Mearsheimerin oppi
Kiistelty kansainvälisten suhteiden teoreetikko John Mearsheimer haastaa näkemään Nato-laajentumisen Ukrainan sodan taustasyynä. Suomen suunnasta hänellä ei ole mitään hyvää sanottavaa.
Ulkomaat
https://www.iltalehti.fi/kirjoittajat/Ali Isokangas
Ali Isokangas
Tänään klo 7:33
– Ukrainan tuho on lännen, erityisesti Yhdysvaltojen syytä.
Näin sanoo Chicagon yliopiston politiikan tutkimuksen professori
John Mearsheimer, 77, jota voisi kuvata eräänlaiseksi kansainvälisten suhteiden kauhukakaraksi.
Mearsheimer on yksi maailman kuuluisimpia kansainvälisten suhteiden teoreetikoita, mutta kiistellyn tutkijan näkemykset Ukrainan sodasta ovat tehneet hänestä entistäkin kiistellymmän, jopa vihatun. Toisaalta Ukrainan sota on tuonut uutta nostetta Mearsheimerille. Toisia hän auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät saivat Venäjän hyökkäämään, toisille hänen analyysinsä antaa teoreettisen selkänojan syyttää länttä.
Ensimmäisessä haastattelussaan suomalaismedian kanssa hän kertoo näkemyksiään Ukrainan sodasta, Suomen Nato-jäsenyydestä ja sen tulevaisuudesta
Donald Trumpin kaudella.
Iltalehti haastatteli Mearsheimeria etäyhteydellä Chicagoon. Taustalla on Euroopan kartta vuodelta 1913, jonka hän sai yliopistonsa lakkautetulta maantieteen laitokselta. Iltalehti
Realismi
Mearsheimerin edustama realistinen koulukunta politiikan tutkimuksessa uskoo, että kansainvälinen järjestelmä on luonnostaan vaarallinen, sillä valtioilla ei ole ylempää tahoa, jonka puoleen kääntyä.
Hänen mukaansa suurvallat dominoivat kansainvälistä järjestelmää. Valtioiden tärkein tavoite on selviytyä, ja suurvalta-asema on paras tapa pysyä turvassa. Suurvaltojen taas on parasta kunnioittaa toisiaan ja toistensa etupiirejä.
Mearsheimerilla riittää tänä päivänä kysyntää, sillä hänen teoriansa istuvat nykyiseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Ainakin verrattuna kylmän sodan jälkeen valloilleen päässeisiin liberaaleihin teorioihin kansainvälisestä yhteistyöstä tai globaalin kaupan demokratisoivasta ja rauhaa tuovasta luonteesta.
Kaikesta tästä huolimatta suomalaisia varmaankin kiinnostaa enemmän, miksi ihmeessä Ukrainan sota on muka lännen syy?
Ennaltaehkäisevä sota?
Mearsheimer ei kiistä sitä, etteikö Venäjä olisi hyökännyt Ukrainaan. Hänen mielestään, aivan kuten Kremlinkin, kyse on sodan
juurisyistä, eli suoremmin sanottuna Ukrainan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
Lue myös
Putin esitti Trumpille kovan vaatimuksen – Puhelun sisältö julki
– On valtavasti todistusaineistoa siitä, että tämä on ennaltaehkäisevä sota.
Putinin syy valloittaa Ukraina 24. helmikuuta 2022 oli, koska hän pelkäsi Ukrainan liittyvän Natoon, minkä Venäjä näkee eksistentiaalisena uhkana, Mearsheimer sanoo Iltalehdelle.
Mearsheimer väittää, ettei Venäjän tavoitteena ollut koko Ukrainan valtaaminen. Venäjä hyökkäsi sodan alussa noin 190 000 sotilaalla, joka on Mearsheimerin mielestä täysin riittämätön määrä Ukrainan kokoisen maan valtaamiseksi. Sodassa oli hänen mukaansa aluksi kyse vain Ukrainan painostamisesta Nato-haaveiden hylkäämiseen.
