on ryhmittynyt puolustukseen Narvan-Sinimäen alueelle. Joukko on tehnyt kattavia linnoitustöitä erityisesti Sinimäessä. Joukon tehtävänä on estää vihollisen hyökkäys kohti Tallinnaa.
Viron armeijan 2. JVPR on ryhmittynyt puolustukseen Võrun alueelle. Joukon tehtävänä on estää vihollisen hyökkäys kohti Tartua.
Viron armeijan 4. JVPR on ryhmittynyt puolustukseen Võrtsjärven eteläpuolelle. Joukon tehtävänä on estää vihollisen hyökkäys Võrtsjärven eteläpuolelta kohti Tallinnaa. Prikaati valmistautuu vastahyökkäyksiin 1) Võrun ja 2) Tartun suuntiin.
Viron armeijan 1. JVPR on ryhmittynyt puolustukseen Jõgevan aleelle. Joukon tehtävänä on estää vihollisen hyökkäys Võrtsjärven ja Peipsijärven välisellä kannaksella kohti Tallinnaa. Prikaati valmistautuu vastahyökkäyksiin 1) Narvan ja 2) Võrun suuntiin.
Ruotsalais-suomalainen Amphibious Task Unit on ryhmittynyt puolustukseen Paldiskin alueelle. ATU valmistautuu vastahyökkäyksiin 1) Virumaan rannikolle ja 2) Viron saarille (Hiiumaa, Saaremaa). Joukon kokoonpano vastaa suomalaista rannikkojääkäripataljoonaa.
Viron Kodukaitsen 3. pataljoona on ryhmittynyt puolustukseen Tallinnan lentoaseman alueelle. Pataljoonan yksi komppania suojaa Kosessa sijaitsevan tietoliikennesolmun ja datakeskuksen. Joukon tehtävänä on suojata Tallinnan lentokenttä ja Kosen tietoliikennesolmu. Pataljoona on tällä hetkellä Viron pohjoisen maanpuolustusalueen johdossa. Pataljoonan kokoonpano on: EHK, 3 * VARK, KVKRHK.
Viron Kodukaitsen 4. pataljoona on ryhmittynyt puolustukseen Ämarin lentotukikohdan alueelle. Joukon tehtävänä on suojata Ämarin lentotukikohta. Pataljoona on tällä hetkellä Viron pohjoisen maanpuolustusalueen johdossa. Pataljoonan kokoonpano on: EHK, 3 * VARK, KVKRHK.
Suomalais-virolainen 38. PR saapui alueelle 16.5. ja se on ryhmittynyt puolustukseen Tallinnan-Kosen-Jägevan alueelle. Prikaatin suomalaiset taistelijat valitsivat prikaatin numeroksi lempitaistelujuomansa tehokkuutta kuvaavan luvun. Prikaatin kokoonpano on seuraava:
38PR ylempänä johtoportaana toimii Viron pohjoisen maanpuolustusalueen esikunta.
Ämarin tukikohdassa toimii USAFE:n 493 Fighter Squadron (18*F-15E). Yksikkö vastaa Viron ilmapuolustuksesta ja tilanteen salliessa maavoimien tulituesta. Yksikön materiaalimäärä on huomattava koostuen mm. seuraavista aseista: Sidewinder, AMRAAM, JDAM, JSOW, JASSM, rakettikasetit, tyhmät pommit. JASSM-ohjuksia on käytettävissä 60 kpl. Yksiköllä on oma ilmatorjuntakomppania (14 * Stinger). 493 Fighter Squadron on asettanut yhdysupseerin 38PR:n esikuntaan. (HUOM. Yksikkö ei siis ole suoraan 38PR:n käskytettävissä, vaan tukipyynnöt tulee välittää yhdysupseerin kautta). Liettuassa Siauliain tukikohdassa toimii yksi USAF:n laivue (18*F-15E) ja valvontakonelentue (3 * AWACS). Etelä-Suomen alueella eri tukikohdissa toimii yksi USAF:n laivue (18*F-15E) ja tarvittava määrä suomalaisia F-18 –hävittäjiä. Yhdysupseeri vastaa mahdollisista tukipyynnöistä näille yksiköille.
Tehtävä
Olet 38. prikaatin komentaja. Prikaatin tehtävänä on:
Kysymykset
Tilannekartta
Oheisessa tiedostossa on tilannekartat 23.5.2019 klo 18.00.
