Eipä taideta enään Suomessa Terrorismia torjua, kun tähän asti on lainsäädäntö ollut rajoittava tekijä niin tämä lausunto tekee siitä kannustavan.
Ihmisoikeusprofessori Martin Scheininin mielestä terrorismilakeja kiirehditään nyt ”huutokauppatyyliin” – ”Pahimmillaan ylilyönnit kääntyvät terrorismin kasvualustaksi”
Scheininin mielestä Suomen rikoslaki ei kaipaa uusia kriminalisointeja terrorismin torjumiseksi.
Päivän lehti 2.10.2017
Ihmisoikeusprofessori Martin Scheininin mielestä terrorismilakeja kiirehditään nyt ”huutokauppatyyliin” – ”Pah
<img itemprop="url" src="//hs.mediadelivery.fi/img/978/47e6878d309c478fbe0c6634ad185c4f.jpg" alt="Terrorismin liian laajat määritelmät ja väljät kriminalisoinnit kohdentavat voimavarat väärin, professori Martin Scheinin huomauttaa." /> <meta itemprop="width" content="978"> <meta itemprop="height" content="637.7375">
Terrorismin liian laajat määritelmät ja väljät kriminalisoinnit kohdentavat voimavarat väärin, professori Martin Scheinin huomauttaa. (KUVA: Juha Roininen)
Susanna Reinboth HS
Julkaistu: 2.10. 2:00
2.10. 2:00
Rikoslakiin ei ole syytä säätää uusia kriminalisointeja terrorismin torjumiseksi, arvioi professori
Martin Scheininhttps://www.hs.fi/haku/?query=martin+scheinin lausunnossaan oikeusministeriölle.
Ministeriö pyysi Scheininilta lausuntoa siitä, kaipaako Suomen rikoslaki muutoksia Euroopan unionin maaliskuisen terrorismirikosdirektiivin takia. Scheininin lausuntoa hyödynnetään ministeriön työryhmässä, joka arvioi, onko rikoslaki EU-direktiivin vaatimassa kunnossa.
Scheinin näkee EU:n siirtyneen symbolisen lainsäädännön tielle terrorismin torjunnassa.
”Osa direktiivin määräyksistä on julistuksen luonteisia, ja ne edustavat tietynlaista huutokauppamentaliteettia, jonka mukaan terrorismin torjumiseksi on tehtävä ’kaikki mahdollinen’”, Scheinin arvostelee.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Hän työskentelee kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professorina Euroopan yliopistollisessa instituutissa Firenzessä.
Terrorismin liian laajat määritelmät ja väljät kriminalisoinnit kohdentavat voimavarat väärin, Scheinin huomauttaa. Lisäksi ne johtavat legitimiteettiongelmiin eli siihen, että oikeusjärjestelmän hyväksyttävyydeltä murenee pohja.
”Pahimmillaan ylilyönnit terrorismin vastatoimien alalla kääntyvät terrorismin kasvualustaksi, jos ne aiheuttavat ihmisoikeusloukkauksia, vieraantumista ja katkeroitumista.”
Esimerkkinä tästä Scheinin mainitsee direktiivin artiklan, jonka mukaan terrorismiin yllyttämisenä pitäisi rangaista myös ”terrorismin ihannointi”. Hän suosittaakin, ettei rikoslakiin tehdä tämän kaltaista muutosta.
Scheinin myöntää, että jos Suomi pidättäytyy hänen ehdottamallaan tavalla uusista kriminalisoinneista, se tulee uhmanneeksi direktiivin kirjainta. Suomen olisikin varauduttava vastaamaan väitteisiin, ettei se toteuta kaikkia EU-velvoitteitaan terrorismin torjunnassa.
”Mielestäni tällaisiin väitteisiin on olemassa pätevä vastaus, nimittäin se, että Suomen lainsäädännölliset ratkaisut edustavat sekä perusoikeuksien suojaamisessa että terrorismin torjunnassa korkeampaa tavoitetasoa kuin direktiivin säännökset”, Scheinin arvioi.
EU-direktiivi sisältää Scheininin mukaan liian pitkälle menevää kriminalisointia. Hän ei esimerkiksi näe mitään tarvetta kriminalisoida itseopiskelua. Olisi vaikea määritellä, mikä on rikollista itseopiskelua ja mikä täysin laillista tiedonhankintaa tai luonnollista uteliaisuutta.
”Nykyistä laajempi kriminalisointi voisi käytännössä tulla sovellettavaksi etniseen tai uskonnolliseen ryhmään kuulumisen perusteella, kun opiskelun terroristinen tarkoitus ei olisi pääteltävissä mistään tekemisen tai edes uhkaamisen asteelle edenneestä toiminnasta.”
Direktiivin suurimpana ongelmana Scheinin pitää kohtaa, jossa määritellään, milloin teko on tehty terroristisessa tarkoituksessa. Terroristisesta tarkoituksesta kertoo esimerkiksi se, että tarkoituksena on horjuttaa vakavasti jonkin maan tai kansainvälisen järjestön poliittisia, perustuslaillisia, taloudellisia tai yhteiskunnallisia rakenteita.
Tätä kohtaa Scheinin luonnehtii omaperäiseksi eurooppalaiseksi lisäykseksi terrorismin määrittelyyn. Taustalla on eräiden eurooppalaisten valtioiden – erityisesti Espanjan – kokemukset sisäisestä terrorismista.
”Se edustaa vanhakantaista ja suorastaan autoritaarista näkemystä terrorismista rikoksena valtiota vastaan.”
Vastaavat kohdat lisättiin Suomen rikoslakiin vuonna 2003 EU:n aiemman terrorismirikoksia koskevan puitepäätöksen perusteella. Scheininin mielestä nyt olisi oiva tilaisuus kumota ne, sillä laissa määritellään terroristiset tarkoitukset selkeästi jo ilman niitäkin.
”Mielestäni Suomella on hyvät asiaperusteet irtautua tuosta ratkaisusta, joka on vahingollinen paitsi perusoikeuksien suojan kannalta myös tehokkaan terrorismin torjunnan kannalta.”
Turun puukotukset nostivat esille toisen ongelman, Scheinin huomauttaa.
Rikoslain mukaan rikos on terrorismirikos, jos se on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa ”valtiolle”. Kyse on kuitenkin käännösvirheestä. Laissa pitäisi lukea ”valtion” sijasta ”maa”.
”Valtio” tarkoittaa ylimpiä valtioelimiä ja valtion virkakoneistoa, mutta ”maa” viittaa suomalaiseen yhteiskuntaan eli koko väestöön, elinkeinoelämään ja kulttuurisiin instituutioihin, Scheinin painottaa.
Oikeusministeriö asetti toukokuussa työryhmän valmistelemaan mahdollisia muutoksia rikoslakiin. EU:n terrorismirikosdirektiivi on pantava täytäntöön viimeistään syyskuussa 2018.