Topikki Juken ihmehärveleille

[MINIKITE_1]

Susta olis saanut hyvän vakoojan neuvostoliitolle. Sellaista Maxwell Smart tasoa. Puhuu kenkään ja kuulee sieltä vastauksia vaikka kengässä ei olisikaan viestintälaitteita. Ihmettelee kun jäi kiinni ja karkoitettiin vaikka oli taitavasti naamioitunut piippalakkinsa kääntämällä sirppivasarakokardin ylösalaisin ja sitten laulamaan suurta ja mahtavaa FBI:n toimiston edessä. Sitten ujuttautuu takaisin vakoilemaan, ovelana miehenä kääntää piippalakin takaperin ja aidosti ihmettelee ja kiukustuu kun taas jäi kiinni laulettuaan suurta ja mahtavaa FBI:n toimiston edessä.

Sulle NASA on uusi "suuri mahtava".

 

[FinnNSF]

Sulle NASA on uusi "suuri mahtava".

Jos todella ajattelisin noin olisinko kirjoittanut mm. tähänkin ketjuun esim. näin

Kaikki NASAn asioista vähänkään perillä olevat tietävät ettei sillä ole budjettia mennä juurikaan minnekään LEO:n ulkopuolelle, hienoista puheista huolimatta. Se on pahasti tuuliajolla ja reformin tarpeessa, jopa osa lafkassa työskentelevistä on näin NSF:llä ilmaissut.

 

[MINIKITE_1]

Jos todella ajattelisin noin olisinko kirjoittanut mm. tähänkin ketjuun esim. näin

Okei okei..uskotaan..ihan pieni ripaus isänmaallisuutta sussakin sentään lienee.

Mun mielestä tuo väkisin avaruuteen pelkästään rakettivoimalla on väärä tapa pyrkiä avaruuteen ja vakava tutkimus päälle siitä kuinka sähköllä ja aurinkoenergialla päästäisiin ensin ylös ja siitä sitten 80 kilsasta lifting body laitteella ja raketilla ( mutta 1/6 teholla ) huokeasti LEO:lle. Varsinkin kun RE-ENTRY tapahtuisi jo jarruttamalla 150 kilsassa olisi säästöt valtavia koska laite olisi paljon huokeampi toteuttaa.

Nämä A4 WORXin tutkimukset puukomposiiteilla tähtää juuri siihen, että löydetään kevyt ja kestävä kuiturakenne ja tämä 800-1000 kg/m3 ( muuten kivikovaa kun käsissä pitelee tuotetta ) mielestäni on siihen suuntaa sillä hiilikuidin 1800-2000 kg/m3 ja alumiinin 2450 kg/m3 ei oikeastaan vielä ole järin kevyttä kamaa.

Ja raaka-ainetta on meillä metsät täynnä.

Pitkään jo käytetty rakennusteollisuudessa, mutta jatkojalostettuna kovaa kamaa myös avaruudessa, autoissa ( varsinkin sähköautoissa koska kevyttä ) ja lekoissa.

http://www.apawood.org/structural-composite-lumber

 

[Juke]

Tässä tänäinen version MINIKITEstä.



Tässä sotilaallinen versio tutkalla.



Gripenin kanssa.



Minikite on 3 m lyhyempi mutta 900 mm siipeä enemmän.

 

[FinnNSF]

Tässä tänäinen version MINIKITEstä.

 

[Juke]

Muistakseni musiikki toive osasto on muualla..jospa finnNSF alkaa siirtämään noita häväistys-/grafiittisontansa sinne ?

 

[Sarek1]

No, ainahan toki maailmaan ääntä mahtuu. NSF:n ikävä ja pitkä odotus purkautuivat Nurmion tuomion sävelin.

Olisiko tämä hieman lyriikaltaan kauniimpi kappale ollut paikallaan? NSF? (Paperin voi mielessään kääntää Duramoldiksi tms.)

(Mini)Kites:​

Luokses leijan, jonka lähetin yli vuorten
Tuuli kuljettaa, tuuli kuljettaa
Luokses kauniit ajatukset mun yli vuorten
Tuuli tuoda saa, tuuli tuoda saa

Chorus:
Näin leijoihin kultaisiin kirjoitan
Kauneimman mä lauseen
Kun kanteen taivaan leija nousee
Sen nähdä saat

Kansat kaikki lukea nyt näin yltä vuorten
Rakkautemme saa, rakkautemme saa
Päivän paisteen paperisen näin yli vuorten
Tuuli kuljettaa, tuuli kuljettaa

Chorus (2x)​

Niin, tervetuloa takaisin Juke!

EDIT: Laitetaan vielä se linkki kappaleen musiikkiin; https://youtube.com/watch?v=qoT6HYUcTf8

 

[Juke]

Okei omistetaanpa tämä sitten edesmenneelle ystävälleni kapteeni Hans Windille. Ilman häntä ja toista tuttavaani lentomestari Ilmari Juutilaistahan me emme olisi täällä lainkaan.

