Talvisodan nuoret täydennykset

Kiinnostaa, että miten pitkä ja minkälainen koulutus talvisodan nuorille täydennyksille ylipäänsä annettiin? Entä sijoitettiinko heidät rintamalla kotiseudun miesten joukkoon, vai tarpeen mukaan johonkin muualle? Oma isoisäni nimittäin ehti olla talvisodassa vapaaehtoisena 2 viikkoa, jonka jälkeen lievästi haavoittui. Sotasairaalaasta päästyään hän sitten jo astuikin suoraan varusmiespalvelukseen (-20 syntynyt).

Itse hän ei noista asioista puhunut, joten kysytään nyt täältä.
 
Kiinnostaa, että miten pitkä ja minkälainen koulutus talvisodan nuorille täydennyksille ylipäänsä annettiin? Entä sijoitettiinko heidät rintamalla kotiseudun miesten joukkoon, vai tarpeen mukaan johonkin muualle? Oma isoisäni nimittäin ehti olla talvisodassa vapaaehtoisena 2 viikkoa, jonka jälkeen lievästi haavoittui. Sotasairaalaasta päästyään hän sitten jo astuikin suoraan varusmiespalvelukseen (-20 syntynyt).

Itse hän ei noista asioista puhunut, joten kysytään nyt täältä.
Riippuu ihan tapauksesta. Osa oli koulutuskeskuksessa "pitkänkin" aikaa, eli toisia koulutettiin enemmän ja toisia vähemmän. Jotkut eivät ehtineet rintamalle lainkaan. Riippui paljon siitä, missä oli koulutettavana. Osa lähetettiin sitten ihan organisoidusti ja suunnitelmien mukaan täydennykseksi rintamalle, mutta tuossa vaiheessa ei enää hirveästi sitä kotipaikkaa ja sijoitusta vertailtu.

Osa taas lähinnä kaadettiin Viipurinlahdelle, jossa rintama sodan loppuvaiheessa oli jo käytännössä murtunut. Onneksi puolustajat eivät myöntäneet sitä itselleen. Sinne on nakattu ad hoc -osastoja, joista oikein kenelläkään ei ole tietoa, keitä niissä oli tai keitä niissä kaatui. Komentosuhteetkin olivat noiden osalta melko hatarat.
 
Kiitos vastauksesta! Kieltämättä hieman sekavan ja epäloogisen kuuloinen tuo systeemi on ollut. Muistelisin esimerkiksi että Kalle Päätalo oli koko sodanajan varusmieskoulutuksessa, mutta ei joutunut rintamalle (oli mennyt palvelukseen syksyllä -39), mutta sitten taas oli näitä isoisäni kaltaisia, jotka olivat menneet vapaaehtoisiksi sodan jo ollessa käynnissä ja ehtineet pikakoulutuksen jälkeen vielä taisteluunkin.
 
Oma isoisäni oli talvisodassa Turun palolaitoksella. Jatkosodassa sitten siellä jossain.
 
Olen kuullut talvisodan komppanianpäällikön evp. kertovan, että melkoinen osa täydennysmiehistä piti panna muualle kuin vitjaan. Täydennysmiesten osalta ongelma ei ollut pelkästään koulutuspuute tai huonot varusteet vaan osa oli yksinkertaisesti huonossa hapessa. Huonon ravinnon aikaan saamat perusongelmat näkyivät raskaasti, monia hyvin pienikokoisia ja alipainoisia jne.jne. Osa hyvin lapsellisia ja heille piti terottaa oikein huolella, että kyse ei ole mistään leikistä. Monista aliravituista tuli sitten jo Jatkosotaan hyvää tykinruokaa, kun heitä oli intissä ruokittu suht hyvin se vuosi vähän reilu.

Rantasilan romaani Talvisodan vapaaehtoinen - kannattaa lukaista. Siinä muistaakseni oppikoulun vitosluokkalaisia lähtee vapaaehtoisina sotimaan ja taitavat päätyä Ilomantsin Nuorajärvelle?. Ei ole tuo kirja mielestäni mitään roskaa vaan kohtuullisen hyvä ja kestävä kertomus, joskin romaani toki.

Viipurinlahdelle tosiaan taidettiin sodan viimeisinä päivinä suunnilleen vain kuljettaa nuorisoa iivanan tien tukkeeksi.
 