– Putin yritti käyttää hyökkäystä painostuskeinona saadakseen ukrainalaiset neuvottelemaan sopimuksen, joka pitäisi Ukrainan Naton ulkopuolella.
Mearsheimer viittaa Venäjän ja Ukrainan heti sodan alussa aloittamiin neuvotteluihin Valko-Venäjällä ja Israelissa. Hänen mukaansa Yhdysvallat ja Britannia kuitenkin suostuttelivat Ukrainan perääntymään neuvotteluista, koska he ajattelivat sodan ja taloudellisten sanktioiden olevan keino päihittää Venäjä lopullisesti.
Väite on kuitenkin
kiistelty. Samoin Putin ja hänen lähipiirinsä on esittänyt jo vuosien ajan
lausuntoja, joissa kyseenalaistetaan koko Ukrainan olemassaolo.
Mearsheimer viittaa kintaalla väitteelle Putinin puheiden imperialistisesta sävystä.
Lue myös
Venäjän 10 härskeintä valhetta – näin Putin on puhunut palturia läpi Ukrainan sodan
Lue myös
Dmitri Medvedev: Ukraina lakkaa olemasta
Pienen maan paikka
Kumpuavatko Mearsheimerin näkemykset Ukraina-vastaisuudesta tai Venäjä-mielisyydestä? Häntä on syytetty varsinkin jälkimmäisestä. Mearsheimerin analyysi sopii kieltämättä Venäjän omaan narratiiviin, ja muutama päivä hyökkäyssodan alettua Venäjän ulkoministeriö jakoikin hänen vuonna 2014 julkaisemaa
artikkelia ”Miksi Ukrainan kriisi on lännen syy”.
Toisaalta vuonna 1993 hän
argumentoi, kuinka Ukrainan ei tulisi luopua Neuvostoliitolta perimistään ydinaseista, sillä niin se luopuisi ainoasta keinostaan torjua aggressiivinen Venäjä. Mistä hänen näkemyksissään sitten on kyse?
Monen mielestä Mearsheimerin analyysissä on vaikeinta ymmärtää, miksi Ukrainalla itsenäisenä maana ei olisi oikeutta päättää omasta tulevaisuudestaan.
– Ongelma siinä argumentissa on, että Venäjän mielestä Ukrainalla ei ole sitä oikeutta. Jos olet pienempi valtio suurvallan naapurissa, sinun on oltava hyvin tarkka, mitkä sen suurvallan intressit ovat. Tässä tapauksessa venäläiset pitivät Ukrainan liittymistä Natoon hengenvaarallisena Venäjälle.
Mearsheimerin mielestä pienen valtion asema ymmärrettiin Suomessa hyvin kylmän sodan aikana. Vastaavasti esimerkkinä suurvallan etupiiriajattelusta hän puhuu Yhdysvaltojen Monroe-doktriinista.
– Yhdysvallat ei hyväksy minkään valtion läntisellä pallonpuoliskolla liittoutuvan kaukaisen suurvallan kanssa. Vuonna 1962 Neuvostoliitto laittoi ydinohjuksia Kuubaan, minkä Yhdysvallat kielsi kategorisesti. Läntisen pallonpuoliskon valtiot eivät voi vapaasti valita ulkopolitiikkaa, jonka Yhdysvallat näkee uhkaavana. Sama logiikka pätee Ukrainan suhteeseen Venäjän kanssa.
Lue myös
Pääkirjoitus: Trump toistaa Putinin propagandaa – Yksi asia tekee käänteestä huolestuttavan
”Typerin päätös”
Mearsheimer sättii läntisiä johtajia siitä, etteivät he suostuneet ymmärtämään Nato-laajenemisen provokatiivisuutta tai välittäneet Venäjän reaktioista.
– Ensimmäisen Nato-laajentumisen vuonna 1999 tungimme heidän kurkustaan alas, koska he olivat liian heikkoja. 2004 venäläiset protestoivat jälleen äänekkäästi, mutta emme välittäneet. 2008 kerroimme laajentuvamme Georgiaan ja Ukrainaan, ja Putin sanoi, ettei hän aio sallia sitä, Mearsheimer tilittää.
– Mitä me teimme? Jatkoimme eteenpäin siitä huolimatta. Miksi? Koska ajattelimme, että voimme tunkea sen väkisin alas heidän kurkustaan.
Syyn kaikesta Mearsheimer vierittää ensisijaisesti Yhdysvalloille. Hän huomauttaa, kuinka Bukarestin Nato-kokouksessa Ranska ja Saksa vastustivat Ukrainan Nato-jäsenyyttä peläten sen provosoivan Venäjää.
– Uskon, että Bushin hallinnon päätös yrittää tuoda Ukraina Natoon on yksi typerimmistä ja katastrofaalisimmista päätöksistä, mitä yksikään suurvalta on koskaan tehnyt.
Venäjän näkemys Naton laajentumisesta on perusteltua ottaa huomioon, kun tutkitaan hyökkäyspäätökseen johtaneita syitä. Se ei kuitenkaan ole oikeutus hyökkäykselle. Mearsheimerin kyynisessä analyysissä oikeutuksen kaltaiset käsitteet tai maan sisäinen kehitys – esimerkiksi halu lähentyä Eurooppaan – eivät kuitenkaan ole merkitseviä.
Mearsheimerille suurvaltapolitiikka on tragediaa, mikä käy hyvin ilmi hänen pääteoksensa nimestä:
The Tragedy of Great Power Politics.
Sodan tulevaisuus
Entä mitä Mearsheimer sitten ajattelee sodan nykytilanteesta? Ehkä kaiken edellä mainitun pohjalta ei ole yllättävää, että Mearsheimerin mielestä Yhdysvaltain presidentti Trumpin yritykset rauhansopimuksen aikaansaamiseksi ovat oikeansuuntaisia. Hän uskoo, että Trump on valmis tekemään Ukrainasta täysin ”neutraalin” valtion. Tämä tarkoittaisi myös, ettei Ukraina voisi saada länneltä mitään turvatakuita.
– Yhdysvaltain turvatakuu on ainoa, jolla on merkitystä. Se vastaa myös
de facto Nato-jäsenyyttä, eikä Venäjä tule hyväksymään sitä. Uskon, että Trump ymmärtää tämän ja onkin vastustanut turvatakuiden tarjoamista, Mearsheimer sanoo.
– Vaikeampi juttu on saada ukrainalaiset ja eurooppalaiset hyväksymään sitä. Sen vuoksi todennäköisin skenaario on jäätynyt konflikti.
Lue myös
Stoltenberg paljasti, miksi Ukraina ei pääse Naton jäseneksi
Mearsheimerin mukaan Yhdysvallat on valmis hyväksymään Venäjän vaatimukset. Kuvassa Yhdysvaltain ja Venäjän delegaatiot Saudi-Arabian Riadissa 18. helmikuuta. ZumaWire / MVPHOTOS
Mearsheimerin mukaan Venäjä ottaa vakavasti sen mahdollisuuden, että konflikti jäätyy, ja sen vuoksi se haluaa saavuttaa mahdollisimman hyvät asemat ennen sitä. Ylimääräisten alueiden vaatiminen olisi hänen mielestään kuitenkin vielä vaikeampi niellä Yhdysvalloille ja ukrainalaisille.
– Näkemykseni on, että jos sopimusta ei tehdä nopeasti, Venäjä tulee valtaamaan lisää alueita Ukrainasta, eivätkä he aio luopua niistä.
Ukrainan julkilausuttu tavoite olikin pitkään vallata takaisin kaikki Venäjän valtaamat alueet. Mearsheimerin mukaan lännessä alkaa vasta nyt valjeta, että Ukraina on lopullisesti hävinnyt noin viidenneksen pinta-alastaan.
Ukraina olisi Mearsheimerin mukaan voinut taipua luopumaan Nato-jäsenyyden edistämisestä ja pienentämään asevoimiaan vielä sodan alkuvaiheessa. Tämä on hänen mielestään vieläkin mahdollista, mutta kysymys alueista on paljon vaikeampi.
