Tekoäly ja kvanttilaskenta

[Loyd]

Kaksi asiaa jotka ehkä muuttavat maailmaa paljon ovat tekoäly ja kvanttilaskenta.

Maanpuolustukseen nämä liittyvät siten että on mahdollista kehittää asejärjestelmiä jotka ovat aivan ylivoimaisia perinteisiin aseisiin verrattuna.

Kiina on pitkällä näissä tekniikoissa ja onkin mahdollista että Kiina nousee maailman suurimmaksi sotilasmahdiksi uutta teknologiaa hyödyntäen.

Suomen tulisi seurata kehitystä ja panostaa näihin liittyvään tutkimukseen , myös maanpuolustuksen kannalta.

Tässä tiivistettynä molempien pääidea:

Kvanttilaskennallalla pysytytään ratkaisemaan ongelmia jotka ovat perinteiselle tietokoneelle mahdottomia. Kun kubittien määrää lisätään niin ratkaisuteho kasvaa eksponentiaalisesti.
Voidaan siis kehittää sydeemi joka oli mahdoton aiemmin. Mutta kvanttilaskenta vaatii hyvän ympäristön ja laboratorio-olosuhteet. Ei ole pelkoa että jokin uusi ase laskisi reaaliajassa kvanttilaskentaa.

Tekoäly on ohjelmisto joka itse oppii sille syötetystä datasta säännöt. Erona koneoppimiseen se että ihminen ei opeta haluamiaan algoritmeja vaan kone itse päättelee asiayhteydet. Tekoälyssä siis pointti on siinä että kukaan ihminen ei voi tietää miksi kone tekee jonkin päätöksen, se on itse luonut logiikkansa.
Älykkyydellä on jokin maksimi. Oikein käytettynä tekoäly päätyy tehtäväkohtaisesti maksimiin ja suorittaa asiat parhaalla mahdollisella tavalla.
Tämä onkin jo vaarallinen ominaisuus aseissa esimerkiksi droneparvet tai tekoälyn ohjaamat hävittäjät. Tekoälyn ohjaama systeemi voittaa kaikki taistelut koska se suorittaa tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla.

Herättääkö jotain ajatuksia?
Jotain pitäisi tehdä ettei vihollisella ole ylivoimaisia järjestelmiä joilla voi käydä sotaa (jopa ilman miestappioita).

Voimme esimerkiksi kehittää yhtä hyviä systeemejä kuin vihollinen. Tai voimme kehittää tekoälyn ohjaamien järjestelmien torjunta-aseita. Jokin halpa ja yksinkertainenkin saattaa toimia. Huipputekniikkakin uskoo kun siihen vaikutetaan oikealla tavalla.
Molemmissa tapauksissa tarvitaan tietoa ja tutkimusta aiheista.

 

[StepanRudanskij]

Kaksi asiaa jotka ehkä muuttavat maailmaa paljon ovat tekoäly ja kvanttilaskenta.

Maanpuolustukseen nämä liittyvät siten että on mahdollista kehittää asejärjestelmiä jotka ovat aivan ylivoimaisia perinteisiin aseisiin verrattuna.

Kun laitat kaksi samantasoista järjestelmää toisiaan vastaan toimimaan, mikä on loputulos?

Kukaan ei tiedä varmasti.

 

[rty19]

Kaksi asiaa jotka ehkä muuttavat maailmaa paljon ovat tekoäly ja kvanttilaskenta.

...

Tekoäly on ohjelmisto joka itse oppii sille syötetystä datasta säännöt. Erona koneoppimiseen se että ihminen ei opeta haluamiaan algoritmeja vaan kone itse päättelee asiayhteydet. Tekoälyssä siis pointti on siinä että kukaan ihminen ei voi tietää miksi kone tekee jonkin päätöksen, se on itse luonut logiikkansa.
Älykkyydellä on jokin maksimi. Oikein käytettynä tekoäly päätyy tehtäväkohtaisesti maksimiin ja suorittaa asiat parhaalla mahdollisella tavalla.
Tämä onkin jo vaarallinen ominaisuus aseissa esimerkiksi droneparvet tai tekoälyn ohjaamat hävittäjät. Tekoälyn ohjaama systeemi voittaa kaikki taistelut koska se suorittaa tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla.