”Tehkääpäs osastoon "taktiikka ja strategia" sellainen skenaario, jossa taistelu on edennyt pääkaupunkiseudulle. Mukaan voisi yhdistellä maihinnousun, maahanlaskun, Spetsnazeja ja Iskandereita. Toiselle puolelle laihoja alokkaita, lihavia kaartinjääkäreitä, NASAMS-patteristo, erkkareita ja vaikka muutama JASSM.
Ja jos tällä kertaa siirreltäisiin vähintään komppanian kokoisia yksiköitä?
Edit: "Lisäksi tiedustelujoukkue on havainnut Landbon alueella kahden panssariprikaatin suuruisen joukon.
Toivoisin skenaarion olevan realistinen paikan suhteen (ts. siellä pitäisi tositilanteessakin olla aktiviteettia). Helsingissä on lisäksi sellaisia bonuksia, joita ei oikein missään muussa kaupungissa Suomessa ole: syvyyttä, rantaa, lentokenttiä, metrotunneleita ja erilaisia avainkohteita.
Intensiteettitaso saa olla korkea, kiitos. Joukkoja tulee olla vähintään suunnilleen prikaatin verran. Yksittäisiä joukkueita ei ryhdytä enää mikromanageroimaan.
Taistelu Tallinnasta voisi olla mielenkiintoinen ja korvata hyvin Helsingin, koska Tallinnahan on vähän kuin Helsingin peilikuva. Ainoastaan metrotunnelit puuttuvat. Sopiva aika voisi olla esim. 2020-luku. Alueella olisi enimmäkseen virolaisia joukkoja mutta myös kourallinen Nato-joukkoja. Esim. pari suomalaista kaupunkijääkärikomppaniaa, jotain Kaitseliitin pataljoonia ja vaikka Nordic Battle Group siihen päälle.”
Vastataan haasteeseen ja tämän ketjun kautta käynnistyy eeppiset mittasuhteet saavuttava
TAISTELU TALLINNASTA.
Alkuun rajaukset: suomalaisten joukkojen yksityiskohtiin menevää taistelutekniikkaa EI saa käsitellä. Kaikki erikoisjääkäreiden toimintaan liittyvät kuvaukset saa tehdä ainoastaan HYVIN YLEISELLÄ TASOLLA. Kaikille lienee itsestään selvää, että tämä skenaario on täysin mielikuvituksen tuotetta ja tavoitteena on virkistää foorumin jäsenten taktisia taitoja karttaharjoituksen avulla.
Tässä harjoituksessa on unohdettu RPG83:n toiveiden mukaisesti joukkuetason nysvääminen. Skenaario ei etene reaaliaikaisesti. Odotan, että mahdollisimman moni on ehtinyt osallistua keskusteluun, ennen kuin teen seuraavan tilannepäivityksen. Karttaharjoituksessa aika etenee omaa tahtiaan, mutta laitan tilannepäivityksiin aina päivämäärän ja kellonajan.
@Kapiainen Jossain vaiheessa kirjoitit, että Viron puolustaminen olisi lähes mahdoton tehtävä. Haluatko lähteä ruotimaan tätä skenaariota? Voi olla, että puolustaminen on mahdoton tehtävä, mutta Viroa puolustetaan joka tapauksessa viimeiseen alueella olevaan suomalaiseen!
Yleistilanne 23.5.2019 klo 18.00
Eletään toukokuun loppua, tarkemmin 23.5. vuonna 2019. Kansainvälinen tilanne on jatkunut muutamaa lyhyehköä rauhallisempaa ajankohtaa lukuun ottamatta kireänä aina Ukrainan kriisistä vuodesta 2014. Venäjällä presidentti Putin julistautui tsaariksi vuonna 2016 ja samalla hän otti käyttöön perinteisen arvonimen ”Koko Venäjän, Moskovan, Kiovan, Vladimirin ja Novgorodin Keisari ja itsevaltias, Kasanin, Astrakanin, Puolan, Siperian ja Taurian Kersonessoksen Tsaari, Pihkovan herra ja Smolenskin, Liettuan, Volhynian, Podolian ja Suomen suuriruhtinas, Viron, Liivinmaan, Kuurinmaan ja Semgallenin, Samogitian, Bialystokin, Karjalan, Tverin, Jugorian, Permin, Vjatkan, Bulgarian ja muiden maiden ruhtinas, Nižni-Novgorodin, Tšernigovin, Rjazanin, Polotskin, Rostovin, Jaroslavin, Beloe Ozeron, Udorian, Obdorian, Vitebskin ja Mstislavin ja koko pohjoisen alueen herra ja suuriruhtinas, Iberian, Kartalinian, Georgian ja Kabarinian ja Armenian herra ja hallitsija, Tšerkessien ja vuoristoruhtinaiden ym. Perintöruhtinas ja Hallitsija, Norjan perillinen, Schleswig-Holsteinin, Dithmarschenin ja Oldenburgin herttua”.
Kansainvälisen tilanteen jatkuessa kiristyneenä, päättivät Suomi ja Ruotsi hakea yhteisesti NATO-jäsenyyttä vuonna 2017. Jäsenyys astui voimaan 1.1.2019, mutta Naton puolustussuunnitelmien laadinta ja Suomen ja Ruotsin joukkojen integrointi Naton komentorakenteeseen on vielä kesken.
Viro on jatkanut määrätietoisesti asevoimiensa modernisointia. Suurin materiaalihanke on ollut Alankomaista tehty 44 käytetyn CV-9035 –rynnäkkövaunun hankinta. Näistä on muodostettu 1. jalkaväkiprikaatiin mekanisoitu pataljoona. Taistelupanssarivaunut ja ilmavoimien taistelukoneet kuitenkin puuttuvat edelleen varustuksesta. Viro on ottanut jalkaväkensä taisteluun oppia suomalaisesta alueellisten joukkojen uudistetusta taistelutavasta ja kouluttajavaihto Viron ja Suomen välillä on ollut tiivistä.
Tsaari Vladimir I julisti syksyllä 2018 palauttavansa Neuvostoliiton aikaiset rajat voimaan, tarvittaessa vaikka voimatoimin. Alkuvuonna 2019 on ollut erilaisia rajaselkkauksia koko Venäjän vastaisella rajalla. Suomen vastainen raja on tosin toistaiseksi ollut hiljaisimpia alueita.
Venäjä on tiivistänyt Baltian maihin kohdistamaansa painostusta huhtikuun aikana. Baltian maat tekivät yhteisen artikla 5. mukaisen avunpyynnön sotilaallisesta avusta Natolle 20.4.2019. Vastaavat avunpyynnöt on tehty Puolan, Tsekin, Slovakian, Unkarin, Bulgarian, Romanian ja Ukrainan (Naton jäsen vuodesta 2017) toimesta. Naton sotilaallinen voima on osoittautumassa rajalliseksi näin monen samanaikaisen avunpyynnön toteuttamiseen. Baltian maille on riittänyt lähinnä ilmavoimavahvennuksia USAF:lta ja RAF:lta. Suurempia maavoimien joukkoja Nato ei ole pystynyt lähettämään, mutta US Army on lähettänyt taisteluhelikopterikomppanian kuhunkin Baltian maahan. Liettua on saanut jonkin verran maajoukkoja Tanskasta ja Viro Suomesta ja Ruotsista. Suomessa erityisesti Sofi Oksanen on aktiivisesti vaatinut suomalaisia maajoukkoja Viroon teemalla ”Eesti asi on meie”. Koska yleistilanne Suomessa on edelleen rauhallinen, valtioneuvosto päätti 28.4. lähettää Viron avuksi prikaatikokoonpanoisen joukon. Tämän lisäksi Ruotsi ja Suomi päättivät lähettää kummankin maan joukoista koostuvan Amphibious Task Unit:n Viroon.
Viro toteutti asevoimiensa mobilisoinnin 20.4 - 3.5. Puolustustilalaki astui voimaan 1.5. klo 0.00. Viron rajoilla on ollut pieniä ampumavälikohtauksia, mutta varsinaista taistelutoimintaa ei ole ollut. Venäjä on kiistänyt osallistuneensa millään tavoin välikohtauksiin, vaan syyttää välikohtauksista Viron armeijan yksiköiden keskinäisiä kahnauksia. Tilanne on ollut toukokuun alusta lähtien erittäin jännittynyt ja kansainväliset analyytikot ovat arvailleet kilpaa, missä kohtaa Venäjän rajaa ja milloin välikohtaukset riistäytyvät täysimittaiseksi sodaksi. Kansainvälinen yhteisö on varsin yhtä mieltä siitä, että huolimatta jännittyneestä tilanteesta ydinaseiden käyttökynnys on edelleen korkea. Sen sijaan sotilaslähteissä on spekuloitu taistelukaasujen ja polttotaisteluaineiden käyttömahdollisuudesta.
