Tarvitseeko puolustaja jalkaväkeä?

Tarvitseeko puolustaja väistämättä jalkaväkeä?

  • Kyllä

    Ääniä: 33 97.1%
  • Kyllä, mutta paraatijoukot piisaavat

    Ääniä: 1 2.9%
  • Ei

    Ääniä: 0 0.0%

  • Äänestäjiä yhteensä
    34
Kustannuskysymys. Riittävällä määrällä tulivoimaa joko maasta tai ilmasta voidaan toki korvata jalkaväkeä, mutta hinta on korkea.
 
Ei onnistukaan, mutta mistä nämä fantasiat vastahyökkäyksistä oikein ovat peräisin? Miksi pelkällä puolustuksella ei pärjätä? Nähdäkseni, jos vihollinen pysäytetään linjaan x, eikä puolustajalla ole papua ottaa takaisin menettämiään alueita, niin uusi raja tulee silloin tuohon linjaan x, mikäli poliitikot eivät sössi kovin pahasti.


Syvän puolustuksen ja vastahyökkäyksien yhdistelmällä kärsitään todennäköisesti vähemmän tappioita, kuin pelkästään sitkeästi puolustamalla. Jäykkä puolustus tarjoaisi kohtuuttoman hyviä maaleja hyökkääjälle.
 
Vastahyökkäys kumpuaa varusmieskoulutuksestani, 1.PsvK/PsP/PsPr. Siihen panssarijoukot koulutettiin. Sitten ammattimaisempaa näkemystä asiasta löydä kun etsit nimimerkki kapiaisen kirjoituksen asiasta. Valitettavasti en muista koska ja missä aiheessa, mutta hän esitteli aihetta ansiokkaasti ja teki selväksi miksi hyökkäys on ainoa keino voittaa.

Vuonna 2011 majurin keskipalkka(brutto) oli 4300€/kk, aliupseerien palkkat samana aikana ovat 2200-2400€/kk, tässä valossa 4-7 tuhatta eskoa miehistön ja aliupseerien palkaksi on hiukan yläkanttiin.
Palkkakustannuksista olet jäänyt pois sivukulut, jos karkeasti haluaa laske voi käyttää kerrointa 0,5
 
Tykistö otti jo menneissä sodissa siipeensä vähän väljä-.Nykyisin varmaan vielä enemmän. Ainakin itselle varusmieskoulutuksessa panssarihaupitseihin opetettiin että ne lelut eivät kauaa kestä ja sitten ollaankin jääkäreitä. Tämä tehtiin selväksi koska kaikki koulutus oli pelkkää testsaamista viikosta toiseen. Ei pullamössöt sellaista kestä-.Tuli sanomista että miksi lukujärjestyksessä tetsataan kokoajan,2kertaa viikossa,kuin nurmiporillakin oli tetsausvapaita viikkoja ensimmäisinä kuukausina. Kapteeni selitti hyvin hartaasti lapsosille, että kun ei ne lelut pysy ehjinä montaa päivää.
 
Tykistö otti jo menneissä sodissa siipeensä vähän väljä-.Nykyisin varmaan vielä enemmän. Ainakin itselle varusmieskoulutuksessa panssarihaupitseihin opetettiin että ne lelut eivät kauaa kestä ja sitten ollaankin jääkäreitä. Tämä tehtiin selväksi koska kaikki koulutus oli pelkkää testsaamista viikosta toiseen. Ei pullamössöt sellaista kestä-.Tuli sanomista että miksi lukujärjestyksessä tetsataan kokoajan,2kertaa viikossa,kuin nurmiporillakin oli tetsausvapaita viikkoja ensimmäisinä kuukausina. Kapteeni selitti hyvin hartaasti lapsosille, että kun ei ne lelut pysy ehjinä montaa päivää.

Tykistö kärsi turhia tappioita kesällä 1944 heikon jalkaväkikoulutuksen ja taktisten puutteiden takia. Onneksi asiasta on näköjään opittu.
 
Tykistö kärsi turhia tappioita kesällä 1944 heikon jalkaväkikoulutuksen ja taktisten puutteiden takia. Onneksi asiasta on näköjään opittu.
Tämä kohta pistää pohtimaan. Ymmärrän kyllä että tykistön joukkojen, jotka on siis miesvahvuudeltaan varsin suuret ja tod tilanteessa erittäin hajaryhmityksessä plus sekaisin kaikkien puolustavien joukkojen kanssa, pitää pystyä tarvittaessa taistelemaan jalkaväen tapaan erilaisia läpipäässeitä vastaan. UT eli Jalkaväen Taistelu 2016 vai mikäsenytoli ehkä tekee tuohonkin omat mausteensa, kun miettii kantamia.
Mutta silti, tykistön tehtävä on tukea taisteluja, vaikuttamalla vahvalla tulella. Jos käytössä on leluja ??? Tai jos koko tykistöorkesteri on maha maassa töyräällä torjumassa jotain läpipääsyä, niin isosta remmistä on tehot hukattu täysin. kumpaako tässä tarkoitettiin?
 
Tämä kohta pistää pohtimaan. Ymmärrän kyllä että tykistön joukkojen, jotka on siis miesvahvuudeltaan varsin suuret ja tod tilanteessa erittäin hajaryhmityksessä plus sekaisin kaikkien puolustavien joukkojen kanssa, pitää pystyä tarvittaessa taistelemaan jalkaväen tapaan erilaisia läpipäässeitä vastaan. UT eli Jalkaväen Taistelu 2016 vai mikäsenytoli ehkä tekee tuohonkin omat mausteensa, kun miettii kantamia.
Mutta silti, tykistön tehtävä on tukea taisteluja, vaikuttamalla vahvalla tulella. Jos käytössä on leluja ??? Tai jos koko tykistöorkesteri on maha maassa töyräällä torjumassa jotain läpipääsyä, niin isosta remmistä on tehot hukattu täysin. kumpaako tässä tarkoitettiin?


Tykistö varmasti pyrkii hoitamaan sotahommat tykeillä ja kaukaa. Sen lisäksi pitää kuitenkin kyetä tarvittaessa lähitaisteluun, jotta jostain yllättäen paikalle pölähtävä panssarivaunu ei johda paniikkiin ja kaluston hylkäämiseen. Toisessa maailmansodassa tällaisia tilanteita sattui lähes jokaiselle armeijalle. Useasti pakokauhun ja kaluston hylkäämisen sai aikaan muutama panssarivaunu, jotka vielä pahimmillaan olivat omia. Tämän välttämiseksi jalkaväkitaistelu pitää tetsata luihin ja ytimiin. Pelkkien luentojen pohjalta se ei hätäisemmässä paikassa luonnistu. Näihin poikkeustilanteisiin riittävän rutiinin aikaansaaminen vaatii paljon harjoittelua. Huomattavan paljon tuota tuli harjoiteltua myös ilmatorjunnan puolella.

Eli en tarkoita jalkaväen korvaamista tykkimiehillä normaalissa puolustustaistelussa. Koko orkesteria pitää lähtökohtaisesti vetää taaksepäin perääntyvän jalkaväen tahdissa.
 
Tykistö varmasti pyrkii hoitamaan sotahommat tykeillä ja kaukaa. Sen lisäksi pitää kuitenkin kyetä tarvittaessa lähitaisteluun, jotta jostain yllättäen paikalle pölähtävä panssarivaunu ei johda paniikkiin ja kaluston hylkäämiseen. Toisessa maailmansodassa tällaisia tilanteita sattui lähes jokaiselle armeijalle. Useasti pakokauhun ja kaluston hylkäämisen sai aikaan muutama panssarivaunu, jotka vielä pahimmillaan olivat omia. Tämän välttämiseksi jalkaväkitaistelu pitää tetsata luihin ja ytimiin. Pelkkien luentojen pohjalta se ei hätäisemmässä paikassa luonnistu. Näihin poikkeustilanteisiin riittävän rutiinin aikaansaaminen vaatii paljon harjoittelua. Huomattavan paljon tuota tuli harjoiteltua myös ilmatorjunnan puolella.

Eli en tarkoita jalkaväen korvaamista tykkimiehillä normaalissa puolustustaistelussa. Koko orkesteria pitää lähtökohtaisesti vetää taaksepäin perääntyvän jalkaväen tahdissa.
Jep, näistä periaatteista, tarpeista ja koulutuksen hyödyistä olen samaa mieltä. Mutta mikähän teki panssarihaupitsista lelun? Mikä erityinen puute? Itse siitä kalustosta voisi jatkaa keskustelua vaikka tykistö-tråådissa. Mutta täällä siitä, mitä vaikuttamisvoimaa valmari ja mektstos tarvitsee ja miten se järjestetään? Onko realistisesti saatavissa jotain tehokkaampaa kuin 80-luvun ratkaisu, eli pshaup-psto? Jos mietitään valmarin tehtävää ... onko tarve jotain modernimpaa kuin parisataa vähän pienikaliiperista sirpalekranaattia ?
 
-44 tykistö saattoi ottaa loimeensa numeraalisti myös siksi, että tykkejä "jäi" asemiin paljon, kun väki lähti löttötuoheen mm. siksi, että vetokalusto puuttui. Tuohonkaan aikaan tykit eivät ilman vetäjiä liikkuneet, edes erityisolosuhteissa.

Toiseksi. Tykistö otti loimeensa siksi, että hyökkääjällä oli ilmaylivoima ja sitä se käytti kympillä. Ei pelkästään pommituksia ja ilmarynnäköitä, vaan tiedustelukoneet sahasivat suht estoitta suomalaisalueita....tieto omalle tykistölle ja kohta tuli rautaa asemiin. Ilmaylivoimaa ei kyetty välillä edes kiistämään vuorokausimääriin, jo -44 tuo oli tuhoisaa. Onko nyt helpompaa, tuskin, jos hyökkääjän ilmavoima pääsee rellestämään kuin Lutteri Luostarissa.

Osa tykistön väestä oli -44 luvalla sanoen huonosti koulutettua. TUossa on erään paikkakunnan pitäjähistoriikissakin kertomaa, miten tykkipojat lähtivät Kannakselle kokonaista 9 päivän koulutusputki takanaan.....hurraa-huutoa kolmannella, kun juna läksi puksuttamaan kohti kaakkoa. Ja tässä ei ollut kyse muutamasta pojasta vaan taisi olla 200:n erä kerralla....tokko ainoa edes laatuaan.

Osa tykistön tappioista -44 syntyi suoraan sanoen kelvottoman johtamisen ansiosta. Asemasota oli liian pitkä, jottei siitä olisi ollut seurauksia.
 
Onko nykyisillä tykkiryhmillä, pattereilla tms. jne. yms. muuten lähipst-välineitä mukanaan? Jos on, niin minkämoisia ja millaisia määriä? Luulisi ainakin, että olisi syytä olla edes jokunen kessi tai raskaampikin, ettei pari vihollisen tiedusteluvaunua tai tankkia voi jyrätä koko tykistöosastoa silpuksi jos pääsee lähikontaktiin...
 
Jep, näistä periaatteista, tarpeista ja koulutuksen hyödyistä olen samaa mieltä. Mutta mikähän teki panssarihaupitsista lelun? Mikä erityinen puute? Itse siitä kalustosta voisi jatkaa keskustelua vaikka tykistö-tråådissa. Mutta täällä siitä, mitä vaikuttamisvoimaa valmari ja mektstos tarvitsee ja miten se järjestetään? Onko realistisesti saatavissa jotain tehokkaampaa kuin 80-luvun ratkaisu, eli pshaup-psto? Jos mietitään valmarin tehtävää ... onko tarve jotain modernimpaa kuin parisataa vähän pienikaliiperista sirpalekranaattia ?

Lähinnä se ehjänä pysyminen. Vihollinen tuhoaa liikkuvan tykistön varsin pian,tai ainakin pyrkii siihen kovasti ilmasta käsin.
Tätä tarkoitin kun noin meille opetettiin. Muutenhan ne ei leluja ole. Ruumisarkkuja enneminkin. Niin paljon tykkiä pienen tornin sisällä ettei edes kääntyyn mahdu.

En tiedä kuuluuko kessit vahvuuteen,mutta tutuksi nekin tuli ja niidenkin kanssa ryömittiin. Tiedä sitten liittyykö sekin tuohon elämään vaunujen tuhoutumisen jälkeen
 
Onko nykyisillä tykkiryhmillä, pattereilla tms. jne. yms. muuten lähipst-välineitä mukanaan? Jos on, niin minkämoisia ja millaisia määriä? Luulisi ainakin, että olisi syytä olla edes jokunen kessi tai raskaampikin, ettei pari vihollisen tiedusteluvaunua tai tankkia voi jyrätä koko tykistöosastoa silpuksi jos pääsee lähikontaktiin...

En nyt mene sanomaan noista telahaupitseista, mutta vedettävällä tykistöllä oli muistaakseni ainakin miinoja ja olettaisin myös kessejä, koska noilla oli myös jonkin sorttisia konekiväärejä omasuojana. Tykistön kranaateista luulisi sitten saavan muutakin aikaa, jos asia on mietitty etukäteen, että ei ole kuin käsky antaa ja pommia ilmaantuu tien varteen.
 
Tulipatterin vahvuuteen kuuluu (oto) Nyrkki-osasto, jolle on jyvitetty KES, KK ja RSKES -aseita.
Uudistettu (hajautettu) tst-tapa aiheuttanee sen, että pst- ja kk-aseista tulee tykkikohtaisia. Käyttäjät eivät lisäänny, tehtävät kylläkin. Otoa oton päälle siis.

Ammoin tykkiryhmien aseistukseen kuului Emma ja jaostasalta löytyi 55S55. Telamiinat ovat kuuluneet tykistön omasuoja-repertuaariin aina(kin) 1950-luvulta lähtien.
 
Onhan noita nyrkkejä (vast) muodossa tai toisessa varmaankin kaikilla aselajiosilla, esikunnilla jne. Ainakin itse olen useammassakin viitekehyksessä saanut ilon kuvitella johtavani taistelua jalkaväen tapaan. Siinä kohtaa olisi aina ilo osata enemmän... Oman SA-tehtäväni ykköshommat osaan ok, mutta jalkaväkimies on erikoismies omassa hommassaan, ja sitä kyllä arvostan korkealle.
 
Käsittääkseni jokaista tankkia kohti on 100 "panssarikrenatööriä" eli mitä ne nykyään on, panssarijääkäreitä.
Eli ukkoja, jotka osaa toimia tankkien kanssa. Ei jää esim alle, vaikka tankki peruuttaisi. Ja osaa suojata kuulonsa paremmin 120mm piipun vierellä.
Havaitsee vihollisen näkemällä, kun nurmiporat pääasiassa kuulemalla. Omien tankkien melu ja järeä kuulosuojaus estää kuulohavainnot. Eli pimeällä he detektoi vain yhteislaukauksen suuliekkejä ja odottavat tykkitulta niskaansa.
Tankin vierellä ei kuule edes kranaatin vihellystä tai vihollispatteriston jylyä.
Siksi he vihaavat tykistöämme ja pyrkivät tuhoamaan sen. Yhteislaukauksista he kuvittelevat selviävänsä, koska on kevlar-liivi ja paras kranaatinheittokyky.

Miksi meillä on telamiinoja, joissa ei ole myös sirpaleita? Pohjamiinan tapauksessa sirpaleita voisi lentää eteen ja taakse, koska siellä on aina 5-15 ukkoa.
 
Käsittääkseni jokaista tankkia kohti on 100 "panssarikrenatööriä" eli mitä ne nykyään on, panssarijääkäreitä.
Eli ukkoja, jotka osaa toimia tankkien kanssa. Ei jää esim alle, vaikka tankki peruuttaisi. Ja osaa suojata kuulonsa paremmin 120mm piipun vierellä.
Havaitsee vihollisen näkemällä, kun nurmiporat pääasiassa kuulemalla. Omien tankkien melu ja järeä kuulosuojaus estää kuulohavainnot. Eli pimeällä he detektoi vain yhteislaukauksen suuliekkejä ja odottavat tykkitulta niskaansa.
Tankin vierellä ei kuule edes kranaatin vihellystä tai vihollispatteriston jylyä.
Siksi he vihaavat tykistöämme ja pyrkivät tuhoamaan sen. Yhteislaukauksista he kuvittelevat selviävänsä, koska on kevlar-liivi ja paras kranaatinheittokyky.

Miksi meillä on telamiinoja, joissa ei ole myös sirpaleita? Pohjamiinan tapauksessa sirpaleita voisi lentää eteen ja taakse, koska siellä on aina 5-15 ukkoa.
Itseasiassa nykyään koulutus painottuu seuraavasti:
-Veren poisto PSJ:n suonista ja vaihto happoon.
-Lämpötähtäimen ja valonvahvistimen asennus suoraan otsaan.
-Aktiivisen, kuuloa parantavan järjestelmän asentaminen korvien tilalle.
-Viestijärjestelmän asentaminen.
-Tukirangan korvaus nanohiilikuiduilla.
-Rintalastan ja selän vahvennus titaanilla.
-Ulkoisen, panssaroidun exoskeletonin asennus kiinni sisäiseen tukirankaan.
-30mm konetykin kiinnitys ulkoiseen tukirankaan.
-Pistimen kiinnitys konetykkiin.
-Lähitaistelukoukutus.
-Taisteluammunnat yksin ja joukkueella.
-PST ohjuksien kiinnitys ulkoiseen tukirankaan
-Veriuhri sodan jumalalle.
-Sota.
 
Käsittääkseni jokaista tankkia kohti on 100 "panssarikrenatööriä" eli mitä ne nykyään on, panssarijääkäreitä.

No ei ihan. Jokaista omaa vaunua (IFV, MBT) kohden on ryhmä tai alle ps-jalkaväkeä. Vihollisella on tankkeja, meillä on vaunuja. Saivartelulta kuulostavasta vivahde-erosta huolimatta tuolla on merkitystä kun ilmoitetaan havaintoja.

Ja osaa suojata kuulonsa paremmin 120mm piipun vierellä.

PUTKEN! Kiväärissä on piippu, tykissä putki.
 
Kyllä koiramiehen 120 mm merivahapiipussa kun Kilta roihahtaa, niin krenatöörin on syytä suojata muutakin kuin kuulonsa.
 
Back
Top