hessukessu kirjoitti:
Mitä tapahtuu sotatilanteessa, kun Israel myy näihin systeemeihin kuuluvat takaportit Venäjälle? Tai mitä tapahtuu, jos Venäjä löytää näistä laitteista haavoittuvuuksia tai takaportteja? Ajatelkaapa sitä.
Tämmöiset systeemit ovat varmasti hyviä USA vs. kehitysmaa-otteluissa tai jopa USA vs. kohtuullinen vastustaja-otteluissa. Tällöin vastapuolella ei ole kykyä häiritä, salakuunnella tai kaapata ko. järjestelmiä haltuunsa. Sen sijaan millään sotilasvallalla ei ole järkeä käyttää tämmöisiä systeemeitä sodassa USA:aa, Venäjää tai Kiinaa vastaan, koska em. valtioilla on joka ostettu tai löydetty takaportti/haavoittuvuus ko. järjestelmiin ja sitä kautta tuollaisten systeemien käyttö auttaa lähinnä vastapuolta. Lisäksi systeemistä riippuvaisena oleminen aiheuttaa suunnatonta haittaa ja ongelmaa, jos kriittisella hetkellä systeemi ei toimikkaan häirinnän tai hakkeroinnin seurauksena.
Joukoistamme tulee sokeita ja kuuroja maalitauluja, jotka on ripoteltu tipoittain sinne-tänne. Ei siis senkään vertaa vastusta vihollisen etenemiselle. Varsinkaan, kun kunnon miinoituksiakaan ei enää saa käyttää.
Eihän tässä ehtinytkään kulua kuin kaksi viikkoa, kun tämäkin hankinta tuomittiin tällä sitella epäonnistuneeksi...:a-cool:
Muokkaan vielä vastausta: Kaikki on tietysti mahdollista, voi Israel myydä takaportit järjestelmiin niistä eniten maksaville, suomalaiset voivat olla niin tyhmiä, että päästävät operatiiviseen verkkoon jonkun tunkeutumaan ja kyllä, Venäjällä voi olla kykyä hyödyntää takaportteja. Siltikin, ei tämä todellakaan ole mikään automaatio!
Jokaisessa ihmisen tekemässä järjestelmässä on heikkouksia ja tietotekniikka mahdollistaa myös heikkouksien erilaisen käytön. Silti, tekniikka tuo merkittävän lisäarvon toimintaan ja taistelunjohtojärjestelmissä lisäarvoja ovat ylivoimainen tilannekuva, suunnittelun nopeus ja käskytyksen helppous. Jos tekniikka ei toimi, siirrytään hitaampiin ja työläämpiin varajärjestelmiin. Taistelujohtojärjestelmän kaltaiset osa-alueet oikein käytettynä ovat nimenomaan niitä, joissa Suomi voi saada merkittävää suhteellista etua mahdolliseen vastustajaan. Pienemmillä joukoilla pitää pystyä vastaamaan suureen määrälliseen ylivoimaan ja se onnistuu mm. paremmalla tilannekuvalla.
Tällä sitella monella keskustelijalla tuntuu olevan ihmeellinen fatalismi päällimmäisenä tunteena. "Emme voi mitään ilkeälle pahalle vihulaiselle, ei ole senkään vertaa vastusta, ilmavoimat ja viestiverkot tuhotaan, joten ainoa vaihtoehto on antautua suosiolla" (okei, vahvasti kärjistäen ja ei missään nimessä henkilökohtaisesti HessuKessuun kohdistuen!). Vähän tuskaa olisi olla tällaisen joukon johtajana!!! Uhkat ja riskit tulee tunnistaa realistisesti, jonka jälkeen niihin tulee varautua ja oma toiminta suunnitella niin, että riskin toteutuessa vaikutukset jäävät pienimmiksi mahdollisiksi.
"tilulilu" on wanhanaikaista ja suojatonta vaikka hyppelisikkin kanavalta/kaistalta toiselle
