Otan joitakin pointteja tuosta Handen tekstistä esille
- Ruotsalais-suomalaisen ATU:n liike estettiin miinoittamalla sukellusveneistä Paldiskin satama-alue
Tässä mokasin aika pahasti. Heti tuon miinoituksen paljastuessa olisi pitänyt hankkia ATU:lle kuljetuskalustoa - vaikka kuorma-autoja - moottoroituna taisteluosastona toimimiseen. Viro on kuitenkin niin pieni maa, että tunnissa-parissa ollaan siellä missä tarve on.
- Suomenlahdelle oli etukäteen varattu tarvittavat laivastovoimat (muutama korvetti), maihinnousualukset (10 * Zubr) ja Ro-Ro -aluksia maihinnousun toista porrasta varten.
Tässä kohtaa on pieni ongelma: Venäjän laivastolla on ruhtinaalliset kaksi
Zubr-luokan maihinnousualusta. Koko maailmassa aluksia on yhdeksän. Ylipäätään Itämeren laivastossa on
Wikipedian mukaan seuraavat maihinnousualukset: kaksi
Zubr-luokan maihinnousualusta, neljä
Ropucha-luokan maihinnousualusta, kaksi
Ondatra-luokan maihinnousualusta ja yksi
Serna-luokan maihinnousualus. Kunnioitettava voima, mutta noilla ei kulje kertasiirrolla kuin 49 taistelupanssarivaunua... tykistö, jalkaväen vaunut ym. pitäisi myös saada siirrettyä.
Sitten kyllä rupeaa ahdistamaan, kun kuulee kahden Mistralin ilmestyneen Tallinnan edustalle...
- Merellä purjehti Ro-Ro -aluksissa vielä yksi 6A:n prikaati. Tämä olisi muodostanut maihinnousun toisen portaan.
Tämä olisi aika ikävä yllätys... mahtaisiko tuollaisen torjunta onnistua mitenkään halvalla, esim. Spike-ER:llä? Voi olla, että syntyvä reikä olisi liian pieni upottamaan aluksen riittävän nopeasti... ja jalkaväki varmaan tekisi maihinnousun pelastuslautoilla(/veneillä)
.
Amatöörinä sanoisin, että kyllä Viron maavoimien, maanpuolustusalueiden tai prikaatien komentajilla voisi olla aika k...set paikat torjua punaista rynnistystä. Vahvistuksia liittolaisilta tarvittaisiin kipeästi. Tässä skenaariossa ilmavoimia ja TSTHEKO-vahvennuksia oli alueelle pelattu jonkin verran ja ne varmasti tasoittaisivat puntteja.
Olisi. Jäin miettimään, että jos Viro muuttaisi noiden joukkojensa taistelutapaa tähän suomalaiseen alueellisten joukkojen taistelutapaan päin. Virollahan on neljä maanpuolustusaluetta(?), jolloin jokaiselle voitaisiin sijoittaa esim. yksi alueellinen taisteluryhmä. Taisteluryhmä voisi olla aika isokokoinen, esim. viiden taisteluosaston muodostama. Taisteluryhmän taisteluosastoista yksi voisi liikkua Paseilla (tms.), kaksi toteuttaa hajautettua taistelua ja kaksi olla perinteisessä jäykässä puolustuksessa. Maanpuolustusalueilla olisi lisäksi myös erillisiä komppanioita, pataljoonia, ehkä sissijoukkueita.
Lisäksi Viron pitäisi saada panssariase, ja uskon sen toteutuvankin jossakin mittakaavassa vuosikymmenen sisällä. Nykyinen(/lähiaikoina tuleva) rynnäkkövaunujen organisointi 1. jalkaväkiprikaatin Scouts-pataljoonaan (koostuu ammattisotilaista) kuulostaa hieman hullulta, kun kyseessä on kuitenkin Viron tulivoimaisin asejärjestelmä. Se lienee kuitenkin paras ratkaisu siihen saakka, kunnes Viro hankkii taistelupanssarivaunuja, koska Pasit ovat nykyisellään tuolla 1. jalkaväkiprikaatilla. Mielestäni tavoitteeksi pitäisi ottaa joko panssariprikaatin luominen (jos Hollannista irtoaa toinen 44 kpl erä CV9035 rynnäkköpanssarivaunuja, joku 80-100 taistelupanssarivaunua ja panssarihaupitsit) tai jos(/kun) se katsotaan epärealistiseksi, niin sitten tavoitteeksi pitäisi ottaa mekanisoitu taisteluosasto (tai mieluummin kaksi, jos Hollanti myy vajaan toisen erän). 1. jalkaväkiprikaatin Pasit voitaisiin jakaa alueellisille taisteluosastoille, joita saataisiin juuri ja juuri luotua ehkä kaksi noilla Paseilla.
Tiivistetysti Viron maavoimilla olisi siis yksi alueellinen taisteluryhmä (a viisi alueellista taisteluosastoa) per maanpuolustusalue ja panssariprikaati (tai mekanisoitu taisteluosasto) Tallinnan alueella ratkaisutaisteluun. (Tallinnan alueella voisi olla vielä erillinen psv-komppania tai kaksi käymään räväkästi esim. maahanlaskun tai maihinnousun päälle.) Tietysti kodinturvajoukkoja hyödynnettäisiin myös. Tämä siis realistisella otteella. Noidenkin taisteluryhmien ja panssariprikaatin varustaminen määrävahvuisiksi kestäisi varmaankin jonnekin 2020-luvun puoliväliin todellisilla budjeteilla... mutta on toteutettavissa ennen pitkää.
Märissä päiväunissa panssariprikaateja olisi tietysti yksi jokaista maanpuolustusaluetta kohden. Ukraina on myynyt WP-kalustoa aika halvalla, joten esim. hyväkuntoinen BMP-2 voisi maksaa jonkun vajaa puoli miljoonaa euroa vaunulta. Siihen päälle joku 300 000 euron kevyt tähtäin- ja radiopäivitys (M/Puolustusvoimat), niin avot! Rynnäkköpanssarivaunut 300*700 000€=210 000 000€ ja taistelupanssarivaunut (päivitetty Leopard 2A4) 300*2 000 000€=600 000 000€. Tuohon tarvitaan toki telatykit, viestikalusto, kuorma-autot ym. vielä päälle, jolloin kolme panssariprikaatia maksanee yhteensä kaksi miljardia.
Ja sitten heräsin . Mutta taitaa olla Virollakin niin paha itäkaluallergia, ettei moinen tulisi kyseeseen vaikka rahaa olisikin.