talvi ja jatkosodan kovin kärki

herra47

Alikersantti
#1
En ole oikein mistään löytäny tietoa että mikä porukka oli "keihään kärki" toisen maailman sodan aikana? (suomella tietenkin)
 

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
#2
Jatkosodan aikana ainakin PSD:n JPR, joka taisteli hyökkäysvaiheen nimellä 1. JPR.
 

herra47

Alikersantti
#3
Jatkosodan aikana ainakin PSD:n JPR, joka taisteli hyökkäysvaiheen nimellä 1. JPR.
Mistä lyhenne PSD?

Komento takaisin, kysyin liian aikasten :cool:
 

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
#4
Panssaridivisioona. Marskin nyrkki.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
#5
Jatkosodan osalta Panssaridivisioona on helppo valinta.

Toki tulee mieleen oliko mitään muuta porukkaa jota heitettiin sinne tänne kun tilanne oli paha.

Talvisodan osalta en kyllä keksi mitä ehdottaa.
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#6
Talvisodan rankin yhtymä ei tainnut olla panssariyhtymä. Muistaakseni ensimmäinen komppania jäätyi Hämeenlinnan kuormauslaiturille ja loput Honkajoelle.

Hiipijä, Ravaaja jne. pataljoonat saattoivat olla aika lailla kärkeä. Laatokan Karjalassa oli ainakin pari hyvää pataljoonaa, pohjoisempana myös.

Talvisodan kuvaan saattaa käydä se, että kun NL paiskoi kehiin divisioonia, heitti Suomi peliin pataljoonia.
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#7
Ilmavoimat. Rannikkotykistön osaaminen ja välineistökin olivat vähintään mainioita. Kyllä Talvisodan aikanakin oli tehokasta osaamista, tahtoa ei puuttunut ja housuissa oli peltiä.
 

aj77

Ylipäällikkö
#8
Panssaridivisioona oli vain yksi. Kun laitettiin ranttaliksi oli meillä muitakin kärkiosastoja. Kuitenkin hyökättiin pitkällä itärajalla. PSD:llä oli myös kotirintaman propagandavaikutus, mutta en sitä ykkösnyrkiksi hyökkäysvaiheessa laittaisi. Meillä oli Jalkaväkidivisioonia jotka kantoivat kovan taakan hyökkäysvaiheessa muilla rintaman osilla. Se oli reipasta menoa ja tappiot sen mukaisia. Keihäänkärkien listaa voisi toki tehdä..
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#10
Kyllä se vaan ensimmäinen lähtöerä vaunuja jäätyi ja rikkoutui Hämeenlinnassa. Epäkelvot pakkasnesteet ja öljyt. Plus taisi olla ihan roskaa jo itse tavarakin. Joku meinattiin panna vielä sotaoikeuteenkin laiminlyöntien vuoksi. Mikä yllätys, ettei panssarihistoriikeissa tästä ole mainittu mitään.
 

Ottoville

Kenraali
Lahjoittaja
#11
(Offtopicista alkaa tippumaan ihan justiinsa pojoja.)
 
Viimeksi muokattu:

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#12
Piti soittaa pirauttaa. Moottoreista puuttui moottoriöljyjä. Ja kun ajokkeja alettiin huudattaa Hämiksen rautatieasemalla, jotta ne saataisiin kiipeämään vaunuun, niin useampi moottori laukesi. Komppanianpäällikköä epäiltiin "sodanvälttelystä". Luonnollisesti siitä ei ollut kyse, vaan joku alempiarvoinen oli lyönyt tehtävänsä laimin. Tuohon mainioon kuormaustapahtumaan liittyy muitakin hieman kulmakarvoja kohottavia asioita, mutta eipä kuulu topikiin, eikä ole lähdettäkään keskittää jymyfaktaksi luettavalla tavalla. Joten sivuuttakaa joutavana horinana vaikka.
 
#13
Jatkosodan kovin porukka hyökkäysvaiheessa Jänkäjääkäreiden talvisodan veteraanit III/JR 12, kävivät läpi Sallan-Kiestingin suunnan armottomat taistelut.

Taistelukokemuksen karttuessa varusmiehistä kootut I/JR12 ja II/JR12 karaistuivat koviksi, mm. ratkaisijoina Tali-Ihantalassa. II/JR12 komennettiin vielä Lapinsotaankin.
 