Vastustaja
Venäjä on ryhmittänyt Viron vastaiselle rajalle 6. armeijan pääosat. Armeijaa on vahvistettu reservistä perustetuilla ja itäisestä sotilaspiiristä siirretyillä joukoilla. Pietariin Pulkovon lentokentän alueelle on siirretty 76. maahanlaskudivisioona rauhanajan varuskunnastaan Pihkovasta. Harjoittelutoiminta on ollut erittäin vilkasta. Naton sotilastiedustelu on tunnistanut seuraavat yksiköt Viron lähialueilta:
- Narvan itäpuolella 25. ja 122. MTJVPR rajan välittömässä läheisyydessä ja 123. MTJVPR Volosovon alueella. Prikaateja tukee yksi tykistöprikaati.
- Pihkovan-Petserin alueella 138. ja 143. MTJVPR rajan välittömässä läheisyydessä ja 152. MTJVPR Pihkovan itäpuolella. Prikaateja tukee yksi tykistöprikaati.
- Veliky Novgorodin alueelle on ryhmittynyt ainakin 311. ja 313. MTJVPR.
- Lugan alueella on taisteluasemissa tykistöohjusprikaati Iskander M –kaulustolla.
- 76. MHLDIV ja merkittävä määrä kuljetuskoneita on ryhmittynyt Pulkovon lentokentälle Pietariin.
- Alueella toimii useista tukikohdista käsin 6961. ja 7000. lentotukikohdan laivueet kalustoinaan n. 40 Su-27 ja n. 30 Su-24 –lentokonetta
- Pietarin oblastin alueella on havaittu useita aktiivisia Spetsnaz-osastoja ja sisäministeriön joukkoja komppania-pataljoona kokoonpanossa. Joukkojen tarkka rakenne on epäselvä. Viron alueella tulee varautua Spetsnaz-joukkojen toimintaan.
Omat joukot
Viron armeijan 3. JVPR on ryhmittynyt puolustukseen Narvan-Sinimäen alueelle. Joukko on tehnyt kattavia linnoitustöitä erityisesti Sinimäessä. Joukon tehtävänä on estää vihollisen hyökkäys kohti Tallinnaa.
Viron armeijan 2. JVPR on ryhmittynyt puolustukseen Võrun alueelle. Joukon tehtävänä on estää vihollisen hyökkäys kohti Tartua.
Viron armeijan 4. JVPR on ryhmittynyt puolustukseen Võrtsjärven eteläpuolelle. Joukon tehtävänä on estää vihollisen hyökkäys Võrtsjärven eteläpuolelta kohti Tallinnaa. Prikaati valmistautuu vastahyökkäyksiin 1) Võrun ja 2) Tartun suuntiin.
Viron armeijan 1. JVPR on ryhmittynyt puolustukseen Jõgevan aleelle. Joukon tehtävänä on estää vihollisen hyökkäys Võrtsjärven ja Peipsijärven välisellä kannaksella kohti Tallinnaa. Prikaati valmistautuu vastahyökkäyksiin 1) Narvan ja 2) Võrun suuntiin.
Ruotsalais-suomalainen Amphibious Task Unit on ryhmittynyt puolustukseen Paldiskin alueelle. ATU valmistautuu vastahyökkäyksiin 1) Virumaan rannikolle ja 2) Viron saarille (Hiiumaa, Saaremaa). Joukon kokoonpano vastaa suomalaista rannikkojääkäripataljoonaa.
Viron Kodukaitsen 3. pataljoona on ryhmittynyt puolustukseen Tallinnan lentoaseman alueelle. Pataljoonan yksi komppania suojaa Kosessa sijaitsevan tietoliikennesolmun ja datakeskuksen. Joukon tehtävänä on suojata Tallinnan lentokenttä ja Kosen tietoliikennesolmu. Pataljoona on tällä hetkellä Viron pohjoisen maanpuolustusalueen johdossa. Pataljoonan kokoonpano on: EHK, 3 * VARK, KVKRHK.