Väliaikatietona, että 4nessä liimauksessa 10 viiluisen mäntykomposiitin 410 kg/m3 alkuperäinen tiheys saatiin prässissä jo 940 kg/m3 arvoon ( 2,3 kertaa originaalin tieheys ), mutta nyt on suunnitteilla prässi jolla voitaneen saavuttaa 1200 kg/m3.

Siitä tulee kaikkien aikojen huimin ruuvipuristin.

 

[Sarek1]

Okei omistetaanpa tämä sitten edesmenneelle ystävälleni kapteeni Hans Windille. Ilman häntä ja toista tuttavaani lentomestari Ilmari Juutilaistahan me emme olisi täällä lainkaan.

Väliaikatietona, että 4nessä liimauksessa 10 viiluisen mäntykompostiitin 410 kg/m3 alkuperäinen tiheys saatiin prässissä jo 940 kg/m3 arvoon ( 2,3 kertaa originaalin tieheys ), mutta nyt on suunnitteilla prässi jolla voitaneen saavuttaa 1200 kg/m3.

Siitä tulee kaikkien aikojen huimin ruuvipuristin.

Kröhm, näin puupäänä ja -peikkoilijana kiinnostaisi tietää, toimiiko käytetty prässi ruuviperiaatteella (mekaaninen) vai onko se esim. hydraulitoiminen. Allekirjoittaneella on mahdollisuus käyttää askarteluhommiin sekä pneumaattista että hydraulitoimista liimauspuristinta joten tunnustan asian olevan oikeasti kiinnostava (toki kappaleen muoto ja koko on rajoitettu mutta noin tutkimusmielessä...). Pienen kappaleen liimaukseen voisi kokeilla myös 80t hydraulipuristinta maksimiteholla.

 

[Juke]

Kröhm, näin puupäänä ja -peikkoilijana kiinnostaisi tietää, toimiiko käytetty prässi ruuviperiaatteella (mekaaninen) vai onko se esim. hydraulitoiminen. Allekirjoittaneella on mahdollisuus käyttää askarteluhommiin sekä pneumaattista että hydraulitoimista liimauspuristinta joten tunnustan asian olevan oikeasti kiinnostava (toki kappaleen muoto ja koko on rajoitettu mutta noin tutkimusmielessä...). Pienen kappaleen liimaukseen voisi kokeilla myös 80t hydraulipuristinta maksimiteholla.

Kuinka kaukana tämä olisi allekirjoittaneen tstolta Oulussa ?

Vaihtoehtona oli 2 x 20 tonnin pullotunkkipuristin hässäkkä.

 

[Sarek1]

Matkaa puristimelle on noin 40km riippuen hieman siitä, mistä päin "paskaa kaupunnia" ajelee. Km siis Valkealinnan kupeelta mittailtuna. Kyseessä on ISO patarauta-ajan vekotin, joka lupaa ainakin mittariteholtaan rutistusta tuon verran. Jos viilujen koko olisi noin 8-10cm kanttiinsa ja alle ja päälle laittaisi paksut teräsplootut niin saattaisi onnistua. No, paineen laskeminen jääköön allekirjoittanutta viisaampien puuhaksi mutta käytännön tasolla "viilutieteen edistäminen" on kyllä mahdollista. Yksityisviestillä voidaan sopia vaikka sitten tarkemmin jne.

 

[Juke]

Matkaa puristimelle on noin 40km riippuen hieman siitä, mistä päin "paskaa kaupunnia" ajelee. Km siis Valkealinnan kupeelta mittailtuna. Kyseessä on ISO patarauta-ajan vekotin, joka lupaa ainakin mittariteholtaan rutistusta tuon verran. Jos viilujen koko olisi noin 8-10cm kanttiinsa ja alle ja päälle laittaisi paksut teräsplootut niin saattaisi onnistua. No, paineen laskeminen jääköön allekirjoittanutta viisaampien puuhaksi mutta käytännön tasolla "viilutieteen edistäminen" on kyllä mahdollista. Yksityisviestillä voidaan sopia vaikka sitten tarkemmin jne.

Okei...YV lähtee kohta.

 

[FinnNSF]

Matkaa puristimelle on noin 40km riippuen hieman siitä, mistä päin "paskaa kaupunnia" ajelee. Km siis Valkealinnan kupeelta mittailtuna. Kyseessä on ISO patarauta-ajan vekotin, joka lupaa ainakin mittariteholtaan rutistusta tuon verran. Jos viilujen koko olisi noin 8-10cm kanttiinsa ja alle ja päälle laittaisi paksut teräsplootut niin saattaisi onnistua. No, paineen laskeminen jääköön allekirjoittanutta viisaampien puuhaksi mutta käytännön tasolla "viilutieteen edistäminen" on kyllä mahdollista. Yksityisviestillä voidaan sopia vaikka sitten tarkemmin jne.

