Venäläinen risteilyohjus kiitää pitkin Suomenlahden rannikkoa matalalla suomalaisten tutkien ulottumattomissa.
Porvoon tienoilla tietokoneohjeistettu järjestelmä kytkee kiihdytysraketin päälle. Ohjus nousee parinsadan metrin korkeuteen, ottaa uuden suunnan ja osuu lopulta Yleisradion Pasilan toimitaloon.
Ohjus aiheuttaa kuolemaa ja sekasortoa. Televisio- ja radiolähetykset katkeavat.
Elämme kuvitteellista talvisotaa 2010. Ajatusleikissä sodan osapuolet ovat samat kuin vuonna 1939.
Maailma on muuttunut sitten vuoden 1939, mutta jotain on kuin ennenkin: kriisin puhjetessa tasavallan presidentti hyväksyy liikekannallepanon ja luovuttaa ylipäällikkyyden puolustusvoimien komentajalle.
Presidentin asetuksella voimaan astuu puolustustilalaki. Valtio rajoittaa kansalaisten kokoontumisvapautta, liikkumista, poliittista ja taloudellista toimintaa. Yksityisomaisuuteen voidaan kajota, ja sensuurikin on mahdollista.
Pasilan sekasortoa seuraa lisää ilmaiskuja. Pääkaupunkiseudulle yli äänennopeudella kiitäneet venäläishävittäjät kokevat ensimmäiset tappionsa, kun ne ottavat yhteen suomalaisten Hornetien kanssa.
Sotaväki on jo siirtänyt valtiojohdon turvaan, sillä tasavallan presidentin, eduskunnan ja hallituksen on voitava toimia mahdollisimman pitkään. Suojapaikkoja riittää Helsingissä ja ympäri pääkaupunkiseutua louhituissa luolissa.
Armeija kutsuu reserviläiset riveihin pääosin varusmiesajan joukko-osastojen mukaan. Näin miehet ovat tuttuja toisilleen.
Saman paikkakunnan miehet eivät kuitenkaan enää palvele automaattisesti samassa komppaniassa, kuten vielä vuonna 1939. Käytäntö romutettiin, kun maaliskuun 6. päivänä 1940 Petäjäsaaren taistelussa kaatui 46 rantasalmelaista.
Karjalan kannaksella Venäjän motorisoidut maavoimat jyristävät eteenpäin kymmenientuhansien miesten voimalla tykistön ja ilmavoimien tukemana. Tavoitteena on edetä kahdessa vuorokaudessa Suomen pääkaupunkiin.
Kymijoen itäpuolella joukkojen eteneminen kuitenkin pysähtyy, kun ne törmäävät alueelle keskitettyihin suomalaisiin valmiusprikaateihin.
Talvisodan ratkaisutaistelut käytiin Taipaleenjoella. Kuvitteellisessa 2010-sodassa kovin paikka sijoittuu Kymijoelle.
Pysyviä rintamalinjoja ei ole, ja panssaroidut miehistönkuljetusvaunut eli Pasit vievät taistelijoita paikasta toiseen. Pasien lisäksi suomalaisilla on käytössä runsaasti yrityksiltä takavarikoituja kuorma-autoja.
Venäjä tuo panssaritaisteluihin Uralin takaa sadoittain vaunuja, joita ei löydy tavanomaisten aseiden rajoitussopimuksesta. Varustukseen voi kuulua pahamaineisia uraaniammuksia.
Vielä talvisodassa suomalaiset tuhosivat panssareita polttopulloilla; nyt käytössä on nykyaikaisia panssarintorjunta-aseita ohjuksineen ja saksalaisia Leopard-panssareita, joiden etuna on kyky ampua liikkeestä.
Sotasairaaloissa potilasjonot kasvavat, ja sankarivainajien listat pitenevät.
Maantiet täyttyvät pakolaisvirroista kohti kesämökkejä ja Ruotsia. Siviilien kännykät eivät toimi, internetistä puhumattakaan.
Venäläiset pudottavat pääkaupunkiseudun avainkohteisiin maahanlaskujoukkoja. Niiden tarkoituksena on estää sähkön, veden ja elintarvikkeiden saanti.
Maahanlaskujoukoilla on kiire - pääarmeijan pitäisi saada niihin yhteys parissa päivässä, muuten loppuvat ammukset ja ruoka.
Suomen erikoisjoukot saartavat vihollisen yksiköitä mottiin Malmin lentoaseman ympärillä. Alkaa kaupunkisota, jossa käydään armottomia taisteluita.
Maahanlaskujoukot eivät vain sodi, ne myös ryöstävät ja tuhoavat. Saartorenkaan sisään jää runsaasti paikallisia asukkaita, ja siviiliuhrien määrä ylittää nopeasti talvisodan luvut.
Sotaa käyvät maat ottavat yhteen myös elektronisesti. Tietoverkoissa häiritään vihollisen ja suojataan omien lähetyksiä. Siellä hakkeroidaan, kaapataan, tuhotaan, tiedustellaan ja solutetaan ilman räjähteitä.
Tämä sota ratkaistaan kuitenkin ilmassa. Naapurilla on mieletön ylivoima: Venäjän ilmavoimiin kuuluu yli 1200 hävittäjää ja yli 700 rynnäkkökonetta, kun suomalaisilla on vain toista sataa hävittäjää, 62 Hornetia ja 49 Hawkia.
Suomalaisilla on kuitenkin kotikenttäetu, sillä hävittäjiä on hajautettu ympäri maata pieniin, piilossa oleviin tukikohtiin, joilla on ilmatorjuntaohjuksia suojanaan.
Ylivoimasta huolimatta Venäjä ei saa toivomaansa nopeaa tyrmäysvoittoa. Taistelut pitkittyvät, ja Suomi saa maailmalta runsaasti diplomaattista tukea
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ent%C3%A4+jos+talvisota+syttyisi+nyt+/1135254889103