Viron Kodukaitsen 4. pataljoona on ryhmittynyt puolustukseen Ämarin lentotukikohdan alueelle. Joukon tehtävänä on suojata Ämarin lentotukikohta. Pataljoona on tällä hetkellä Viron pohjoisen maanpuolustusalueen johdossa. Pataljoonan kokoonpano on: EHK, 3 * VARK, KVKRHK.
Suomalais-virolainen 38. PR saapui alueelle 16.5. ja se on ryhmittynyt puolustukseen Tallinnan-Kosen-Jägevan alueelle. Prikaatin suomalaiset taistelijat valitsivat prikaatin numeroksi lempitaistelujuomansa tehokkuutta kuvaavan luvun. Prikaatin kokoonpano on seuraava:
- E ja EP Tallinnan keskustan alueella. Esikunta toimii Eesti Pankin holvissa Eesti Puiestee 13:ssa. EP:n viestikomppania on rakentanut viestiyhteydet prikaatin alueelle ja viestisolmuja toimii joukkoyksiköiden läheisyydessä. TIEDK toimii hajautetusti teiden 1, 2 ja 4 suunnissa
- HEKOP Ämarin lentotukikohdassa. Pataljoonan kokoonpano on EHK, ERIKJK, KULJHEKOK, TSTHEKOK, TKKK, TEKNK. US Armyn taisteluhelikopterikomppania (14 * AH64-E) on alistettu pataljoonalle. Taisteluhelikopterikomppanian materiaalitilanne on suomalaisittain käsittämätön koostuen mm. seuraavista aseista: Hellfire, Stinger, Sidewinder, rakettikasetit, rautapommit, miinat, ECM-podit, 30mm tykin ammukset. US Army on kouluttanut kuluneen viikon aikana pataljoonaa yhdysvaltalaiseen Air-Land-Battle –taisteluoppiin ja yhteistoimintaan taisteluhelikopterien kanssa. Pataljoonaa voidaan käyttää perinteisen erikoisjääkäritoiminnan lisäksi Air-Land-Battle –tyyppisesti. US Army on asettanut yhdysupseerin 38. PR:n esikuntaan. TSTHEKOK tulee voida irrottaa Viron maavoimien johtoon K+4h.
- 1. MEKTSTOS on ryhmittynyt puolustukseen Pädkülan tienristeyksen maastoon. Joukko on normaali suomalainen MEKTSTOS Leo-2A6 -vaunuilla. MEKTSTOS:n taistelupanssarivaunut ovat ainoat Virossa olevat taisteluvaunut. 1. MEKTSTOS tulee voida irrottaa Viron maavoimien johtoon K+4h.
- 1JP/38PR on ryhmittynyt puolustukseen Kosen alueelle. 1. JP on perinteinen suomalainen JP Pasi-kalustolla, mutta vahvennettuna PSTOK:lla (Spike-kalusto).
- 2JP/38PR on ryhmittynyt puolustukseen Koogin-Jägavan alueelle. 2. JP on perinteinen suomalainen JP Pasi-kalustolla, mutta vahvennettuna PSTOK:lla (Spike-kalusto).
- Kainuun reserviläispiiri oli huolestunut Viron tilanteesta ja yhdistys keräsi jäsenistään ja muutamasta junantuomasta pääkaupunkilaisesta oman sissikomppanian, joka siirtyi oma-aloitteisesti Viroon toukokuun alussa. Sissikomppania päätettiin liittää 38. PR:ään ja se otti nimekseen Põhjapõder. Komppanian varustus on sekalaista, mm. Galil-rynnäkkökivääreitä, hirvikivääreitä kiikaritähtäimillä ja virolaisia miinoja, mutta joukon koulutustaso ja henki ovat erinomaisia. PP/38PR:n kokoonpano on KNTOR, 3 * SISSIJ, 3 * koirapartio alistettuna joukkueille ja HJ. Joukko on hajaryhmityksessä 1-tien varressa Kahalajärv:n ja Pikkjärv:n välillä.
- Tallinnan keskustan alueella toimivat seuraavat 38. PR:n erilliset jalkaväkiyksiköt: 1. KAJK Toompean mäellä ja Eesti Energian tiloissa Kadaka Teellä, 1. SPOLK Sõle Puiesteellä,2. SPOLK Lasnamäessä ja 2 KAJK reservinä Maakrin tienristeyksen alueella. Joukkojen kokoonpano ja varustus on perinteinen suomalainen.