– Elämme nationalismin aikaa, minkä vuoksi maa on pyhää. Tämä on pyhää maata ja monien ukrainalaisten on lähes mahdotonta hyväksyä sen menettämistä. Toivon, että olen väärässä, eikä Venäjä vaadi enempää alueita.
Nato ja Suomi
Mearsheimer antaa yhtä lailla tyrmäävän analyysin Suomen Nato-jäsenyydestä. Hänen mukaansa se on heikentänyt Suomen turvallisuustilannetta ja ajoitus jäsenyydelle oli huonoin mahdollinen.
– Suomen olisi pitänyt löytää jonkinlainen
modus vivendi, tapa elää yhdessä, Venäjän ja lännen kanssa. Sen ei olisi pitänyt liittyä liittokuntaan, joka on syvästi sitoutunut vihamielisiin suhteisiin Suomen naapurimaan kanssa.
Looginen vastaus tähän argumenttiin on tietysti, että Suomi ja Nato ovat jatkuvasti kertoneet, etteivät ne uhkaa Venäjää. Tällä ei kuitenkaan Mearsheimerin mielestä ole mitään väliä, sillä se ei auta ymmärtämään, miksi Venäjä toimii kuin se toimii.
– Tämän kaiken lisäksi Suomi liittyi Natoon täysin väärällä hetkellä, sillä liittokunta on nyt syvissä ongelmissa. Se näyttää murenevan. Paras aika kuulua Natoon oli vuoden 1949 ja Trumpin uudelleenvalinnan välillä, kun se oli menestyvä hanke. Nyt Donald Trump on vallassa ja hän halveksuu eurooppalaisia ja Natoa.
Lue myös
Elina Valtonen sanoo Venäjästä tosiasian, ”joka pitää uskaltaa sanoa ääneen”
Euroopan turvallisuustilanteesta Mearsheimer antaa synkän arvion. Trump saattaa hyvin vetää Yhdysvaltojen joukot Euroopasta ja 5. artikla menettää merkityksensä.
– Nato tulee olemaan ontto kuori itsestään, kun hän lopettaa kautensa. Veikkaukseni on, että liittouma tulee olemaan paljon heikompi, eikä 5. artiklalla tule olemaan juuri mitään merkitystä.
– Venäläiset ovat alakynnessä Itämerellä ja ajattelette ehkä, että se on hyvä asia Suomelle. Mielestäni olette todella väärässä. On ymmärrettävä, että jos säikäytätte Venäjän kaltaisen suurvallan, se tulee reagoimaan ja on valmis ottamaan suuria riskejä. Se on juuri mitä tapahtui Ukrainassa.
Mearsheimer ei kuitenkaan usko, että Venäjän intresseissä on hyökätä Suomen tai Puolan kaltaisiin hyvin varustautuneisiin maihin. Suurempi vaara hänen mielestään on, että Suomi ajautuu osapuoleksi muualla tapahtuvaan konfliktiin. Sen vuoksi eurooppalaisten on hänen mielestään löydettävä jokin tapa tulla jatkossa toimeen Venäjän kanssa Ukrainan sodasta huolimatta.
Arvopohjainen realismi
Entä mitäpä realismin tunnetuin edustaja ajattelee tasavallan presidentti
Alexander Stubbin lanseeraamasta
arvopohjaisesta realismista?
– Herra Stubb on liberaali. Hän uskoo arvonsa menettäneisiin ajatuksiin, joita lännen liberaalit imperialistit ovat levittäneet kylmän sodan lopusta lähtien. Venäjän menestyttyä Ukrainassa hän on kuitenkin tajunnut, että on taas muodikasta kutsua itseään realistiksi.
– Sydämestään hän on kuitenkin liberaali, ja hänen ajattelunsa Ukrainasta on ollut alusta asti pahasti pielessä.
Tasavallan presidentin kansliasta ei haluttu kommentoida Mearsheimerin arvioita. Vielä Firenzen Eurooppa-instituutissa professorina työskennellessään Stubb julkaisi
videoluennon, jolla hän kertoi Mearsheimerin olevan ”väärässä Ukrainasta”.
