Petra Piitulainen-Ramsay19.8. 18:28
Heinäkuussa Nizzan iskun aikaan kolmen hengen seurue oli lähdössä pakettiautolla laivalla Helsingistä Tallinnaan. Lähtöselvityksessä keneltäkään ei tarkastettu henkilöllisyyttä.
Kuukautta myöhemmin pariskunta matkusti Tallinnaan laivalla ilman autoa. Lähtöselvityksessä kummaltakaan ei kysytty henkilöllisyystodistusta.
Nykyisessä Euroopan turvallisuustilanteessa ei liene yliampuvaa kummastella, että Suomen ja Viron välillä voi matkustaa kuka vain ilman, että kenelläkään on käsitystä, keitä nämä ihmiset oikeasti ovat. Nimi varausvahvistuksessa ei merkitse mitään, jos sitä ei jollain tavalla todenneta.
Eckerö Line listaa verkkosivuillaan vaaralliset aineet, joiden kuljettaminen matkustajien matkatavaroissa on turvallisuussyistä kiellettyä:
- räjähteet, ammukset (urheilu- ja metsästyskäyttöön tarkoitetut patruunat sallitaan erityisehdoin), ilotulitusvälineet ja valoraketit
- kaasut (palavat, palamattomat ja myrkylliset)
- palavat nesteet (bensiini, sytyttimien tai lämmittimien polttoaine)
- palavat kiinteät aineet (tulitikut ja helposti syttyvät aineet)
- hapettavat aineet (kuten valkaisujauheet ja peroksidit)
- myrkyt
- radioaktiiviset aineet
- syövyttävät aineet (hapot, emäkset, nesteakut ja elohopea)
- muut kielletyt aineet (magneettiset aineet, ärsyttävät aineet).
Kärjistettynä voidaan sanoa, että ensimmäisessä tapauksessa pakettiauto olisi voinut olla täynnä näitä kaikkia mainittuja ja lisäksi kukaan ei olisi tiennyt kyydissä olijoiden henkilöllisyyttä.
Miksi matkustajien henkilöllisyyttä ei varmenneta, Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen?
”Se perustuu Schengen-alueella toimimiseen. Kaikilta Schengen-alueen ulkopuolelta tulevilta täytyy toki olla matkustusasiakirjat kunnossa. Täällä sisällä ei ole tätä velvoitetta. Ulkoministeriön ohjeiden mukaan Schengen-alueella matkustajalla tulee olla matkustusasiakirja mukanaan, joka on esitettävä pyydettäessä.”
Miksei kaikilta kysytä, perustuu kansainväliseen isps-säädökseen merikuljetuksista. Sen perusteella tehdään satunnaistarkastuksia. Lähtöselvityksessä kysymme satunnaisesti tai se voi olla viranomaisen kanssa sovittu, esimerkiksi tehotarkastus. Satunnaistarkastusvelvoite meillä on, mutta mikään ei velvoita meitä kysymään kaikilta.”
Verkkosivuillanne kuitenkin sanotaan, että verkkokaupassa matkansa varanneet matkustajat saavat matkustuskorttinsa lähtöselvityksestä esittämällä varausnumeron ja henkilöllisyystodistuksen.
”Niin. Kyllä. Sehän on ihan sama asia kun puhelimessa varaa.”
Niin.
”Mutta mitään harmiakaan siitä ei ole, että henkilöllä on matkustusasiakirja mukana, kun hän tarvitsee sen matkalla joka tapauksessa.”
Te ette koe sitä minkäänlaisena turvallisuusriskinä?
”Me noudatamme viranomaisohjeita. Ihan tehdään sen mukaan kun säädökset ja viranomaiset meitä ohjeistaa.”
No jos ajattelee ihan rikollisuutta?
”Väärällä matkustusasiakirjalla matkustaminenhan on rikos.”
Mutta sitä ei kukaan tiedä, jos henkilöllisyyttä ei varmenneta.
”Niin. Me noudatamme viranomaisten ohjeita ja lakia tässä asiassa. Uskomme, että poliittinen päätöksenteko on sellaisella tolalla, että meille annetaan järkevät ohjeet ja määräykset.”
Eikö laivayhtiöillä ole onnettomuustilanteita ajatellen velvollisuus tietää, keitä siellä laivassa oikeasti on?
”Kyllä. Se on juuri näin. Siksi pyydämme jokaiselta henkilöltä syntymäajat ja muut tiedot, jotka meidän kuuluu tietää. Me lähdemme siitä, että jos henkilö esiintyy väärällä henkilöllisyydellä, se on lähtökohtaisesti rikos.”
Niin.
”Meillä on erittäin kokenut henkilökunta järjestyksenpidossa. Heillä on myös paljon sellaista ammattitaitoa ja tietoa, jota normaali kuluttaja ei tule edes ajatelleeksi. Teemme lisäksi erittäin tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa täällä kulisseissa. Itselläni on sellainen kuva, että Suomen viranomaisilla on aika hyväkin käsitys siitä kuka täällä kulkee.”