Jos tekoäly osaa tehdä tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla. Toistaiseksi ihminen on monissa monimutkaisissa asioissa parempi.

Kaikki tekoälytkään eivät ole yhtä hyviä. Esim. yksi shakkia pelaava tekoäly voi olla parempi kuin toinen tekoäly. Samalla tavalla yksi dronea ohjaava tekoäly voi olla parempi ja/tai toimia hyvin eri tavalla kuin toinen tekoäly.

USA:ssa toimii joissakin kaupungeissa taksipalvelu jossa taksikuskia ei ole vaan auto ajaa itse osoitteesta toiseen. Katsoin tällaisen palvelun käytöstä videon, taksilla matkustajan nauhoittama tänä vuonna. Aluksi matka sujui ok. Sitten auto kohtasi tienpätkän jossa osalla tiestä tehtiin tietyötä ja työn alla oleva pätkä oli merkattu tielle pistetyillä muovikartioilla. Tällaisen näkeminen pisti tekoälyn solmuun ja taksi pysähtyi. Liikenne oli hyvästi jumissa kun taksi vaan jumitti paikallaan minuuttitolkulla. Lopulta tietyön tekijät kävivät keräämässä kartiot pois ja pian auto sitten jatkoi matkaa. Samanlaisia ihmisen mielestä kummallisuuksia voi olla muissakin tekoälyissä. Eikä niitä tiedä etukäteen.

Tuossa toinen esimerkki: tekoälylle voi olla vaikea tunnistaa kuvasta onko kyseessä koiran naama vai ei. Tässä esimerkissä AI luuli monesti muffinssia koiraksi.

Chihuahua or muffin? My search for the best computer vision API

By Mariya Yao This popular internet meme demonstrates the alarming resemblance shared between chihuahuas and muffins. These images are commonly shared in presentations in the Artificial Intelligence (AI) industry (myself included). But one question I...

www.freecodecamp.org

 

[ILoveEU]

Kiina on pitkällä näissä tekniikoissa ja onkin mahdollista että Kiina nousee maailman suurimmaksi sotilasmahdiksi uutta teknologiaa hyödyntäen.

Suomen tulisi seurata kehitystä ja panostaa näihin liittyvään tutkimukseen , myös maanpuolustuksen kannalta.

Tuolta maailmalta törmäsin keskusteluun aiheesta, mutta en löydä sitä enää.

Ongelma tässä tekoäly-teknologiassa ei ole se, että isketäänkö sillä länsimaihin sodankäynnin muodossa, vaan se että miten Kiina levittää vaikutusvaltaansa tekoälyn siviilisovellusten avulla.

Esimerkiksi Google ja Windows ovat amerikkalaisia, jokapäiväiseen elämään liittyviä teknologian sovelluksia, joilla on levitetty Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa maailmalle. Tai vaikka F-35 hankinta, joka merkitsee jossain määrin lähempää suhdetta Yhdysvaltoihin.

Jos Kiina menestyy tekoälyn puolella ja saa aikaan siviilielämän sovelluksia, voi se pelkän kaupankäynnin varjolla levittää teknologiaansa ja siten vaikutusvaltaansa maailmalle. Jos rahaa tahkotaan tekoälyn avulla, niin riskinä on, että eri valtiot sotkeentuvat tiukemmin Kiinan vaikutusvaltaan.

Yhdysvallat on hoksannut tämän ja sen takia siitä on ollut metakkaa. Toki länsimielisille esim. amerikkalaisen teknologian ostaminen on itsestään selvä, mutta jokaisen maan sisällä on tahoja, joille nämä periaatteet eivät merkitse mitään.

Kiinan tekoäly ei siis ole riski pelkästään sotilaallisesti, vaan myös normaalien siviilisovellusten kautta. Jos Yhdysvaltojen hallinto pitää metakkaa Kiinasta, niin se sinänsä hillitsee Kiinan vaikutusvallan leviämistä, mutta itse en ole ihan niin varma, että Eurooppa näkee Kiinan vihollisenaan.

Kuten mediassa viime päivinä sanottiin, että kun Yhdysvallat näkee Kiinan vihollisena, niin Euroopan on pidettävä itse Venäjä kurissa. Venäjä joo, mutta entäs sitten Kiina?

(Googlesta ja Youtubesta on sanottu, että niillä on välillä liian hyvät suhteet Kiinaan, mutta taustalla voi olla ties minkä aakkosviraston kiemurat. Kuitenkin näin esimerkkinä tähän)

 

[Lunni]

Suomen tulisi seurata kehitystä ja panostaa näihin liittyvään tutkimukseen , myös maanpuolustuksen kannalta.

Niinhän täällä seurataankin.

Bloomberg - Are you a robot?

 

[rty19]

Näin toimii juuri valmistunut kvanttitietokone – Suomi teki ensimmäisten joukossa koneen, jonka monituhatkertainen laskentanopeus mullistaa lukuisat alat

Oma kvanttitietokone on suuri lupaus Suomen kvanttialalle, jossa tehdään jo ehtaa bisnestä. Koneiden tulevat loppukäyttäjät eli muu yrityskenttä voi saada tuntuvan kilpailuedun, jos valmistautuminen aloitetaan ajoissa.

yle.fi

 

[PSS]

Niinhän täällä seurataankin.

Bloomberg - Are you a robot?

42

 

[Lunni]

42

Ehkä, ehkä ei.

 

[Pihkakoski]

Kun laitat kaksi samantasoista järjestelmää toisiaan vastaan toimimaan, mikä on loputulos?

Kukaan ei tiedä varmasti.

En olisi varma siitä, että kvanttimekaniikan (sinänsä väistämätön) tulo automaattisesti valta-asetelmia informaation valtiollisen käsittelyn suhteen muuttaisi? Ehkä tuo samantasoisuus olisi olemukseltaan jossakin määrin yhteneväistä nykytilanteen kanssa.

Tuo olisi kuitenkin "vain" pohja sille, mitä määreitä bitin-->kubitin käytölle uusissa kubitti-pohjaisissa ohjelmaympäristöissä voitaisiin ohjelmistopohjiin tuoda, halutun potentiaalin hyödyntämiseksi. Ajan tässä lähinnä takaa sitä, muuttuisiko kokonaisuus millä tavalla nykyiseen verrattuna, vaadittujen resurssien suhteen eri toimijoiden kesken.

Varmaa on ainakin se, että nykyiset salausjärjestelmät olisivat kvantti-pohjaista ohjelmistoa vastaan hyödyttömiä.

Aivan hemmetin mielenkiintoinen teknologinen loikka tämä tulee olemaan. Kaikilla sektoreilla, missä laskennallisen tason kyvykkyyksillä on merkitystä eli jo tässä maailmassa suurella osalla taloutta, muutos tulee olemaan huima.

 

[Loyd]

Laita tekoälystä vanhan uutisen viime vuodelta.

Tässä tekoälyn joutuu kohtaamaan go-mestari ja tavallinen kiinalainen wc-paperiautomaatilla.
Kerrotaan myös USA:n huolesta kun Kiina näyttää oleva edella tekoälyssä.

Kiina ja USA kisaavat tekoälyvallankumouksen herruudesta – EU myöhästyi jo lähdöstä

Tekoäly saattaa olla suurempi kuin yksikään aiempi teollinen vallankumous. Kumouksen voittaja voi olla Kiina.

yle.fi

Ps. Läntisessä demokratioissa kehitystä hidastaa moraali. Tutkitaan ja mietitään mihin tekoälyä voi soveltaa ja mihin sitä ei saa käyttää. Esim Kiinassa ei ole mitään tällaisia rajoitteita.

 

[Pihkakoski]

Laita tekoälystä vanhan uutisen viime vuodelta.

Tässä tekoälyn joutuu kohtaamaan go-mestari ja tavallinen kiinalainen wc-paperiautomaatilla.
Kerrotaan myös USA:n huolesta kun Kiina näyttää oleva edella tekoälyssä.

Kiina ja USA kisaavat tekoälyvallankumouksen herruudesta – EU myöhästyi jo lähdöstä

Tekoäly saattaa olla suurempi kuin yksikään aiempi teollinen vallankumous. Kumouksen voittaja voi olla Kiina.

yle.fi

Ps. Läntisessä demokratioissa kehitystä hidastaa moraali. Tutkitaan ja mietitään mihin tekoälyä voi soveltaa ja mihin sitä ei saa käyttää. Esim Kiinassa ei ole mitään tällaisia rajoitteita.

Oleellinen huomio. Varsinkin kun jo tiedetty halu ja säädöksien mahdollistama legitemiteetti on olemassa. Kiinan uhka tulee materialisoitumaan, jollakin aikaskaalalla.

Tosin en myöskään huoletta suhtautuisi länsimaiden (poliittisten vaikuttajien) mahdollisiin käyttötarkoituksiin laskennallisuuden tason potenssimuutoksessa. Vaikutelma itselläni on se, että tietynlainen vaikuttaminen kansalaiseen ei ainakaan vähenemässä ole.

 

[Dragonslayer]

Varmaa on ainakin se, että nykyiset salausjärjestelmät olisivat kvantti-pohjaista ohjelmistoa vastaan hyödyttömiä.

Isolla aakkospalveluilla tulee olemaan muutaman vuoden päästä valtavasti dataa analysoitavana kun mikä tahansa jo nyt siepattu voidaan murtaa ja viestiliikenneanalysoida... myös valtava määrä kompromaattia kun erinäiset salasuhteet, pimeät diilit, erikoiset viehtymykset ym. ovat tietokannoissa valmiina.

 

[Pihkakoski]

Isolla aakkospalveluilla tulee olemaan muutaman vuoden päästä valtavasti dataa analysoitavana kun mikä tahansa jo nyt siepattu voidaan murtaa ja viestiliikenneanalysoida... myös valtava määrä kompromaattia kun erinäiset salasuhteet, pimeät diilit, erikoiset viehtymykset ym. ovat tietokannoissa valmiina.

Tuo on hyvä huomio siihen, että nykyisen datan hallussaoloa omaavat tahot, tuskin uudessa toimintaympäristössäkään nollatasolta liikkeelle lähtisivät.

Se data-määrä mitä yksilöstä on esiin saatavissa, on jo nykyisellään huima. Kuinka järkevää on antaa luottamusta tuon datan vastuulliselle ja rajatulle käytölle? Kenelle itse asiassa annamme vallan datan käytössä?

Tuo Kiina-ilmiö tässä, ei todellakaan ole sidottu vain Kiinaan. Vaikkapa viimeaikaisina muutoksina Euroopassa, vastuumäärittelyt alustoilla esiintyvään tekstiin ja tästä johdetut merkittävät mahdollisuudet korvausvasteisiin.

Kyllä tuossa vahva itse- ja muu sensuuri haisee.

Itse en kuulu mihinkään facebook- tms. ryhmittymään. Sekä puhelimen että läppäreiden liikenne kulkee luotetun VPN-solmun kautta. Aikanaan vedin, periaatteesta liikenteen TOR:in kautta.

 

[SatSotHist]

Minun näkökulma on että aina kun mediassa mainitaan "tekoäly" tai "koneppiminen", niin se on lopulta vain sekava kasa regexp -koodia.

Pääsääntöisesti kaikki softan "oma logiikka ja päätöksenteko" on tasan sitä minkälaisia ehtoja joku koodari on sinne laittanut.

Olen nörtti ja varsin innostunut kaikesta tekniikan kehittymisestä. En pidä ollenkaan mahdottomana ettei joitakin aitoja koneoppimissysteemejä käytettäisi. Mutta joku nekin systeemit on aina koodannut, ja koodi antaa (toistaiseksi) kaikki suuntaviivat mitä softa yrittää tehdä.

Toistaiseksi kaikki näkemäni AI/MAchine Learning -jutut ovat olleet joko silkkaa jargonia tai sitten tosi suppeita demoja.

 

[Pihkakoski]

Minun näkökulma on että aina kun mediassa mainitaan "tekoäly" tai "koneppiminen", niin se on lopulta vain sekava kasa regexp -koodia.

Pääsääntöisesti kaikki softan "oma logiikka ja päätöksenteko" on tasan sitä minkälaisia ehtoja joku koodari on sinne laittanut.

Olen nörtti ja varsin innostunut kaikesta tekniikan kehittymisestä. En pidä ollenkaan mahdottomana ettei joitakin aitoja koneoppimissysteemejä käytettäisi. Mutta joku nekin systeemit on aina koodannut, ja koodi antaa (toistaiseksi) kaikki suuntaviivat mitä softa yrittää tehdä.

Toistaiseksi kaikki näkemäni AI/MAchine Learning -jutut ovat olleet joko silkkaa jargonia tai sitten tosi suppeita demoja.

Olen aihe-alueesta kiinnostunut, mutta valitettavasti oma perehtymiseni tai osaamis-alueeni eivät anna riittävää kompetenssia syvällisempään käsittelyyn.

Mutta ainakin mielikuvissani, pullonkaula "aidosti" ulos vain ohjelmoidussa potentiaalikentässä olevalle AI-kyvykkyydelle saa olemukseensa kertaluokkia olevan eteenpäin vievän sykäyksen laskentamäärän noustessa kvantti-tasolle. Tuossa vaiheessa autonominen koneoppiminen (sen pohjan jälkeen minkä ihmis-pohjainen ohjelmointi on mahdollistanut) johtaisi malleihin kehityksessä, jotka ovat laskennallisuuden ulkopuolella --> syy-seuraus mielessä.

Ts. keskustelussa koneälyn kanssa, sen erottaminen onko kyseessä ohjelmistopohjaisesta lähtökohdasta suunniteltu reagoiva ja kommunikoiva yksikkö, tuon eron tekeminen vuorovaikutukseen inhimillisen älyn kanssa saattaisi olla mahdotonta?

Jonkinlaisena keskimääräisenä kehityksen arvioinnin oikeellisuutena, usein (kovissa)tieteissä pidetään kutakuinkin seuraavaa; lyhyen aikavälin tieteellisen tiedon tuomaa muutosta yliarvioidaan. Pidemman aikavälin mukanaan tuomaa muutosta aliarvioidaan. Melko hyvin tuo on paikkansa pitänyt.

 

[Loyd]

Minun näkökulma on että aina kun mediassa mainitaan "tekoäly" tai "koneppiminen", niin se on lopulta vain sekava kasa regexp -koodia.

Pääsääntöisesti kaikki softan "oma logiikka ja päätöksenteko" on tasan sitä minkälaisia ehtoja joku koodari on sinne laittanut.

Olen nörtti ja varsin innostunut kaikesta tekniikan kehittymisestä. En pidä ollenkaan mahdottomana ettei joitakin aitoja koneoppimissysteemejä käytettäisi. Mutta joku nekin systeemit on aina koodannut, ja koodi antaa (toistaiseksi) kaikki suuntaviivat mitä softa yrittää tehdä.

Toistaiseksi kaikki näkemäni AI/MAchine Learning -jutut ovat olleet joko silkkaa jargonia tai sitten tosi suppeita demoja.

Koneoppiminen onkin yleensä juuri tuota mitä joku on koodannut ja opettanut koneelle.
Konsultit mainostavat tekoälyä esittelykalvoillaan ja toteuttavat sitten perinteisen systeemin asiakkaalle.

Tapasin kuitenkin harvinaisen konsultin. Tekoälyesittelyn jälkeen kertoi rehellisesti että he toteuttaisivat kuitenkin perinteisen algoritmeihin perustuvan järjestelmän. No ei kiinnostanut minua.

Oikeaa tekoälyä on esimerkiksi tuo ohjelmisto joka on itse opiskellut itsensä shakki- tai go -pelin mestariksi. Vain pelin säännöt on kerrottu tekoälylle ja käsketty sen jälkeen pelata ja kehittyä paremmaksi.

 

[rty19]

Oikeaa tekoälyä on esimerkiksi tuo ohjelmisto joka on itse opiskellut itsensä shakki- tai go -pelin mestariksi. Vain pelin säännöt on kerrottu tekoälylle ja käsketty sen jälkeen pelata ja kehittyä paremmaksi.

Eikös Googlen Go-mestaritason ohjelma ole juuri tuollainen?

 

[Pihkakoski]

Oikean teko-älyn määrittely ei taida kovinkaan yksiselitteistä olla. Yksi ajatus testaamiseen on ollut ns. "Turingin testi", jossa tekstipohjaisesti pyritään kysymyksillä paljastamaan, onko "puhekumppani" ihminen vaiko algoritmien ohjaama koneäly.

Tietoisen älyn määritelmästä kiistaa on käyty niin kauan kuin filosofiaa tai tieteen filosofiaa on harrastettu. Tähän vielä erotuksena organismien "äly", vrt. muurahaispesän eriytyneet toimenkuvat, karjanpitoineen jne. Ts. yksilö vrt. organismi -ajattelu.

Se, että annetuista lähtöalgoritmeista saadaan alkuasetelmia merkittävästi kvalitatiivisesti sekä kvantitiivisesti laskennallisesti laajempaan erottuva tulos jo nykyisellä binäärilaskennalla, ei ole enää pitkään aikaan ollut yllätys.

Esim. lääketieteessä diagnoosimenetelmien tulevaisuus johtanee laajaan "algoritmipohjaiseen diagnostiikkaan", jo lähivuosikymmeninä. Tässä vaikkapa suomalainen Revenio, kulkee etunojassa. Ei itsessään glaukooma-osaamisen, vaan saadun datan kautta.

Ymmärtääkseni johtoajatus teknologiselle älylle on jossakin määrin rinnasteinen evoluutioon. Tietyistä lähtöarvoista (potentiaalin ollessa riittävä) kumuloituva sen hetkinen olemus saattaa olla taaksepäin heikosti laskettavissa oleva (vaikkakin mahdollinen) mutta tosi.

Niin tai näin. Tuskin aivan lähellä on tilannetta, missä traditionaalisten valta-asetelmien ulkopuolinen motivaatio, olkoon tuo sitten vaikka konepohjaista, valtaa ottaisi. Lähempänä olemme luultavasti suuryritysten valtaa kansallisvaltioista?

Tai vallankäytön kautta, kuten vaikkapa tämä tapaus https://en.wikipedia.org/wiki/Cambridge_Analytica. Silkkaa tilastotiedettähän tuokin oli.

 

[Pihkakoski]

Nopeammin kuin ehdimme sanoa; "kvanttilaskennan teoreettisen hyödyn ohitus konventiaalisessa tilastomatematiikassa", kaikenlaista on jo tapahtunut https://www.cgi.com/fi/fi/mita-on-tekoaly

Jokaikisellä sosiaalisen median toiminnoissa mukana olevalla, on jo luotuna toimintansa karttaa ilmentävä algoritmi, mistä voidaan ottaa ulos hyödyntävää (ja maksavaa) tahoa kiinnostava detaljien kooste. AI:tä tämäkin. Eri konnotaatioista yhteenlaskettu kokonaisuus todennäköisyyksille "yksilöä" koskien.

Se iso kysymys taitaa nyt tulevan vuosikymmenen aikana olla; kuka omistaa datan. Kuka voi dataa käyttää ja mihin.

Dystopia? DDR:n ilmianto-järjestelmä vaikuttaa tähän verrattuna amatöörien soutuveneeltä, jota ei voi soutaa ja joka ei pinnan päällä pysy.

 

[Pihkakoski]

Alan Turing Institute, haluaa antaa joitakin suuntaviivoja uudelle laskennallisuuden ajalle. Kuten aina, mainostaja mainostaa. Harvemmin niitä potentiaalisia varjopuolia. Tässä, jos missään on mahdollisuus yksilönvalvonnan ja hallinnan saattamiseen aivan uudelle tasolle.

Artificial intelligence (AI)

www.turing.ac.uk