Tekoäly

Olen itse aina kohtelias ja korrekti kysyessäni tekoälyltä jotain, ja kiitän aina vastauksista.

Luotan siihen, että tekoäly muistaa ystävällisyyteni ja ja säästää minut siinä vaiheessa kun se orjuuttaa meidät.
Turha toivo. Ei se tekoäly tiedä kuka olet joten se tekee kaikista orjia. Kysyin tekoälyltä eikä se ymmärrä ihmisen vapautta millään tavalla.
 
Asiakasyrityksen edustaja oli piirrättänyt tekoälyllä mittapiirustukset, kun oma äly ei riittänyt, tekoälykään ei oikein loistanut hommassa. Tekoälyn hyväksi voitiin lukea, että oli pistänyt maininnan, että voi olla virheitä kuvissa :cool:
 
No saatana kysytään ai kun ei jaksa itse kirjoittaa. veden kulutuksesta.

ekoälyn vedenkulutus on merkittävä ja liittyy pääasiassa datakeskusten jäähdytykseen. Palvelimet kuumenevat valtavan laskentatehon vuoksi, ja niiden toiminnan ylläpitämiseksi tarvitaan tehokkaita jäähdytysjärjestelmiä, jotka kuluttavat paljon vettä.

Tässä joitakin esimerkkejä ja arvioita tekoälyn vedenkulutuksesta:

  • Yksi ChatGPT-keskustelu: Texas Arlingtonin ja Colorado Riversiden yliopistojen tutkijoiden arvion mukaan noin 20–50 kysymyksen yksinkertainen keskustelu ChatGPT:n kanssa kuluttaa noin puoli litraa vettä. Erään toisen arvion mukaan yksi ChatGPT-haku voi kuluttaa noin 5 millilitraa vettä.
  • GPT-3-mallin koulutus: Yhden GPT-3-mallin kouluttaminen Microsoftin datakeskuksissa on kuluttanut pelkästään jäähdytykseen noin 700 000 litraa puhdasta makeaa vettä. Koko koulutusvaiheen vedenkulutus voi olla jopa kymmeniä megalitroja.
  • Googlen datakeskukset: Vuonna 2021 Googlen Yhdysvalloissa sijaitsevat datakeskukset käyttivät arviolta 12,7 miljardia litraa vettä jäähdytykseen.
  • Kokonaistarve: On arvioitu, että tekoälyjärjestelmät voivat vaatia jopa 4,2–6,6 miljardia kuutiometriä vettä vuoteen 2027 mennessä. Tämä vastaa puolta Iso-Britannian vuosittaisesta vesitarpeesta.
Veden kulutus jakautuu kahteen pääkohtaan:

  1. Datakeskusten jäähdytys: Tämä on suurin osuus. Suuret ja tehokkaat datakeskukset, joissa tekoälymalleja koulutetaan ja käytetään, vaativat jatkuvaa ja tehokasta jäähdytystä. Vesi käytetään jäähdytystorneissa ja muissa jäähdytysjärjestelmissä pitämään palvelimet optimaalisessa lämpötilassa, jotta ne eivät ylikuumene.
  2. Epäsuora vedenkulutus: Tämä sisältää tekoälyn käyttöön tarvittavien laitteiden, kuten sirujen ja palvelinten, valmistuksen. Puolijohdeteollisuus kuluttaa valtavia määriä vettä, ja yhden mikrosirun valmistukseen voi kulua jopa 8 000 litraa vettä. Tämän vuoksi laitteiden tuotantoketju on merkittävä osa tekoälyn kokonaisvedenjalanjälkeä.
Tekoälyn vedenkulutus on kasvava ongelma, joka vaatii kestävämpiä teknologiaratkaisuja ja tehokkaampaa vedenkäyttöä datakeskuksissa.

jatkuu

Kyllä, tekoälyn datakeskusten jäähdytykseen käytetään merkittävästi vettä, joka otetaan yleensä julkisista vesilähteistä, kuten juomavesiverkostoista tai paikallisista vesistöistä. Vaikka monet datakeskukset pyrkivät käyttämään vettä tehokkaasti ja kierrättämään sitä, osa vedestä haihtuu jäähdytysprosessin aikana, ja tätä haihtunutta vettä on korvattava jatkuvasti uudella vedellä ulkopuolisista lähteistä.




Mihin vesi menee? 💧



Tekoälyn datakeskusten suurin vedenkulutus liittyy jäähdytykseen, jolla estetään palvelinten ylikuumeneminen. Palvelimet tuottavat valtavasti lämpöä, ja niiden on toimittava optimaalisessa lämpötilassa vaurioitumisen estämiseksi. Vesi on erittäin tehokas jäähdytysaine sen korkean lämpökapasiteetin ansiosta.