Jos matkustajat kokevat turvattomuutta tämän takia, eikö olisi pieni vaiva tarkistaa kaikilta henkilöllisyys lähtöselvityksessä?
”Sehän koskisi kaikkea – busseja, junia – emme me tiedä oikeasti.”
”Ja kyllä se viranomainen siellä valvoo, vaikka me emme sitä näekään aina niin hyvin. Emme me halua sellaista yhteiskuntaa, jossa joku valvoisi aseen kanssa näkyvästi. Kyllä sieltä aina silloin tällöin poimitaan joku jonosta. Ei se ihan niin ole, että voi vain ajella ohi. Mutta jos ei ole mitään epäilyttävää, niin silloin voi.”
Vaikka kuinka yrittäisi olla antamatta pelolle valtaa, esimerkiksi terrori-iskut kyllä vaikuttavat kansalaisten mieliin. Schengen-sopimus on tehty aikana, jolloin vapaa liikkuvuus koettiin yhteisenä eurooppalaisena ihanteena ja uuden ajattelun symbolina. Maailma on kuitenkin ehtinyt muuttua noista ajoista toisenlaiseksi, eikä vapaa liikkuvuus ei ole enää täysin ongelmatonta, vaan varsin ristiriitaista.
Mitä viranomaisena tästä ajattelette, eversti ja rajavartiolaitoksen apulaisosastopäällikkö Kimmo Elomaa?
”Lauttaliikenne on aina varustamon vastuulla. Niiden kuuluu tietää, keitä siellä laivalla on, koska se on meriturvallisuuden kannalta tärkeä tieto. Sisärajoilla, kuten Suomen ja Viron välillä, ei ole rajatarkastuksia. Eli rajavartiolaitoksella ei ole lainmukaisia mahdollisuuksia tarkastaa rajaa ylittäviä henkilöitä. Päävastuu esimerkiksi terrorismiin liittyvissä asioissa on poliisilla. Se että ei ole rajatarkastusta ei tietenkään tarkoita, ettei henkilöllisyystodistusta tarvitse olla mukana. Lippua ostettaessa tulee antaa henkilötiedot ja varustamot myös kehottavat ottamaan matkustusasiakirjan mukaan.”
Lippua ostaessa voi kuitenkin antaa väärät tiedot.
”Niin, siinä kohtaa voi olla aukko. En tiedä siitä sen tarkemmin, enkä usko että sitä olisi meillä sen enempää tutkittu. Edellytys on, että henkilötodistus on mukana ja kun lippu lunastetaan, se tulisi siinä kohtaa tarkastaa.”
Mutta kun näin ei tapahdu.
”Sille ei sitten oikeastaan voi mitään. Me emme voi asialle mitään, koska kyseessä ei ole rajatarkastus.”
Olemmeko Suomessa liian hyväuskoisia vai onko tämä ihan ok?
”Viranomaiset seuraavat muun muassa rikollisuutta. Jos yöllä varastetaan esimerkiksi perämoottoreita, tieto siitä välitetään rajaviranomaisille. Tarkastuksia ei voi tehdä, mutta yhdessä muiden viranomaisten kanssa rikollisuuden tiedustelutyötä ja muuta ehkäisevää toimintaa.
Terrori-iskuilla on vaikutusta: sen sijaan, että olisimme iloisia sisärajattomasta Euroopasta, jossa matkustaminen on helppoa ja vapaata, niin sen sijaan mietimme onko matkustaminen turvallista. Näiden asioiden välillä joutuu jatkuvasti hakemaan balanssia. Ehkä se on hinta, mikä pitää maksaa. Sisärajatarkastukset voi palauttaa, mutta se vaatii aika jäykkää päätöksentekoa."
Eckerö Line vetoaa Schengen-alueen sääntöihin, ettei tarvitse kysyä henkilöllisyyttä. Meriturvallisuuden kannalta varustamon pitäisi tietää laivalla olijat tarkalleen. Toimiiko Eckerö kuitenkin väärin?
”Ehdoton velvoite katsotaan varmaankin täyttyvän sillä, että on lippua ostaessa antanut henkilötiedot. Jos laiva uppoaa ja kaikki menee sen mukana, niin tämän listan mukaan otetaan yhteyttä lähiomaisiin. Luulen, että varustamot osaavat kuitenkin noudattaa kansainvälisiä meriturvallisuusohjeita, muuten ne eivät voisi liikennöidä ollenkaan. Mitä meripelastukseen tulee, rajavartiosto on johtava viranomainen, kyllähän me olemme kiinnostuneita näistä asioista.”
”Schengen on luotu liikkumisen helpottamiseksi ja silloin on arvioitu varmasti myös riskit. Niitä on yritetty paikata sittemmin esimerkiksi tietojärjestelmillä ja muilla kompensoivilla toimilla, mutta viimeaikeiset tapahtumat saattavat heittää varjon tähän päälle.”