8cm neliölle 1226 baria, 10cm neliölle 785 baria, älä jätä sormia väliin. sen verran paksu plootu olisi hyvä että lämmittäisi jollain toholla sadan asteen paremmalle puolelle ennen puristusta ja jatkaisi tohottamista puristamisen aikanakin että saatte aikaan kuumapuristuksen. Ja ilmeisesti pitäs ne viilut ennen puristusta kyllästää läpikotaisin hartsilla.

 

[Juke]

Tässä kuva siitä kun moottorilla joka on alun perin reitattu 450 hv otetaan irti 770 hv tai enemmän.

Minikite liikkuis aika iloisesti jos output olisi 2 x 770 hv ( 1540 hv ).

 

[FinnNSF]

Tässä kuva siitä kun moottorilla joka on alun perin reitattu 450 hv otetaan irti 770 hv tai enemmän.

Minikite liikkuis aika iloisesti jos output olisi 2 x 770 hv ( 1540 hv ).

Katso liite: 3154

Eikös tuo kuva kerro kehnosta luotettavuudesta mikä on luonnollista jos moottorista aletaan repiä huomattavasti alkuperäistä suunnittelua isompia tehoja.

 

[Juke]

Eikös tuo kuva kerro kehnosta luotettavuudesta mikä on luonnollista jos moottorista aletaan repiä huomattavasti alkuperäistä suunnittelua isompia tehoja.

Jotain häikkää tossa on sattunut..Kevin Eldridge ei muutenkaan ole säilynyt ilmassakaan ongelmilta.

Firma kuitenkin tuottaa moottoreita koville toimijoille.

http://www.performanceengines.com/about_us.html

Onkohan hiilikuitu ollenkaan sovelias mäntämoottori aplikaatioihin ?

 

[Juke]

Sama kaveri;

Kevin 2009;

Eli tästä oli tuunattu 770 hv ulos tehtaan leimalla; http://en.wikipedia.org/wiki/Continental_O-520

Sama firma repisi TIO -541stä varmaan 900 heppaa irti.

 

[FinnNSF]

Jotain häikkää tossa on sattunut..Kevin Eldridge ei muutenkaan ole säilynyt ilmassakaan ongelmilta.

Firma kuitenkin tuottaa moottoreita koville toimijoille.

http://www.performanceengines.com/about_us.html

Onkohan hiilikuitu ollenkaan sovelias mäntämoottori aplikaatioihin ?

Veikkaan että kiertokanki on lähteny lohkon läpi ihmettelemään kuka siellä oikein turporuuvia niin kovasti kiristää. Kun olet aina kehityksen kärjessä niin miksi et tavoittelisi luotettavuutta ja parempaa polttoainetaloutta modernilla 2-t dieselillä. Tehopainosuhdekin näyttäisi olevan parempi.

http://www.zoche.de/

Muitakin valmistajia lienee jotka ovat saaneet tuotteitaan jo kaupan hyllylle asti.

 

[Juke]

Potkurikoneella on kuitenkin päästy 670 mph ( 1078 km/h) !

 

[Ikarus]

Paino 40 kiloa, teho 400 hevosvoimaa – Nissanilta ultrakevyt moottori

Nissan on esitellyt polttomoottorin, joka tulee Zeod RC -hybridikilpuriin Le Mansin kilpailussa. Se on ehkä auton sähkömoottoriakin ihmeellisempi, kertoo Racecar Engineering.

Noista moottoreista: Olen tullut miettineeksi, miksi lentokoneissa ei käytetä kevyitä nopeakierroksisia moottoreita tyyliin F1 tai moottoripyörät?
Joku F1 nelipyttyinen turboahdettu, jo takavuosina -80 luvulla n. 1000 hp, korkealle kiertävä kevyt moottori. Selvää on, että alennusvaihde tulisi eteen, mutta ei nyt yksinkertainen muutamalla/parilla hammasrattaalla toteutettu alennusvaihde paljon paina.
Nämä tyyppihyväksyttyjen moottorit ovat yleensä ns. suoria ilman alennusvaihdetta, moottori kiertää n. 3000 rpm. Ultrissa Rotax 912 kiertää lentoonlähtötehoilla n. 5200 rpm ja niissä on alennusvaihde.

Nämä Cessna jne. moottorit ovat 50-luvun tekniikkaa. Lujaa, yksinkertaista tekniikkaa, mutta painavaa ja tehotonta. Poltoainetalous on huono.
Ultrissa kehitys on nopeampaa, kun ne eivät ole tyyppihyväksyttyjä. Rotaxista löytyy eri versioista ruisku ja turbokin. Rotax 912 painaa muistaakseni jotain 54 kg ja antaa 100 hp. Kulutus tunnissa n. 12-14 l, bensa tavallinen 98.
C-172 P:tä olen kerran päässyt kokeilemaan. Hyppäys nykyaikaisesta ultrasta siihen on hyppäys -50 - luvulle.

Kevyt 150 kg moottori, alennusvaihde ja 1000hp... ja kyllä lähtee! Tehopainosuhteet sattuu kohdalleen. Juken häätäjään oiva voimakone.