Tarkka-ampujatoiminta sekä TA-parin varusteet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pstsika
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mistäs nyt kenkä puristaa? Mikä mielestäsi nyt on tehty taas pieleen?
Matkarumpuko nyt on se katastrofi? Vaikka siitä löytyy myös milliradiaanit? Matkarumpuko estää käyttämästä korjaustaulukoita?
 
Mistäs nyt kenkä puristaa? Mikä mielestäsi nyt on tehty taas pieleen?
Matkarumpuko nyt on se katastrofi? Vaikka siitä löytyy myös milliradiaanit? Matkarumpuko estää käyttämästä korjaustaulukoita?
Moni niistä samoista asioista, jotka jo ketjun aloituksen aikaan, vaikka siihen nähden tilanne onkin vähän valoisampi. Liian vähän on saatu aikaan 13 vuodessa koulutuksellisesti, en alkuunkaan ymmärrä osaa valituista teknisistä ratkaisuista ja itse ampumista tukevat ja hyvän tarkan ampumisen mahdollistavat välineet puuttuvat nähtävästi edelleen pl. jotkut harvat ETO-miehet.

Matkarumpua pidän jossain määrin ihan käyttökelpoisena ja helppona ratkaisuna syksyiseen peltokytikseen, jossa olosuhde on kohtuullisen vakio eikä ole ihan hirveitä vaihteluja muussa kuin ametissa eikä siinäkään kauheasti vaan esim 100-300 metriä. Matkarumpu on aina dedikoitu tietylle patruunalle ja tiettyyn lämpötilaan ja se ei ole ok 24/7/365 touhuun niin isossa ja sääoloiltaan vaihtelevassa maassa kuin Suomi on. Ymmärrän ajatuksen "helppoudesta", mutta fysiikan lakeja se ei kumoa.

Mitä pidemmälle ammutaan, niin sitä hienojakoisempi torni on paikallaan jos korjaus otetaan torneilla eikä ristikolla. 0,1 MRAD napsut on se vakio ja kaikki siitä poikkeava ei-vakio. Voisihan ne olla toki vaikka MOA pohjaiset jos tarpeettoman hankalaksi halutaan tehdä. Sulla ja mullakin on tästä syystä tälläiset vakioratkaisut omissa peleissä eikö?

En myöskään sisä- ja ulkoballistiikan osalta ymmärrä 16" piippua 308 kiväärissä, jos tavoitellaan kaliiperin maksimiametteja. Tai tukiampujan osalta ymmärrän kyllä käsittelyssä olevan eron jossain määrin, kun kaliiperin maksimiametteja ei haeta, mutta siinäkään en ymmärrä miksi VCOG on 6x eikä 8x. Mitä pidemmälle ammutaan niin sitä selkeämmin tuokin ero näkyy eikä tarvitse tosiaan kovin kauas pistemaalia ampua, jotta ero on selvä.

TKIV23 voisi pienillä toisintehdyillä jutuilla olla ihan hirveä piiska ja edustaa parasta tai vähintään kärkeä siitä mitä yhdelläkään armeijalla on tuossa kaliiperissa käytössä. Mutta ei missään muualla ole näissä taidettu päätyä karbiinipituiseen piippuun juuri sisä- ja ulkoballistiikan takia. Ei sen kangen välttämättä tarvitse olla 24 tai 26 tuumainen, mutta yleisesti tiedetään, että alle 20" ei kannattaisi tuossa kaliiperissa mennä, jotta kaikki ruuti ehti palaa. Pidempi toki antaa sitä nopeutta luodille eli kantomatkaa, mutta myös lisää painoa ja vaikeuttaa käsittelyä ja jos nokalla on vielä pönttö niin sekin korostaa näitä. Tähtäinhän olisi ihan ensiluokkainen jos se olisi vakiotorneilla. Itse lasi ja retikkeli on huippua. Kantattuja buisseja en ymmärrä kantatun pp sijasta. Tää nyt on vähiten merkitsevä juttu tässä, mitta jos buissit on pakolliset niin miksei perinteisellä tavalla ja ennenkaikkea miksei pp noiden sijasta?Toki näillä nykyisillä seteilläkin TKIV23 voittaa Dragunovin, joka sen oli määrä korvata, mutta kun tuosta olisi saanut vielä paljon paremmankin ihan samalla rahalla. 60 vuotta vanhan konstruktion voittaminen ei itsessään ole silti kaksinen suoritus, että ei tämän osalta sikäli voi kauheasti ylpeillä. Kyllä se kilpakumppani olisi pitänyt hakea 2000 luvulla nähdyistä ratkaisuista.

TKIV2000 on edelleen pätevä kivääri, vaikka markkinoilla on samalta valmistajalta myös M10 sekä A1 ja erityisesti tukit ovat kehittyneet paljon. Tän osalta ongelma on 3-12x tähtäin jos halutaan mitata koko kaliiperin potentiaali ulos. Tämä kaipaa kipeästi uutta lasia ja sitten sillä pärjätään taas varmaan seuraavat 25 vuottakin.

TKIV85 ei varmaan tarvitse paljon keskustelua, vaikka se onkin vielä pääasiallinen tarkkuuskivääri SA joukoilla. Kaikki tuohon tehtävä on kuolevan potilaan tarpeetonta tekohengitystä, jolla voidaan vain vähän pitkittää sitä hetkeä että lääkäri toteaa exituksen.

Koulutuksen osalta olen sitä mieltä, että jos tulenjohtajan kouluttaminen vaatii 11,5 kk niin saman verran tulee käyttää TA koulutettavien kanssa. Laatu ennen volyymia. Keskitetty laaja peruskoulutus pääsykokeiden kautta, kaikille AU koulutus ja valmis tuote sitten pareina, partioina ja ryhminä tavanomaisille JOTU yksiköille vikojen palveluskuukausien ajaksi, jolloin se muuttuu osaksi sitä tuotettavaa SA joukkoa. Väitän, että lopputulos olisi ammattitaitoisempi ja tasalaatuisempi näin.
 
Itse rupesin tutustumaan ampumiseen useamman vuosikymmenen tauon jälkeen hakemalla hieman tuntumaa pitkän matkan ammuntaan. Aselupia en viitsi hankkia, enkä ratavuoroja vaan tyydyn ampumaan omilla maillani. Se on onnistuu nykyisillä pcp-aseilla. Kantamaa on muutama sata metriä ja tarkkuutta sen kummemmin luoteja valitsematta/punnitsematta alkuun alle 50mm kasoja matkan ollessa 75m. Luoti 6,35mm joka vielä tuolla matkalla lävistää 2-3 cm laudan.


Mrad on mielestäni ehdoton vaatimus alkuun ja sekin vaatii päässälaskua. Mrad -taulut on hyvä olla nekin - noin 20-25cm tauluja. Pätee myös ruutiaseisiin.


Ilmanpaineen säätö on oma monimutkainen yhtälön osa mutta vertautuu hieman ruutiaseen lataukseen.


"Latauksen" kanssa tulee löytää hyvä luoti. Gramman sadasosilla on merkitystä ja etenkin halkaisijan sadasosilla. Samoin piipun pituudella ja kierteillä. Hieman samaa leikkiä kuin omilla latauksilla mutta vastaavat fysiikat on hyvä tietää ruutiaseessakin.


Nopeustutka on ehdoton koska ilmanpaine muuttuu. Ruutiaseessakin tämä on hyvä tietää kun kokemus ei vielä kerro kaikkea.


Kisko on hyvä olla erittäin hienolla säädöllä kallistettava.

Pcp-aseen täräys on vaativa vaikka siitä takapotku puuttuukin. Kiikarin jalkana suosittelisin Spuhrin yksiosaista tai vastaavaa tacticaliksi luonnehdittavaa jalkaa. Tälläisen asennus onnistuu ohjeita noudattaen vaivattomasti aloittelevaltakin.


Kallis satsaus on kiikaritähtäin noiden jalkojen lisäksi. Mrad, FFP ja tarkasti säädettävät suojatut tornit nollarenkailla. Parallaksi-säätö ja silmälasikorjaus. Ja tietenkin suurennosta, ehkä 30mm putki ja valovoimaa 50-60mm objeltiivista. Itselläni toistaiseksi kohtuullinen:


Hyvät luodit saa alkuun esim Zan'lta. Ja ilman ruutia ammunta itsessään on halpaa joskin kiväärikokonaisuus kompressorin kanssa keventää kukkaroa noin 4K. Mm näille Zan'lle pitää sitten itse piirtää ballistiset käyrät kun ammunta muilta osin on saatu vakioksi. Mutta tuttua tekemistä ruutiaseillakin. Nyt vain miniatyyri -tyylillä.


Bipod mahdollisimman eteen ja alkuun hiekkapussituki ns tukin alle. Sellainen keskellä asetta oleva bipodin keinutuoli on jotain mitä näissä aseissa kammoan. Suunnittele jo ostaessasi bipod eteen, hyvä jos jopa piipun yläpuolelle.

Hyvää Butt-platea ei saa valmiina mutta tarvikkeina kyllä - joskin voi vaatia luovia asennustapoja. Voi ja usein onkin metallinen koska takapotkua ei ole.

Äänenvaimennin on yleistä. Kevyt hiilikuituinen riittää koska liiemmin se ei värinöitä lisää. Itse piippu on metallivaipan sisässä ja kiinni piipun suusta vaippaan. Jos esim puhdistuksen vanulieriön ampuu ilman äänenvaimenninta niin ääni vastaa kyllä ihan rehtiä kivääriä.

Kokemusta on vasta vähän mutta kesällä kertyy lisää. Asentoa kannattaa valmistella hieman ruutiaseen suuntaan, ettei helpota otetta takapotkun puuttuessa. Uloshengitys, liipasimen puristus japaljon muuta kuin TRG laittaisi menemään (hymiö tähän).

Paketti käy myös 50m sisäradoille mutta tuskin niihin jaksan ulkoilman sijasta mennä.

 
Viimeksi muokattu:
Kiitos.
Matkarumpujen osalta en edelleenkään ymmärrä miten kiertimeen kaiverretut koroarvot todennäköisimmille ampumaetäisyyksille ovat poissa suorituskyvystä kunhan kiertimessä on myös mrad merkinnät. Ukoille kuitenkin opetetaan, että ne ovat likiarvoja.

Tarkkuuskiväärin piipun pituudesta olemme samaa mieltä. 16" ei riitä ampumatarvikkeen suorituskyvyn ulosmittaamiseen ja olisin itse valinnut pituudeksi 20" vaikka sitä vaimentimen kanssa käytettäisiinkin.

Tukiampujan kivääri on erikseen ja siinä 16" on sopiva. Jos tähtäin on LPVO-tyyppinen, on siinä turha jäädä 6x suurennokseen. Oma valintani tarkoitukseen olisi kuitenkin Elcanin SpecterDR 1,5/6 koska pienempi koko ja paino, suurempi katselukulma ja objektiivi. Kestävyys on omaa luokkaansa.

En tiedä onko sinulta mennyt ohi, mutta PV on just hommannut TRG M10:ä ja tarkka-ampujavarustusta kuten tähystyskaukoputkea, laseretäisyysmittaria, kolmijalkaa ja sääasemaakin.

TAK85:n tulevaisuudesta tuskin tarvitsee puhua koska sitä ei ole.

Koulutuksen osalta en usko että sinulla on ihan tarkkaa tilannekuvaa. Asia on aikalailla murroksessa ja uuden kaluston tulon myötä alkaa tapahtua kaikenlaista. 11,5kk kestävä TA-koulutus olisi ihanteellinen juttu, mutta tuskin tulee toteutumaan kuin valmiusyksiköiden osalta.

Kolmeentoista vuoteen olisi voinut tapahtua isompiakin juttuja, mutta laiva kääntyy verkkaisesti oikeaan suuntaan.
 
Mutta pikemminkin 0,1 MRAD vakiotornit jos TRG42 kiväärien optiikka kannibalisoidaan uuden ajanmukaisemmam lasin myötä, joka pitäisi ehdottomasti tehdä, jotta noiden kiväärien koko suorituskyky on ulosmitattavissa.
Kyllä, mutta PV:n vakiintuneiden käytäntöjen mukaan kororummuissa olisi kuitenkin milliradiaanimerkintöjen mukaan myös +10°C etäisyysmerkinnät. Niinhän on noissa Salon koeampumissa MPK:n tarkkuuskivääreissäkin (0,1 MRAD napsuiset tornit, ja kororummussa on milliradiaanimerkintöjen lisäksi myös +10°C etäisyysmerkinnät/ballistiikka).

TKIV 2000:n tähtäimissähän on korotornissa 0,25 MRAD napsut (ja kororummun merkinnät sille Lapuan Lock Base -luotiselle patruunalle; nythän PV on siirtynyt Scenariin M10:ssä) ja sivusäädössä 0,1 MRAD napsut. Niihin voisi kuitenkin vaihtaa samat tähtäimet kuin M10:iin.

Ja näemmehän myös TKIV 23:n Steinerin tähtäimissä olevan kororummuissa etäisyysmerkinnät, milliradiaanien lisäksi (ihan ensimmäisten kuvien koeaseissa ei ollut):
FylOpH0WcAAXjMe.webp

TKIV 85:n Zeississähän on pelkkä matkarumpu ilman milliradiaanimerkintöjä, mikä on vielä JVA 0221:n ballistiikan kannalta varsin ongelmallinen, koska N140:n tuottama lähtönopeus kasvaa varsin voimakkaasti ja melko lineaarisesti lämpötilan noustessa.

vaikka kiväärillä M39 olisikin paikkansa maavoimien kunniakomppanian aseena
Tästä olemme myös samaa mieltä.

En myöskään sisä- ja ulkoballistiikan osalta ymmärrä 16" piippua 308 kiväärissä, jos tavoitellaan kaliiperin maksimiametteja. Tai tukiampujan osalta ymmärrän kyllä käsittelyssä olevan eron jossain määrin, kun kaliiperin maksimiametteja ei haeta, mutta siinäkään en ymmärrä miksi VCOG on 6x eikä 8x. Mitä pidemmälle ammutaan niin sitä selkeämmin tuokin ero näkyy eikä tarvitse tosiaan kovin kauas pistemaalia ampua, jotta ero on selvä.
VCOG:n valinnassa painoi ilmeisesti se, että 6x:n silmänetäisyys ei ole lainkaan niin kranttu kuin 8x:n ja ulostulopupilli on suurempi.

TKIV2000 on edelleen pätevä kivääri, vaikka markkinoilla on samalta valmistajalta myös M10 sekä A1 ja erityisesti tukit ovat kehittyneet paljon. Tän osalta ongelma on 3-12x tähtäin jos halutaan mitata koko kaliiperin potentiaali ulos. Tämä kaipaa kipeästi uutta lasia ja sitten sillä pärjätään taas varmaan seuraavat 25 vuottakin.
TKIV 2000:llahan on tukkeja vaihdettu taittoperäisiin (Sakon M08 taittoperä) sitä mukaa, kun olemassaolevia on hajonnut tai aseita on lähetetty huoltoon.
Tähtäimen vaihto tosiaan olisi paikallaan, nythän tilanne M23:n hankintojen myötä on se, että tähystäjän aseessa on parempi tähtäin kuin ampujan, ja tähystäjällä on lisäksi vielä se Zeissin loistava spotteriputki (tai tiedä sitä, annetaanko näitä Zeissejä kantaville tähystäjille vain KIV 23 eikä TKIV 23).
 
Back
Top