Erkki

Eversti
Lahjoittaja
#14
Tämä oli suomen pää asiallinen panssari talvisodassa. Olivat kaivettuna maahan kannaksella.





Pari Vickers vaunua taisi päästä kannakselle asti.
Syynä ei olut jäätyminen vaan vaunut ostettiin säästösyistä ilman aseita, optiikka ja radioita.
Eikä tällaisilla vaunuilla voinut lähteä sotaan.


http://www.jaegerplatoon.net/TANKS2.htm
Vickersit aseistettiin Talvisodan alla, jolloin niiden pääaseeksi tuli 37-millinen Bofors ja lisukkeeksi Suomi-kp. Kannakselle pääsi toki hieman enemmän kuin pari Vickersiä. Surullisenkuuluisassa Honkaniemen taistelussa yritti operoida kokonainen ps-komppania. Talvisodan 105 kunnian päivää eivät olleet panssarijoukoillemme kovinkaan kunniakkaita.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#15
Talvisotaan en ota kantaa muuten kuin panssarijoukkojen osalta. Tuolloin oli tehty perinteinen virhe, oli panssarivaunuja, mutta ei panssariorganisaatiota jonka vaunut vaativat.

Jatkosodan hyökkäysvaiheesta taas sanon mielipiteenäni, 1.JPr.
Vuonna -44 valinta on helppo, PsD.
 

Erkki

Eversti
Lahjoittaja
#16
Edellisen kanssa täysin samaa mieltä. Kesän -44 karkeloissa voisi päästä PsD:n tuntumaan joku kova rykmenttikin,vaikkapa JR 7.
 
#17
Panssaridivisioona oli vain yksi. Kun laitettiin ranttaliksi oli meillä muitakin kärkiosastoja. Kuitenkin hyökättiin pitkällä itärajalla. PSD:llä oli myös kotirintaman propagandavaikutus, mutta en sitä ykkösnyrkiksi hyökkäysvaiheessa laittaisi. Meillä oli Jalkaväkidivisioonia jotka kantoivat kovan taakan hyökkäysvaiheessa muilla rintaman osilla. Se oli reipasta menoa ja tappiot sen mukaisia. Keihäänkärkien listaa voisi toki tehdä..
Toki kovia joukkoja oli monia, mm JR7 ja JR12. PSD oli kuitenkin ainoa johdonmukaisesti hyökkäystehtäviin koulutettu ja varustettu joukko. Se heitettiin pahimpiin paikkoihin ja tulostakin syntyi. PSD tuhosi mm vihollisen panssarivaunuja 10:1 ja toteutti tehtävänsä suurista tappiosita huolimatta. Esim Kuuterselässä Jääkäriprikaatin JP3 menetti kaikki kolme jääkärikomppanian päälliköä ja 10 joukkueenjohtajaa, mutta jatkoi silti hyökkäystä. Kaikki kunnia jalkaväelle, mutta on se vähän eri asia torjua vihollisen hyökkäystä enemmän tai vähemmän valmistelluista asemista vahvan tykistön tukemana, kun lähteä tasaiselle maalle kohtaamishyökkäykseen monta kertaa vahvempaa vihollista vastaan olemattoman tulituen turvin.
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#18
PSD:n aikaansaamat tappiot vihollisen vaunukalustolle ovat kyllä merkille pantavia, suhde hakenee vertaistaan Maailmansodan mitassakin. 10/1 on kova juttu, eikähän PSD:n kalustokaan suinkaan ollut mitenkään ylivoimaista, melkein päinvastoin.
 
#19
PSD:n kaluston kärjenhän muodostivat tuohon aikaan lähinnä StuG 3 -rynnäkkötykit ja sotasaaliina saadut T-34:sen eri versiot. Jotenkin tuota yleistä kalustotilannetta kuvaa se että myös T-26:ia oli vielä käytössä vaikka niiden käyttöä pahimmissa paikoissa kyllä koetettiinkin välttää. Saksasta hankitut Panzer-neloset eivät noihin karkeloihin ehtineet.
 
#20
Omalla alallaan kansainvälisestkin vertailtuna varmasti kova joukko oli Erillinen pataljoona 4, joka oli suunnattu päämajan kaukopartiotoimintaan jatkosodassa ja jonkin verrran Lapin sodassakin. Pitivät huolen, ettei takaportaankaan vanja nukkunut öitään aina levollisesti.