- Prikaatin patteristo (18 * 155K83) on ryhmittynyt tuliasemiin Kiisan koillispuolelle. Patteristo pystyy tukemaan prikaatin taistelua koko vastuualueella.
- E/ITPSTO ja JOKE/ITPSTO ovat ryhmittyneet Tallinnan kantakaupungin alueelle. ITPSTO:n kokoonpano on E, JOKE, 2 * ITOPTRI (ITO92M), 1 * virolainen ITOPTRI (Mistral). Crotale-patterit suojaavat Ämarin ja Tallinnan lentokenttiä ja Mistral-patteri on ryhmitetty Tallinnan kantakaupungin suojaksi
- PIONP/38Pr toimii komppanioittain sulutus- ja linnoitustehtävissä 1-, 2- ja 4-teiden suunnissa. Pataljoona on koottu Viron Kaitseliitin pioneerijaostoista. Henkilöstö on vanhempaa, mutta tiiviisti harjoitellutta ja hengeltään erinomaista. Joukon kalusto on pääosin Suomesta (mm.työkoneet ja PEKKA-pioneeriajoneuvot).
- HP/38Pr on ryhmittynyt Koplin alueelle. HP on koottu Viron Kaitseliitin huoltoyksiköistä. Kalusto on myös Virosta.
38PR ylempänä johtoportaana toimii Viron pohjoisen maanpuolustusalueen esikunta.
Ämarin tukikohdassa toimii USAFE:n 493 Fighter Squadron (18*F-15E). Yksikkö vastaa Viron ilmapuolustuksesta ja tilanteen salliessa maavoimien tulituesta. Yksikön materiaalimäärä on huomattava koostuen mm. seuraavista aseista: Sidewinder, AMRAAM, JDAM, JSOW, JASSM, rakettikasetit, tyhmät pommit. JASSM-ohjuksia on käytettävissä 60 kpl. Yksiköllä on oma ilmatorjuntakomppania (14 * Stinger). 493 Fighter Squadron on asettanut yhdysupseerin 38PR:n esikuntaan. (HUOM. Yksikkö ei siis ole suoraan 38PR:n käskytettävissä, vaan tukipyynnöt tulee välittää yhdysupseerin kautta). Liettuassa Siauliain tukikohdassa toimii yksi USAF:n laivue (18*F-15E) ja valvontakonelentue (3 * AWACS). Etelä-Suomen alueella eri tukikohdissa toimii yksi USAF:n laivue (18*F-15E) ja tarvittava määrä suomalaisia F-18 –hävittäjiä. Yhdysupseeri vastaa mahdollisista tukipyynnöistä näille yksiköille.
Tehtävä
Olet 38. prikaatin komentaja. Prikaatin tehtävänä on:
- Estää vihollisen pääsy Tallinnaan joko Narvan tai Tartun suunnasta
- Aiheuttaa viholliselle mahdollisimman suuret tappiot omien joukkojen keskitetyllä, mutta joukkoja säästävällä toiminnalla
- Kaikissa olosuhteissa prikaatin tulee turvata seuraavat yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet:
- Riigikogu ja presidentin kanslia Toompean mäellä
- Kosessa sijaitseva tietoliikennesolmu ja datakeskus
- Sõle Puiesteellä sijaitseva tietoliikennesolmu
- Lasnamäessä sijaitseva tietoliikennesolmu
- Eesti Energian toimitilat Kadaka Teellä
- Eesti TV:n ja Eesti Radion toimitilat Gonsiori-kadulla
- Ämarin lentotukikohta yhdessä virolaisten ja amerikkalaisten joukkojen kanssa
Kysymykset
- Mikä on prikaatin komentajan taisteluajatus?
- Miten järjestät johtosuhteet Kodukaitsen 3. ja 4.pataljoonan osalta?
- Mitä tehtäviä asetat HEKOP:lle ja erityisesti taisteluhelikopterikomppanialle?
- Millaisen tukipyynnön ja valmistautumistehtävän esität 493 Fighter Squadronin yhteysupseerille huomioiden käytettävissä olevan materiaalin?
- Mitä esityksiä teet Viron pohjoisen maanpuolustusalueen komentajalle?
Tilannekartta
Oheisessa tiedostossa on tilannekartat 23.5.2019 klo 18.00.
Liitteet
Viimeksi muokattu: