Toisen maailmansodan aseteollisuuden ja logistiikan historiaa Euroopassa

#1
Onko tosiaan jossain käsitelty aseteollisuuden ja logistiikan vaiheita toisen maailmansodan aikaisessa Euroopassa. Muutama asia kiinnostaisi erityisesti:

1) Neuvostoliiton toteuttamat sotateollisuuslaitosten siirrot lännestä itään, parhaimmillaan Uralin taa. Mitä siirrettiin, koska, miten, kuka johti, oliko etukäteissuunnitelmia?
2) Saksan sotateollisuus, miten oli järjestetty? Eli missä kaikkialla tuotettiin tykkejä, missä panssarivaunuja, missä lentokoneita? Missä oli muita sodankäynnin kannalta kriittiä tehtaita, esim. kuulalaakeritehtaita? Miten näille kaikille kävi sodan kestäessä, pommitettiinko osa hajalle jo esim. vuonna 1941?
3) Saksan ja Neuvostoliiton raaka-ainevarat? Saksa sai öljyä Romaniasta Ploestin öljykentiltä, rautaa Ruotsista Kiirunasta ja nikkeliä Suomesta Petsamosta. Mitä kaikkea tarvittiin mihinkin ja mistä näitä saatiin? Entä Neuvostoliiton tilanne? Öljyä saatiin Kaukasukselta, ainakin Bakun ja Groznyin seuduilta, entä muita raaka-aineita?
4) Miksei rautamalmi kuljetettu Ruosissa ensin junalla Malmöhön tai Ystadiin ja vasta sieltä laivattu Saksaan? Miksi otettiin riski merikuljetuksista Atlanttilla (l. Narvikista Saksaan)?
5) Oliko Saksassa Lotta Svärdiä vastaavaa organisaatiota? Miksi Saksa siirtyi totaaliseen sotaan niin myöhään? Miksei Saksassa koulutettu "vanhoja ämmiäkin" sodan palvelukseen?
6) Saksan itärintaman logiistiikka kokonaan ja perinpohjaisesti. Multa löytyy pari kirjaa, jotka edes etäisesti käsittelevät aihetta: A) Christian Wolmar - Engines of War ja Matti Härö - Menolippu Uuteen Eurooppaan, joista jälkimmäinen on niin omituinen sillisalaatti, että sen luotettavuus epäilyttää.

Voi olla, että näistä on ollutkin tällä foorumilla jo puhetta, mutten ainakaan pikaisella hakemisella löytänyt mitään.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#2
5) Oliko Saksassa Lotta Svärdiä vastaavaa organisaatiota? Miksi Saksa siirtyi totaaliseen sotaan niin myöhään? Miksei Saksassa koulutettu "vanhoja ämmiäkin" sodan palvelukseen?

6) Saksan itärintaman logiistiikka kokonaan ja perinpohjaisesti. Multa löytyy pari kirjaa, jotka edes etäisesti käsittelevät aihetta: A) Christian Wolmar - Engines of War ja Matti Härö - Menolippu Uuteen Eurooppaan, joista jälkimmäinen on niin omituinen sillisalaatti, että sen luotettavuus epäilyttää.

Voi olla, että näistä on ollutkin tällä foorumilla jo puhetta, mutten ainakaan pikaisella hakemisella löytänyt mitään.
5) Wehrmachthelferin, Saksa mobilisoi teollisuuttaan sodan palvelukseen sitä mukaa kuin sai tehtaita rakennettua ja raaka-aineita valloitetusta euroopasta. Esim sukellusveneiden rakennus pääsi vauhtiin vasta kun Ranskan kuparikaivokset oli saatu vallattua. Versaillesin rauhansopimus oli tehnyt selvää Saksan aseteollisuudesta ja sitö alettiin rakentaa uudelleen vasta 1935. Toisekseen natsi-saksa oli hallinnollisesti täysi kaaos, varustelu keskitettiin yhteen ministriöön Speerin alle vasta 1942, sitä ennen sotataloutta johti neljäö kilpailevaa ministeriötä. Aseteollisuus kolminkertaistettiin, mutta mistään ei ilmestynyt lisää löpöä tankkeihin ja operaatioiden suurin rajoitus olikin polttoaine. Samaten kumista oli pulaa Kuoroma-autot saivat 4 uutta rengasta / vuosi

6) Martin Van Creveld, Supplyin War
 

Erkki

Majuri
Lahjoittaja
#3
Lievästi sanoen laaja aihe, mutta tässä jokunen vastaus näin lonkalta: 1. Johdossa oli ainakin rautatieministeri L.Kaganovits, myöhemmin valtaa siirtyi Berijalle. 2.Ruhrin alue yleensä,kuulalaakereita erityisesti Baijerin Schweinfurtissa, joka pommitettiin monta kertaa päreiksi. 3.Pieniä öljyesiintymiä myös Ranskassa, polttoaineitahan Saksassa tehtiin myös kivihiilestä tislaamalla. 5.Ideologiset syyt hidastivat naisten mobilisaatiota. Nainen oli ensisijaisesti perheenäiti.
 

Erkki

Majuri
Lahjoittaja
#4
Pari kirjaa; Gerard Aalders-Cees Wiebes: Peittelyn taito (Saksan ja Ruotsin sotateollis-taloudellinen yhteistyö)
Jörg Friedrich: Suuri palo-liittoutuneiden pommitukset Saksassa​
 

OldViking

Kersantti
Lahjoittaja
#5
Onko tosiaan jossain käsitelty aseteollisuuden ja logistiikan vaiheita toisen maailmansodan aikaisessa Euroopassa. Muutama asia
4) Miksei rautamalmi kuljetettu Ruosissa ensin junalla Malmöhön tai Ystadiin ja vasta sieltä laivattu Saksaan? Miksi otettiin riski merikuljetuksista Atlanttilla (l. Narvikista Saksaan)?
Tämän heitän umpimähkään, mutta oliko Ruotsissa rautatieyhteyttä noille malmikaivoksille?
On hämärä muistikuva, että rautatiekuljetuskin järjestettiin pitkään Norjan kautta.
 

OldViking

Kersantti
Lahjoittaja
#6
Tämän heitän umpimähkään, mutta oliko Ruotsissa rautatieyhteyttä noille malmikaivoksille?
On hämärä muistikuva, että rautatiekuljetuskin järjestettiin pitkään Norjan kautta.
Jäi niin vaivaamaan, että piti tarkistaa tilanne. Menihän noilta pohjoisen kaivoksilta rautatie Luleån satamaan, mutta sieltä malmi piti raahata laivoilla eteenpäin. Veikkaan, että narvikin reittiä käytettiin lähinnä talvella, kun perämeri oli umpijäässä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Sweden_during_World_War_II
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#7
Ruukinmatruuna kirjoittaa resurssien jaosta Toisessa maailmansodassa. Kirjoituksen perusteella ilmavoimat ja merivoimat söivät suurimman osan tuotannosta ja toimivat myös sodan ratkaisijoina.

THURSDAY, MARCH 24, 2016
Supertaistelukenttä

http://takkirauta.blogspot.fi/2016/...ed&utm_campaign=Feed:+Takkirauta+(Takkirauta)

Lähteenään hän ilmoittaa kommenttiosiossa:

Sir Basil Liddell Hartin kirjaa "Strategy: The Indirect Approach" (saativilla Amazonista, kannattaa hankkia) sekä referoitu voimakkaasti Pelontorjunta-blogia. Siellä on lähteiksi mainittu United States Strategic Bombing Survey Papers (USSBS), sodanjälkeiset Japanin ja Saksan viranomaisten haastattelut. Saksalaishaastattelusta dokumentoidut kopiot RG 43. Japanilaishaastattelut mikrofilmattuja. Yksityisiä asiakirjoja mm. Henry Arnold, Ira Eaker, Ernest King, Carl Spaatz, Franklin Roosevelt, Winston Churchill ja George Marshall. Ellis, Victory in the West Heiber ja Glantz, Hitler and his Generals: Military Conferences. US Navy at War, 1941-45
 

Tetra

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#8
Ruukinmatruuna kirjoittaa resurssien jaosta Toisessa maailmansodassa. Kirjoituksen perusteella ilmavoimat ja merivoimat söivät suurimman osan tuotannosta ja toimivat myös sodan ratkaisijoina.
Mikä yllätys, kun asialla on Ruukinmatruuna. Hänhän on ollut aina sitä mieltä että maavoimat on pitkälti tykin ruokaa josta voidaan karsia. Ja niinpä on tuossakin kirjoituksessa: "Meille riittäisi vallan hyvin maa-armeijan vahvuudeksi 40 000 miestä, kunhan ilmavoimat ovat vahvat ja ensiluokkaiset."
 

Tetra

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#10
Olisikohan lukenut forumia. Eikö tämä 40.000 mainittu eilen jossain langassa tulevaksi maavoimien vahvuudeksi.
Hänhän on vuosia ollut tuota mieltä, mutta onhan se mahdollista että 40 000 on bongattu täältä. Onko muuten @ironside ruukinmatruuna?
 
#11
Ruukinmatruunoita taitaa olla useampia.
 
#12
Ruukinmatruunoita taitaa olla useampia.
Kyllä! Suuri osa kirjoituksista on myös kopioitu eri lähteistä. Mitä blogin sotilaspuoleen tulee, niin ilmavoimafiksoituminen on samaa luokkaa kuin pv:llä. Ilmatorjunnan ja maalta/mereltä laukaistujen kaukoaseiden vaikutus kontra perinteinen pommitus jätetään huomiotta. Operoidaan tavallaan 1940-1950 -luvun käsittein.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#13
Sattumalta luen juuri Adam Toozen Wages of Destruction:ia joka käseittelee juuri natsi Saksan taloutta ja teollisuustuotantoa ennen sotaa ja sen aikana. Teksti on kylmää analyysiä siitä miten Aatu jonglöörasi raaka-aineita, ja työvoimaa ja vertaa myös sitä valtavaa epäsuhtaa joka vallitsi väestön ja teollisuustuotannon suhteen akselin ja liittoutuneiden välillä.

Lyhyesti: Saksalla riitti pelimerkit joko armeijaan, laivastoon tai ilmavoimiin, mutta sodan voittamiseen tarvittiin kaikki kolme.
 

Tetra

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#14
Ruukinmatruunoita taitaa olla useampia.
Tarkoitatko että takkirautaan kirjoittaa useampi eri henkilö vai että tällä foorumilla on useita ruukinmatruunan käyttäjätunnuksia? Jos ensimmäinen, niin eipä ole ainakaan minulle ikinä tullut mieleen epäillä tuollaista. Tosin, vaikka pidänkin takkirautaa hyvänä blogina (huolimatta siitä että olen monesta asiasta eri mieltä hänen kanssaan), niin luen sitä todella harvoin.
 

BlackFox

Ylipäällikkö
#16
Petsamo - ainoa tie länteen
Petsamon liikenne oli toisen maailmansodan aikana jonkin aikaa ruotsalaisten ainoa väylä hoitaa tavarakuljetuksia länteen. Ajossa oli 400 kuorma-autoa ja 600 kuskia, 90-vuotias Sven Danielsson on yksi heistä. (U)

http://areena.yle.fi/1-2296039#autoplay=true

Erittäin mielenkiintoinen documentti.
Kuljettivat myös saksalaisille joukoille a-tarviketta
 
Viimeksi muokattu: