talvi ja jatkosodan kovin kärki
- Viestiketjun aloittaja herra47
- Aloitus PVM
Talvisodan rankin yhtymä ei tainnut olla panssariyhtymä. Muistaakseni ensimmäinen komppania jäätyi Hämeenlinnan kuormauslaiturille ja loput Honkajoelle.
Hiipijä, Ravaaja jne. pataljoonat saattoivat olla aika lailla kärkeä. Laatokan Karjalassa oli ainakin pari hyvää pataljoonaa, pohjoisempana myös.
Talvisodan kuvaan saattaa käydä se, että kun NL paiskoi kehiin divisioonia, heitti Suomi peliin pataljoonia.
Hiipijä, Ravaaja jne. pataljoonat saattoivat olla aika lailla kärkeä. Laatokan Karjalassa oli ainakin pari hyvää pataljoonaa, pohjoisempana myös.
Talvisodan kuvaan saattaa käydä se, että kun NL paiskoi kehiin divisioonia, heitti Suomi peliin pataljoonia.
Panssaridivisioona oli vain yksi. Kun laitettiin ranttaliksi oli meillä muitakin kärkiosastoja. Kuitenkin hyökättiin pitkällä itärajalla. PSD:llä oli myös kotirintaman propagandavaikutus, mutta en sitä ykkösnyrkiksi hyökkäysvaiheessa laittaisi. Meillä oli Jalkaväkidivisioonia jotka kantoivat kovan taakan hyökkäysvaiheessa muilla rintaman osilla. Se oli reipasta menoa ja tappiot sen mukaisia. Keihäänkärkien listaa voisi toki tehdä..
Piti soittaa pirauttaa. Moottoreista puuttui moottoriöljyjä. Ja kun ajokkeja alettiin huudattaa Hämiksen rautatieasemalla, jotta ne saataisiin kiipeämään vaunuun, niin useampi moottori laukesi. Komppanianpäällikköä epäiltiin "sodanvälttelystä". Luonnollisesti siitä ei ollut kyse, vaan joku alempiarvoinen oli lyönyt tehtävänsä laimin. Tuohon mainioon kuormaustapahtumaan liittyy muitakin hieman kulmakarvoja kohottavia asioita, mutta eipä kuulu topikiin, eikä ole lähdettäkään keskittää jymyfaktaksi luettavalla tavalla. Joten sivuuttakaa joutavana horinana vaikka.
Jatkosodan kovin porukka hyökkäysvaiheessa Jänkäjääkäreiden talvisodan veteraanit III/JR 12, kävivät läpi Sallan-Kiestingin suunnan armottomat taistelut.
Taistelukokemuksen karttuessa varusmiehistä kootut I/JR12 ja II/JR12 karaistuivat koviksi, mm. ratkaisijoina Tali-Ihantalassa. II/JR12 komennettiin vielä Lapinsotaankin.
Taistelukokemuksen karttuessa varusmiehistä kootut I/JR12 ja II/JR12 karaistuivat koviksi, mm. ratkaisijoina Tali-Ihantalassa. II/JR12 komennettiin vielä Lapinsotaankin.
Tämä oli suomen pää asiallinen panssari talvisodassa. Olivat kaivettuna maahan kannaksella.
Pari Vickers vaunua taisi päästä kannakselle asti.
Syynä ei olut jäätyminen vaan vaunut ostettiin säästösyistä ilman aseita, optiikka ja radioita.
Eikä tällaisilla vaunuilla voinut lähteä sotaan.
http://www.jaegerplatoon.net/TANKS2.htm
Pari Vickers vaunua taisi päästä kannakselle asti.
Syynä ei olut jäätyminen vaan vaunut ostettiin säästösyistä ilman aseita, optiikka ja radioita.
Eikä tällaisilla vaunuilla voinut lähteä sotaan.
http://www.jaegerplatoon.net/TANKS2.htm
Toki kovia joukkoja oli monia, mm JR7 ja JR12. PSD oli kuitenkin ainoa johdonmukaisesti hyökkäystehtäviin koulutettu ja varustettu joukko. Se heitettiin pahimpiin paikkoihin ja tulostakin syntyi. PSD tuhosi mm vihollisen panssarivaunuja 10:1 ja toteutti tehtävänsä suurista tappiosita huolimatta. Esim Kuuterselässä Jääkäriprikaatin JP3 menetti kaikki kolme jääkärikomppanian päälliköä ja 10 joukkueenjohtajaa, mutta jatkoi silti hyökkäystä. Kaikki kunnia jalkaväelle, mutta on se vähän eri asia torjua vihollisen hyökkäystä enemmän tai vähemmän valmistelluista asemista vahvan tykistön tukemana, kun lähteä tasaiselle maalle kohtaamishyökkäykseen monta kertaa vahvempaa vihollista vastaan olemattoman tulituen turvin.
PSD:n kaluston kärjenhän muodostivat tuohon aikaan lähinnä StuG 3 -rynnäkkötykit ja sotasaaliina saadut T-34:sen eri versiot. Jotenkin tuota yleistä kalustotilannetta kuvaa se että myös T-26:ia oli vielä käytössä vaikka niiden käyttöä pahimmissa paikoissa kyllä koetettiinkin välttää. Saksasta hankitut Panzer-neloset eivät noihin karkeloihin ehtineet.