Ristiriita Tugralin ja mielikuvan välillä on huima, mutta Helsingin yliopiston sosiologian väitöskirjatutkija Karin Creutz ei osaa kummastella asiaa.
Creutz on tutkinut väkivaltaista radikalismia Suomessa. Hän haastatteli ääriliike Isisiin osallistuneiden läheisiä, ja kävi ilmi, että monet lähtijät ovat juuri kuin Rasid Tugral.
– Ei ihmetytä ollenkaan, että hän oli pärjäävä ja mukava. Isisiin liittyneitä on mystifioitu kauheasti, ja aiheen ympärillä on jonkinlainen mediahysteria. He ovat yleensä tavallisia ihmisiä eivätkä mitään ihmishirviöitä, Creutz sanoo.
Vai tavallisia ihmisiä. Aika paljon sanottu aikamme ylivoimaisesti brutaaleimman järjestön jäsenistä.
Creutzin havaintoja tukee norjalaisen Paul Refsdalin dokumenttielokuva Dugma – the Button, joka kertoo irakilaisen al-Nusra-terroristiryhmän vuoroaan odottavista itsemurhapommittajista.
Refsdalin elokuva todistaa samaa kuin Creutzin tutkimukset. Itsemurhapommittajat ovat mukavia heppuja, perheenisiä, jotka höpöttelevät ikävöiden pikkulapsilleen Skypessä ja nautiskelevat lempiruoistaan. Sitten yhtenä kauniina päivänä he istuvat räjähteitä täynnä olevaan kuormuriin ja räjäyttävät itsensä väkijoukon keskellä.
Sitä on vaikea ymmärtää. Kai ennen muuta siksi, että paha saa yhtäkkiä ihmisen kasvot.
Karin Creutz on tehnyt paljon töitä sen eteen, että ymmärtäisi, miksi ääritoiminta vetää ihmisiä puoleensa. Miksi Isisiin lähdetään Suomesta ja Euroopasta?
Creutzin mukaan on olemassa vetäviä ja työntäviä tekijöitä.
Syyrian tilanne on keskeinen vetävä tekijä. Sisällissota on liikuttanut nuoria ympäri maailmaa. Samoin alueelle vetää ajatus omasta kollektiivista, jossa voisi löytää oman paikkansa.
Työntävänä tekijänä näyttäytyy Suomen yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka on muuttunut aggressiivisemmaksi kymmenen viime vuoden aikana. Creutzin tutkimusten mukaan Suomen muslimit kokevat olevansa ahtaalla. Nykyään voi julkisesti sanoa sellaisia törkeyksiä, joita ei voinut 15 vuotta sitten kuvitellakaan.
Creutzin mukaan käynnissä on yleiseurooppalainen oravanpyörä, jossa toinen ääriliike radikalisoi toista.
Monet suomalaiset muslimit kokevat nyky-Suomen uhkaavana. He törmäävät jatkuvasti huuteluun ja tuijottamiseen, myös väkivaltaan. Jotkut kokevat olevansa oman kotimaansa vihollisia vain siksi, että ovat muslimeja.
– Kokemus siitä, ettei ole suomalainen, on nuorelle identiteettimielessä hankala, jos hänen ainoa kotimaansa on Suomi, Creutz pohtii.
Kun ilmapiiri kärjistyy, nuori kuulee helposti äärijärjestön kutsun. Isisin mukaan länsi on sodassa islamia vastaan. Creutzin mukaan asian todistelu musliminuorille ei ole kovin vaikeaa, sillä järjestön ei varsinaisesti tarvitse valehdella.
Taidan ehdottaa silti 
