Venäjä osasi sotia monilla tasoilla.
Kapteeni Tähtisen raportin (2013) mukaan Georgian sotaa voisi kutsua käsitteillä "välittömästi alkava ajallisesti synkronoitu operaatio". Tällainen operaatio aloitetaan korkean valmiuden joukoilla ilman vaatimusten esittämistä kohdemaalle. Kohteiden maalittaminen oli menestystekijä, samoin kyberulottuvuuden hyödyntäminen operaation kaikissa vaiheissa, ajallinen ja alueellinen ilmaherruus, kahden operaatiosuunnan hyökkäys, voiman nopea kasvattaminen taistelutilassa sekä operaatiotempo: puolustaja oli koko ajan pari potkua perässä.
Hommahan alkoi georgialaisten hyökkäysoperaatiolla 8.-9. elokuuta. Se hyökkäys muuttui sitten hallitsemattomaksi vetäytymiseksi kohti Tbilisiä.
On laskettu, että Venäjän hyökkäys käynnistyi puolessa tunnissa yleisesikunnan käskystä. Pari tuollaista pataljoonan vahvuista taisteluosastoa lähetettiin ottamaan haltuun Tshinvaliin johtava tiestö ja samalla ne hyökkäsivät osillaan jo Tshinvalin ympäristössä eteläossetialaisia kurittaviin georgialaisjoukkoihin. Nämä pataljoonat pitivät tiestön ja keskipäivän jälkeen 8.8. tuli lisäjoukkoja Zarin ohitustietä pitkin. Voimaa alueella kasvatettiin taistelutilassa sitten koko ajan, ja asetelma alkoi muuttua georgialaisille epäedulliseksi.
Reservijoukkojen perustaminen aiheutti kaaoksen, koska ne pyrittiin lähettämään perustamispaikoista suoraan Tshinvalin alueelle ilman koulutusta ja kokenutta upseeristoa. Ei niitä olisi voinut käyttää edes täydennysjoukkoina. Myöhempi analyysi on osoittanut, että
reservijoukot olisi pitänyt perustaa ja harjoittaa jo kevään ja kesän 2008 tilannekuvan perusteella. Tätä ei tehty.
Toisaalta korkeamman valmiuden joukot, jotka jo olivat Tshinvalissa, olivat lopulta riittämättömät venäläiseen arsenaaliin nähden. Ja toisaalta eivät tapelleet kunnolla vaan alkoivat ottaa ritolaa jo ollessaan määräenemmistönä alueella. Ensimmäisen taistelupäivän tappiot Tshinvalissa olivat pienemmät kuin yhdellä ainoalla suomalaiskomppanialla Kuuterselässä 1944. Moraali murrettiin tietysti aina paikallisesti epäsuoralla tulella hyvin nopeasti ja sitten äijää perään.
Venäläiset käyttivät takaa-ajoon vain kahden rykmentin taisteluosastoja ja selustaan jääneet jäivät sitten toiselle portaalle.
Tämä siis maarintamalta. Maahyökkäysten tukemiseksi ei juurikaan edes tarvittu ilma-asetta. Ilmahyökkäykset venäläiset suorittivat siten, että sidottiin Georgian reservit, lamautettiin johtamisyhteydet ja aiheutettiin sekasortoa ja paniikkia siviilien ja sotilaiden keskuudessa.
Georgia ei kyennyt puolustautumaan
missään sodankäynnin ulottuvuudessa.
Kannattaa lukea huolella tuo Tähtisen raportti. Minusta siitä selviää, että me olemme Suomessa oikealla linjalla, pääsääntöisesti. Toisaalta hommiakin riittää.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/92637/Y2681_TähtinenJP_YEK56.pdf?sequence=2