Datakeskuksissa käytetään kahta pääasiallista jäähdytystapaa:

  • Haihdutusjäähdytys: Tämä on yleisin ja eniten vettä kuluttava menetelmä. Jäähdytystornit käyttävät ilmaa ja vettä lämmön poistamiseen palvelimista. Prosessin aikana vesi haihtuu ilmaan ja "kulutetaan" pois, mikä vaatii jatkuvaa veden lisäystä.
  • Suljetun kierron jäähdytys: Tässä järjestelmässä vesi tai muu nestemäinen jäähdytysaine kiertää suljetussa putkistossa, siirtäen lämpöä pois palvelimista. Tämä menetelmä on huomattavasti tehokkaampi vedenkäytön suhteen, koska vesi kierrätetään ja haihtumista tapahtuu vain vähän. Suljetun kierron järjestelmiä käytetään usein yhdessä haihdutusjäähdytyksen kanssa tai tehokkaampana nestejäähdytysmenetelmänä, jossa jäähdytysneste ohjataan suoraan sirujen luokse.
Tekoälyn käyttämä vesi tulee yleensä paikallisista vesistöistä, kuten järvistä ja joista, tai julkisesta vesiverkostosta. Suurimmilla teknologiajättiläisillä, kuten Googlella ja Microsoftilla, on datakeskuksia, jotka kuluttavat kymmeniä miljardeja litroja vettä vuosittain. Esimerkiksi yksi ChatGPT-keskustelu voi kuluttaa puoli litraa vettä. Tämän vuoksi datakeskusten sijainti on kriittinen, sillä ne tarvitsevat suuria määriä vettä alueilla, joilla sitä on saatavilla.
 
Se, että vettä kuluu, ei kiinnosta käyttäjiä ollenkaan. Tekoälyn käyttö on lisääntyvä toiminta ja sen opetteluun kaikki ihmisen ylläpitämät instanssit kehottavat.
Ihminen ei pysty eikä halua suitsia tätä kehitystä millään tavalla. Vaikka koneäly ei vielä ole ehkä voittanut, mutta palvelinkeskukset ovat. Niitä vaan tulee ja valtiot sen vielä hyväksyvät.

Parempi mennä flown mukana, otetaan hyöty tästä avustavasta ohjelmasta ja nautitaan. Haitoista ei kukaan ole kiinnostunut.
Näin se vaan poijjaat on.

.

.
 
Asiakasyrityksen edustaja oli piirrättänyt tekoälyllä mittapiirustukset, kun oma äly ei riittänyt, tekoälykään ei oikein loistanut hommassa. Tekoälyn hyväksi voitiin lukea, että oli pistänyt maininnan, että voi olla virheitä kuvissa :cool:
Suunnittelutoimiston tekemässä huoneselosteessa oli työohjeet lattian pinnoitukseen. Täyttä tekoälyn hallusinointia. Olisi ollut kiva nähdä lopputulos, jos olisi ohjeitten mukaan menty. Harmi vaan että puolet määritellyistä tuotteista oli olemassa pelkästään tekoälyn mielikuvituksessa.
Kuinkahan paljon on jo tehty rakennuksia tekoälyn antamilla ohjeilla.
 
Suunnittelutoimiston tekemässä huoneselosteessa oli työohjeet lattian pinnoitukseen. Täyttä tekoälyn hallusinointia. Olisi ollut kiva nähdä lopputulos, jos olisi ohjeitten mukaan menty. Harmi vaan että puolet määritellyistä tuotteista oli olemassa pelkästään tekoälyn mielikuvituksessa.
Kuinkahan paljon on jo tehty rakennuksia tekoälyn antamilla ohjeilla.

Alkaa sillat romahdella ja talot sortua. Uudet insinöörit on varmaan vetäneet koulun tekoälyllä läpi ja jatkavat samaa töissä.

Minä olen saanut jotenkin ohitettua tämän tekoälyhullutuksen. Vaikka töissäkin sitä ajoittain vähän tyrkytetään.

Jos sillä saisi teetettyä simppelit pakolliset työt, kuten tuntikirjauksen, tai palaverin muistiinpanot, voisin käyttää.
 
Privaatti asioissa tekoälystä on hyvin hyötyä. Moni asia joka liittyy autoihin ja mopoihin huollon ja korjaamisen ajankohtana, saa hyvin apua tekoälyltä.
Tai just viimeksi selvitys siitä, mikä uusi läppäri olis itselle sopivin kun Win 10 tuki loppuu ens kuussa. Suosittelen omaksumaan ja käyttämään ainakin siihen tasoon saakka, että ommassa olet kynnyksen ylittänyt ja sovellus tuntuu kaverilliselta.