Viipurinlahdelle tosiaan taidettiin sodan viimeisinä päivinä suunnilleen vain kuljettaa nuorisoa iivanan tien tukkeeksi.
Ja vanhoja miehiä. Nykyisestä asuinpitäjästä lähti aimo joukko 1890-luvulla syntyneitä. Moni Vapaussodan veteraani, mutta määrättiin palvelukseen vasta viime tingassa. Täytyypä katsella lähdeteoksia tarkemmin tähän vitjan vielä.
Ei ollut kovin tehokkaita joukkoja tosiaan...
 
Ja vanhoja miehiä. Nykyisestä asuinpitäjästä lähti aimo joukko 1890-luvulla syntyneitä. Moni Vapaussodan veteraani, mutta määrättiin palvelukseen vasta viime tingassa. Täytyypä katsella lähdeteoksia tarkemmin tähän vitjan vielä.
Ei ollut kovin tehokkaita joukkoja tosiaan...
Jossakin iltapäivälehdessä oli taannoin juttu liittyen valokuvaan Kollaan täydennysmiehistä. Kuvan taakse oli kirjoitettu tylysti "eivät pärjänneet" (tjsp), minkä tosiaan tulkittiin viittaavan siihen, että täydennysmiesten laatu oli ollut kelvotonta. Vanhempien miesten kanssa taisi olla samoja ongelmia myös 1944, jolloin heitä vedettiin riviin takaisin vaikka oli jo kertaalleen vapautettu.
 
Jossakin iltapäivälehdessä oli taannoin juttu liittyen valokuvaan Kollaan täydennysmiehistä. Kuvan taakse oli kirjoitettu tylysti "eivät pärjänneet" (tjsp), minkä tosiaan tulkittiin viittaavan siihen, että täydennysmiesten laatu oli ollut kelvotonta. Vanhempien miesten kanssa taisi olla samoja ongelmia myös 1944, jolloin heitä vedettiin riviin takaisin vaikka oli jo kertaalleen vapautettu.
1899 syntyneet aseisiin 26.12.1936.
1897-1895 aseisiin 17.2.-25.2.
Sitten mainitaan vielä erikseen sotilaskouluttamattomat, jotka heidätkin kutsuttiin palvelukseen ihan Talvisodan lopulla. Eivät onnekseen rintamalle ehtineet.
Täydennyksissä oli käsittääkseni sekaisin sitten tätä vanhaa ja hyvin nuorta ainesta, yhteistä kunnollisen koulutuksen puuttuminen. Kun noista nuorukaisista kyselit, niin muistissa kolkuttaa joku sellainen kuin Viipurin suunnalla vastahyökkäykseen lähetetty koulupojista koottu yksikkö? Muistaako joku veljistä tarkemmin? @EK @Old Boy etc.

Kun Viipurinlahti ja sen taisteluiden sekaisuus mainittiin, niin tässä paras minun lukemani kokoomateos siltä(kin) ajalta. Ehdoton lukusuositus. Juuri tuolla oli paljon näitä nuorista ja vanhoista nopeasti koottuja yksikköjä, ja kirja kertoo minusta varsin tarkastikin niistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Linnakesaaret
 
Yhden tapauksen tiedän jossa koulutuskeskuksesta suoraan hiihtopartioon, helmikuun puolivälin Summan taisteluihin. Partio väijytykseen ja sillä retkellä on vieläkin. Ilmeisesti ei edes tuntolevyjä ole ollut lähtiessä.. Varmaan on tilanne ollut paha kun on kokemattomia miehiä partioon laitettu.
 
Rantasilan (näyttelijä Mari Rantasilan isä) kirja on ihan hyvä samoin Reinikaisen Posliinipojat Talvisodassa. Kun kenttäarmeija (nykyisin Maavoimat) Talvisodan syttyessä käsitti 340.00 miestä ja täydennyksiä tuli sodan aikana 111.000, ei kokonaiskuva kuitenkaan synny muutaman sotilaan polkuja seuraamalla. Kouluttamattomia ei rintamalle lähetetty toisin kun viesteistä edellä voisi luulla. "P-kauden" pituus silloin oli 3 kk ohjeellisesti ja koulutuskeskuksissa 15.4.1940 oli 106.000 miestä, joten kaikkia nuoria/vanhoja ei vielä oltu rintamalle lähetetty. Suojeluskunnissa koulutetut kuitenkin saivat rintamakomennuksia suhteiden avulla joulukuusta lähtien. Ihan kuten nykyajan vapaaehtoisessa maanpuolustuksessakin sai sijoituksia ennen Maakuntajoukkojen aikaa.

Viipurin Suojeluskunnan murheelliset tappiot Summan läpimurron jälkeen kärsinyt koulupoikakomppania oli jonkinlainen poikkeus sillä yleensä nuoret lähettettiin nimenomaan täydennyksiksi kokeneempien opastettaviksi. Alunperin jokaisella divisioonalla oli Taydennysprikaati, jonka pataljoonien kautta vasta tie olisi auennut rintamalle. Nämä ns Kotitäydennyspataljoonat jouduttiin kuitenkin jakamaan horjuville rintamille jo joulukuussa. Sen sijaan Viipurinlahden "kouluttamattomat" joukot olivat Merivoimien (johon rt silloin kuului) Laivastoasemilta ja linnakkeilta kerättyjä kokeneita sotureita, jotka olivat ainoastaan jv-taisteluun kouluttamattomia. Eikä niiden taisteluista sitten oikein mitään tullutkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Jossakin iltapäivälehdessä oli taannoin juttu liittyen valokuvaan Kollaan täydennysmiehistä. Kuvan taakse oli kirjoitettu tylysti "eivät pärjänneet" (tjsp), minkä tosiaan tulkittiin viittaavan siihen, että täydennysmiesten laatu oli ollut kelvotonta. Vanhempien miesten kanssa taisi olla samoja ongelmia myös 1944, jolloin heitä vedettiin riviin takaisin vaikka oli jo kertaalleen vapautettu.

Oikein muistat. Joskin tapaukseen liittyy muunlaisiakin näkemyksiä. Näitä juttuja hermonsa menettäneistä nostomiehistä on kyllä sitten ihan turha etsiskellä esim. Palolammen legendaarisesta Kollaa kestää -teoksesta.

 
Oma isoisäni oli ikäluokkaa 1897, ja Vapaussodan veteraani. Hänet lähetettiin koulutuskeskukseen, mutta rintamalle asti ei ehtinyt ennen talvisodan loppumista. Jatkosotakin rajoittui linnoitustöihin sodan alkuvaiheessa.
 
Sopii kuvaan. Nämä muutamat miehet lähteissäni ovat nimittäin kaikki Vapaussodan veteraaneja. Lyhyt verestys koulutuskeskuksissa ja Viipurinlahdelle. Tiedä sitten miten hyvin Vapaussodan opit ovat olleet muistissa, saatikka relevantteja.
Uskon että vapaussodan veteraanit pärjäsivät kohtalaisen hyvin jos ei tarvinnut yksin opetella kaikkea vaan saivat rintamalla kokeneemmilta ohjeita ja neuvoja.
 
Jossakin iltapäivälehdessä oli taannoin juttu liittyen valokuvaan Kollaan täydennysmiehistä. Kuvan taakse oli kirjoitettu tylysti "eivät pärjänneet" (tjsp), minkä tosiaan tulkittiin viittaavan siihen, että täydennysmiesten laatu oli ollut kelvotonta. Vanhempien miesten kanssa taisi olla samoja ongelmia myös 1944, jolloin heitä vedettiin riviin takaisin vaikka oli jo kertaalleen vapautettu.
Toisaalta voi myös muistaa, mihin paikkaan ne joutuivat, eli tulikaste Kollaalla ei ollut ihan pikkujuttu. Myös Kollaan alkuperäiset joukot joutuivat harjoittelemaan sodan alussa (mitä eivät tietenkään myöhemmin mielellään muistelleet).
 
Rantasilan (näyttelijä Mari Rantasilan isä) kirja on ihan hyvä samoin Reinikaisen Posliinipojat Talvisodassa. Kun kenttäarmeija (nykyisin Maavoimat) Talvisodan syttyessä käsitti 340.00 miestä ja täydennyksiä tuli sodan aikana 111.000, ei kokonaiskuva kuitenkaan synny muutaman sotilaan polkuja seuraamalla. Kouluttamattomia ei rintamalle lähetetty toisin kun viesteistä edellä voisi luulla. "P-kauden" pituus silloin oli 3 kk ohjeellisesti ja koulutuskeskuksissa 15.4.1940 oli 106.000 miestä, joten kaikkia nuoria/vanhoja ei vielä oltu rintamalle lähetetty. Suojeluskunnissa koulutetut kuitenkin saivat rintamakomennuksia suhteiden avulla joulukuusta lähtien. Ihan kuten nykyajan vapaaehtoisessa maanpuolustuksessakin sai sijoituksia ennen Maakuntajoukkojen aikaa.

Viipurin Suojeluskunnan murheelliset tappiot Summan läpimurron jälkeen kärsinyt koulupoikakomppania oli jonkinlainen poikkeus sillä yleensä nuoret lähettettiin nimenomaan täydennyksiksi kokeneempien opastettaviksi. Alunperin jokaisella divisioonalla oli Taydennysprikaati, jonka pataljoonien kautta vasta tie olisi auennut rintamalle. Nämä ns Kotitäydennyspataljoonat jouduttiin kuitenkin jakamaan horjuville rintamille jo joulukuussa. Sen sijaan Viipurinlahden "kouluttamattomat" joukot olivat Merivoimien (johon rt silloin kuului) Laivastoasemilta ja linnakkeilta kerättyjä kokeneita sotureita, jotka olivat ainoastaan jv-taisteluun kouluttamattomia. Eikä niiden taisteluista sitten oikein mitään tullutkaan.
Tässä varmaan viitattiin vähän minuunkin... Kouluttamattomina ei varmaan rintamalle lähtenyt kuin vapaaehtoisia. Silti ne koulutuskeskuksista lähetetyt eivät välttämättä pitkää koulutusta saaneet. Pikaisesti katsomalla löytyi palautetuista sotavangeista yksi 18-v alokaskin Kouvolan jv. Koulutuskeskuksesta, joka on 10.3. jäänyt vangiksi Pitkärannassa. Pitää katsoa tuo Viipurinlahti tarkemmin. Olisinko Laaksoselta lukenut noista ad hoceista. Tarkoitus ei ollut väittää, että kaikki koulutuskeskukset olisi tyhjennetty, vaan että Viipurinlahdella taisteli melko sekalainen seurakunta.

Jos saivarrellaan, niin ?/KT-Pr on kenttätäydennysprikaatin pataljoona. Ja niitä oli tosiaan taistelussa jo sodan alusta lähtien, vaikkei tarkoitus alun parin ollutkaan.
 
Kiinnostaa, että miten pitkä ja minkälainen koulutus talvisodan nuorille täydennyksille ylipäänsä annettiin? Entä sijoitettiinko heidät rintamalla kotiseudun miesten joukkoon, vai tarpeen mukaan johonkin muualle? Oma isoisäni nimittäin ehti olla talvisodassa vapaaehtoisena 2 viikkoa, jonka jälkeen lievästi haavoittui. Sotasairaalaasta päästyään hän sitten jo astuikin suoraan varusmiespalvelukseen (-20 syntynyt).

Itse hän ei noista asioista puhunut, joten kysytään nyt täältä.
Tähän ei varmaan ole yhtä yksiselitteistä vastausta ja erilaisia tapauksia on lähes yhtä monta kuin oli miehiä (poikia).

Tässä yksi tarina joka on 100% varmuudella tosi:
16 vuotias poika, ilmoittautui vapaaehtoisena mukaan. Hyväksyttiin, vaikka pienellä kylällä kaikki tiesivät pojan oikean iän. 1939 loppuvuotta eleltiin, tilanne oli kai aika paha. Poika lähti joukkonsa mukana junalla rintamalle. Asemalla ltn merkkinen kaveri oli vastassa ja otti porukan johtoonsa. Asemalta suoraan linjaan. Tämä silloinen 16- poika jutusteli tästä joskus meikäläiselle kertoen ajatuksistaan kun laskeutui junasta. "Ajattelin että kai tuo luutnantti tietää miten täällä ollaan, seuraan häntä ja koeta pysytellä lähellä".
Ensimmäinen laukaus minkä hän ampui sotilaskiväärillä oli laukaus taistelussa. Siitä ei koskaan puhunut osuiko..
Seuraavan sodan alussa olikin sitten jo pitkillä partioreissuilla kaukana ja -44 tappoi tankkeja Kannaksella. Selviytyi sodasta kuin ihmeen kaupalla, osumista huolimatta, hengissä ja pärjäili mukavasti elämässään, eli pitkän elämän urheillen aktiivisesti vielä 90-kympin iän tuntumassa.

Sotilaskoulutusta hän ei siis saanut, oppi tuli 1939 ja 1940 taisteluissa.
 
Tässä yksi tarina joka on 100% varmuudella tosi:
Todennettu kantakortista, muutenhan tällaista varmuutta ei voi olla?
Joitakin kysymyksiä silti herättää: YH (lkp) tapahtui jo lokakuun puolivälin tienoilla, jolloin joukot lähtivät rintamalle. Vapaaehtoisia ei otettu tässä vaiheessa. Kertoja lähtikin rintamalle joulukuussa. Tällöin tarvittiin suhteita, pelkkä "ilmoittautuminen" ei riittänyt. Suojeluskunnassa saatu koulutus oli myös tarpeen, sillä eihän talvipakkasessa öljyttyä kivääriä saa edes kunnolla toimimaan jos ei osaa lukkoa purkaa. Patruunoiden nopea lataus siteestä oli myös tarpeen osata. Junamatkalla näitä ei ihan opi väittää @Old Boy joka on saanut peruskoulutuksensa samalla aseella. Etulinjaan nuoria vapaaehtoisia ei päästetty vaan he toimivat esikunnissa lähetteinä, huoltolaitoksissa ym.

Jatkosotaan Talvisodan nuori veteraani kelpasi tietysti uudelleen vapaaehtoiseksi. Pitkiä partioretkiä kauas tekivät tosin ainoastaan Päämajan kaukopartiot, joihin ei taatusti otettu tällaisia nuoria. Mutta heitä palveli it:ssä, tykistössä ym tosin jälleen takalinjoilla. Kun sota pitkittyi käskettiin joulukuussa 1941 kaikki vapaaehtoiset pois Päämajan mahtikäskyllä. Epäilemättä asianosaisten suureksi harmiksi. Vuoden 1939 16-vuotias joutui käskettynä palvelukseen Jatkosodan alkuvuosina, mutta tie rintamalle vei koulutuskeskusten kautta kuitenkin. Ehkä lähetettiin vähän nopeammin eteenpäin. 1944 oli siten jo kokenut soturi esim samanikäisen presidentti Koiviston tavoin.
 
Todennettu kantakortista, muutenhan tällaista varmuutta ei voi olla?
Joitakin kysymyksiä silti herättää: YH (lkp) tapahtui jo lokakuun puolivälin tienoilla, jolloin joukot lähtivät rintamalle. Vapaaehtoisia ei otettu tässä vaiheessa. Kertoja lähtikin rintamalle joulukuussa. Tällöin tarvittiin suhteita, pelkkä "ilmoittautuminen" ei riittänyt. Suojeluskunnassa saatu koulutus oli myös tarpeen, sillä eihän talvipakkasessa öljyttyä kivääriä saa edes kunnolla toimimaan jos ei osaa lukkoa purkaa. Patruunoiden nopea lataus siteestä oli myös tarpeen osata. Junamatkalla näitä ei ihan opi väittää @Old Boy joka on saanut peruskoulutuksensa samalla aseella. Etulinjaan nuoria vapaaehtoisia ei päästetty vaan he toimivat esikunnissa lähetteinä, huoltolaitoksissa ym.

Jatkosotaan Talvisodan nuori veteraani kelpasi tietysti uudelleen vapaaehtoiseksi. Pitkiä partioretkiä kauas tekivät tosin ainoastaan Päämajan kaukopartiot, joihin ei taatusti otettu tällaisia nuoria. Mutta heitä palveli it:ssä, tykistössä ym tosin jälleen takalinjoilla. Kun sota pitkittyi käskettiin joulukuussa 1941 kaikki vapaaehtoiset pois Päämajan mahtikäskyllä. Epäilemättä asianosaisten suureksi harmiksi. Vuoden 1939 16-vuotias joutui käskettynä palvelukseen Jatkosodan alkuvuosina, mutta tie rintamalle vei koulutuskeskusten kautta kuitenkin. Ehkä lähetettiin vähän nopeammin eteenpäin. 1944 oli siten jo kokenut soturi esim samanikäisen presidentti Koiviston tavoin.
Passin merkintöineen olen nähnyt - toki 9-kymppisen muistikin voi tehdä omia tepposiaan yksityiskohdissa. Päämajan kaukopartioista en puhunut mitään, muutkin joukot toteuttivat tiedustelua toiminta-alueellaan ja Divisioonamittakaavassa nekin reissut suuntautuivat ns. eteen.
Mutta en minä tästä lähde kiistelemään, jutut olen kuullut suoraan häneltä itseltään, yksityiskohdissa esim. aikojen suhteen voi olla virheitä, passin merkintöineen olen nähnyt, enkä keksi miksi olisi ollut syytä valehdella.
 
Back
Top