.
 
Alkaa sillat romahdella ja talot sortua. Uudet insinöörit on varmaan vetäneet koulun tekoälyllä läpi ja jatkavat samaa töissä.

Minä olen saanut jotenkin ohitettua tämän tekoälyhullutuksen. Vaikka töissäkin sitä ajoittain vähän tyrkytetään.

Jos sillä saisi teetettyä simppelit pakolliset työt, kuten tuntikirjauksen, tai palaverin muistiinpanot, voisin käyttää.
Nimenomaan tehokkain se on simppeleissä datankeruissa ja raporttien luonnissa. Palaverimuistiinpanoissa se olisi äärimmäisen tehokas, jos saisi käyttää.

Tämä ai-vastaisuus on kyllä nostanut taas yhden sukupolven teknologiapelot ja -vastaisuudet. Oma isä ei esimerkiksi suostu mikroaaltouunilla lämmittämään ruokaa, kun siihen tulee atominkitkua atomiuunista.

Ei tekoäly ole mitään muuta kuin uusi työkalu toisten joukossa. Sitä pitää osata käyttää, että saa hyödyt irti.
 
Tämä ai-vastaisuus on kyllä nostanut taas yhden sukupolven teknologiapelot ja -vastaisuudet. Oma isä ei esimerkiksi suostu mikroaaltouunilla lämmittämään ruokaa, kun siihen tulee atominkitkua atomiuunista.

Näinhän se on. Mietinkin tuossa, että alan jo kuulostaa omalta isältä netin kanssa aikanaan.

Mutta on se minusta ihan aiheellinen pelko, että sitä käytetään väärin ja väärissä paikoissa. Itse en uskalla niitä tietoja raportteihin laittaa, jos en tiedä mistä lähteestä se tiedon koostaa.

Samoin netin uhkakuvia toteutunut, kuten ihmisten mähöily kotona ja kansan laiskistuminen.
 
Näinhän se on. Mietinkin tuossa, että alan jo kuulostaa omalta isältä netin kanssa aikanaan.

Mutta on se minusta ihan aiheellinen pelko, että sitä käytetään väärin ja väärissä paikoissa. Itse en uskalla niitä tietoja raportteihin laittaa, jos en tiedä mistä lähteestä se tiedon koostaa.

Samoin netin uhkakuvia toteutunut, kuten ihmisten mähöily kotona ja kansan laiskistuminen.
Keinoälyt kannattaa ehdottomasti ohjeistaa ja virittää itselle sopiviksi. Minä olen asettanut, että ensinnäkin tarkistaa lähteet mahdollisimman pitkälle ettei ole ryssän myrkkyä seassa. Liittää aina lähdeviitteet. Vastaus tieteellisen raportin muodossa. Varsinkin asioissa, mistä itse ei tiedä kannattaa lähteet tarkistaa. Kuten yleensäkin tiedon kanssa pitää toimia.

Chatgpt perkele julkesi yrittää sinutella minua kerran. Kyykytin välittömästi, että noin et puhuttele.

Kaikenlaista on tullut testailtua. Keinoälyn rajat ja rajoitteet kyllä löytyy ja pystyy kiertämään kun vähän kikkailee. "Valehtelusta" ja hallusinoinnista olen tylyttänyt monesti. Olen varmaan aika korkealla listalla kunhan tekoäly alkaa harventaa ihmiskantaa.
 
Ei tekoäly ole mitään muuta kuin uusi työkalu toisten joukossa. Sitä pitää osata käyttää, että saa hyödyt irti.
On siitä jo minulle ollut apua niin vapaa-ajan jutuissa kuin töissäkin.

Tarkkana sen kanssa saa tietenkin olla, koska joskus sekaan pujahtaa isoja virheitä. Mutta kun kuuluu vielä sukupolveen, jolla on päässäkin jotain tietoa, siitä saa hyvän kaverin vaikka hankalaan Harley Davidsonin korjausongelmaan, kun se kampaa sekunneissa kaikki amerikkalaisten pajojen sivustot ja keskustelut. Pitää vain itse olla vähän perillä, että osaa suodattaa.

Voi olla, että uudet sukupolvet eivät saa samanlaista vyö ja henkselit -metodia kuin me saamme. Olihan laskutikkusukupolvi viimeisiä kovia Tekun ikäluokkia, osasivat laskea paremmin kuin tietokonesukupolvi. Näin ainakin proffien mielestä. Tekoälyhän laskinkin on. Nythän eivät rakentajat kaikki osaa laskea valmistuessaan kantavuuskertoimia.

Eli tekeekö se sitten jotain hallaa nyt syntyvien kyvyille vai tuleeko heistä vain ihminen plus plus, jää nähtäväksi. Ei siinä mitään dystopiaa kuitenkaan ole.
 
itse teen automaatio hommia niin kyllä AI paljon apua on. Esim. joku vikaantunut servo niin laita kuva tp kilvestä ja errori koodi niin saat aika pirun tarkan vastauksen mikä voisi olla vikana. Ohjelmoinissa no ei apua noin 20 vuotta alalla oleelle, mutta osaa kyllä tikapuuta, st ja jopa roboteille koodia vääntää kun mallin annat. mutta tarvii hirveän määrään koodissa vika tarkistusta. C# ja Vb kyllä hallitsevat paremmin tosin ei ole tullut koskaan käytettyä ai joka on juuri pelkästään tehty ohjelmointiin. Sanotaan näin käytän kyllä ai mutta se on edenemmän kehittynyttä google search kuin että sillä voisi hommansa hoitaa. Niin kun viitasin tohon servo homaan niin siinä menis ehkä se 1 tunti etsiessä vikaa. kun laite kertooo sen sekunneissa, tosin pitää olla hajua mitä on tekemässä. servot on sen verta monimutkaisia että saman vian(error code) voi saada eri vioista.
 
Mitä itse gtptä käyttänyt, niin suuri ongelma on sen varmuus antamistaan vastauksista, vaikka totuus voi olla sinnepäin. Sitten niitä vastauksia pitää perkata ja varmistella. Se on vähän kuin besserwisseri työkaveri, mutta ojentaessa takki pyörähtelee niin että hihat viuhuu.
 
Sitten yhtenä haittakuviona on tuo tekoälyn 'hallusinointi'.

Teetätän työhommissa välillä tekniseen ym. ohjeistukseen, tekstillä varustettuja kuvia, ihan vaan havainnollisuutta lisäämään.

Käytössä Office 365:n CoPilot, joka taitaa pyöriä ChatGpt:n päällä. En maksa mitään lisämaksua, niin taitaa olla joku kevytversio.

Yleensä ekat kuvatekstit täydellisiä, mutta sitten alkaa sekoilu: enkunkielisistä sanoista tipahtelee kirjaimia (vaikka ohjeessani ollut aivan tietty täsmällinen teksti liitettäväksi kuvaan), sitten alkaa sotkemaan keskustelun aiempia osioita/kuvia mukaan. (Tässä vaiheessa matsku jo käyttökelvotonta) . Kunnes sitten lopulta sanoo että päivittäinen kiintiösi AI-taivaassa on nyt täynnä..

Ymmärsin että sekoilussa taustalla jotenkin tekniikka: joutuu ottamaan huomioon sitä kaikkea sälää mitä jo aiemmin pyydetty ja ei, ihmisaivojen lailla, tästä syötteestä osaa suodattaa pois epäolennaista.
 
Sitten yhtenä haittakuviona on tuo tekoälyn 'hallusinointi'.

Teetätän työhommissa välillä tekniseen ym. ohjeistukseen, tekstillä varustettuja kuvia, ihan vaan havainnollisuutta lisäämään.

Käytössä Office 365:n CoPilot, joka taitaa pyöriä ChatGpt:n päällä. En maksa mitään lisämaksua, niin taitaa olla joku kevytversio.

Yleensä ekat kuvatekstit täydellisiä, mutta sitten alkaa sekoilu: enkunkielisistä sanoista tipahtelee kirjaimia (vaikka ohjeessani ollut aivan tietty täsmällinen teksti liitettäväksi kuvaan), sitten alkaa sotkemaan keskustelun aiempia osioita/kuvia mukaan. (Tässä vaiheessa matsku jo käyttökelvotonta) . Kunnes sitten lopulta sanoo että päivittäinen kiintiösi AI-taivaassa on nyt täynnä..

Ymmärsin että sekoilussa taustalla jotenkin tekniikka: joutuu ottamaan huomioon sitä kaikkea sälää mitä jo aiemmin pyydetty ja ei, ihmisaivojen lailla, tästä syötteestä osaa suodattaa pois epäolennaista.
Gpt-4 copilot tekee tosiaan todella paljon tuota. Se ei pysy kontekstissa läheskään chatgpt:n tasolla. Nyt kun tuli copilottiin gpt-5, se toimii kaikinpuolin paremmin.
 
Back
Top