Tämähän kertoo täydelliseti mikä on tämän Trump ketjun takana, hesarin punakone todistaa tämänkin käänteisesti, kuten punvihreillä on tapana asiat pitää lukea niin että punavihreiden sairas mieli näkee omat puheensa ja tekonsa ikäänkuin muiden tekeminä,
Onhan täällä mailman parhaat wikipedia asiantuntiat psykiatrian alalla, onko niin että kun Presidentti Trumppia haukkuu ja levittää osatotuuksia niin levittäjä on älykäs mutta ymmärtämätön?
Tiede
Kun valhetta toistaa tarpeeksi, ihmiset uskovat sen – Lumevaikutukselta ei suojaa edes äly tai analyyttisyys
Ihmisten käsitykseen totuudesta voi vaikuttaa helposti toistamalla jotakin väittämää, tutkimukset kertovat. Edes äly ja analyyttisyys eivät näytä suojaavan ilmiöltä.
Kun totuudesta poikkeavaa väittämää toistaa tarpeeksi, se muuttuu todeksi ihmisten mielissä. (KUVA: Juhani Niiranen / HS;Colorbox ja Juha-Pekka Laakio;kuvankäsittely Linda Manner / HS)
Tanja Vasama HS
Julkaistu: 6.7. 19:12 , Päivitetty: 6.7. 20:05
Kun väärää väittämää toistaa tarpeeksi paljon, ihmiset alkavat pitää sitä totena.
Vaikkapa näin:
C-vitamiini ehkäisee flunssaa.
Tai:
Lähetämme EU:lle 350 miljoonaa puntaa viikossa.
Psykologit kutsuvat ilmiötä lumetotuusvaikutukseksi. Usein toistettua väittämää uskotaan helpommin kuin uutta. Laajasti hyväksytty selitys ilmiölle on se, että meidän on helppoa ja sujuvaa prosessoida tietoa, johon olemme törmänneet monta kertaa.
Niinpä moni uskoi esimerkiksi Britannian brexit-kampanjan rummuttaman väitteen kansanäänestyksen alla vuonna 2016. Sen mukaan EU:hun valuvat miljardit voisi vain ohjata Britannian oman terveydenhuoltojärjestelmän hyväksi, jos maa eroaisi unionista.
Väite oli valheellinen, mutta se saattoi vaikuttaa osan ihmisistä äänestyspäätökseen. Britit äänestivät EU-eron puolesta.
Moni ajattelee olevansa niin älykäs tai analyyttinen ihminen, ettei itse sorru valheelliseen populistiseen propagandaan.
Tämä ei pidä tuoreen tutkimuksen mukaan paikkaansa. Edes äly tai analyyttinen ajattelu eivät suojaa meitä lumetotuusvaikutukselta, kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimus kertoo.
Painossa oleva tutkimus julkaistaan Personality and Social Psychology Bulletin -tiedelehdessä, ja sen esiversio on luettavissa
Psyarxiv-sivustolla.
Tutkijat tekivät sarjan kokeita ja havaitsivat, että lumetotuusvaikutus oli vahva ja havaittavissa yksilöiden tiedollisista taidoista ja päätöksentekotavasta riippumatta.
He testasivat asiaa seitsemässä kokeessa. Osallistujia oli jokaisessa vähintään 199. Ensimmäiseen kokeeseen osallistui psykologian yliopisto-opiskelijoita ja muihin joukkoistavaa työvoimaa tarjoavan Amazon Mechanical Turkin työntekijöitä.
Lumetotuusvaikutusta testattiin kolmen päämuuttujan avulla.
Ensimmäinen oli kognitiivinen kyvykkyys eli älykkyys. Toinen oli ihmisen tarve asian tiedolliseen ”sulkemiseen”: pyrimme välttämään tiedon monitulkintaisuutta ja tekemään asioista johtopäätöksiä.
Kolmanneksi tutkijat tarkastelivat tiedonkäsittelytapaa ja sitä, ajatteleeko ihminen intuitiivisesti vai analyyttisesti. Intuitiivinen ihminen voi haluta asioihin nopeita ja automaattisesti aiemmista kokemuksista kumpuavia vastauksia. Analyyttisesti asioita punnitseva ei välttämättä pidä toistettuja vääriä väittämiä totena, tutkijat olettivat.
Kokeissa tutkittiin vastaajien älykkyyttä sekä ajattelu- ja päättelytapoja. Lisäksi heille esitettiin ensin uusia ja myöhemmin toistettuja tosia ja epätosia väittämiä.
Mikään päämuuttujista ei ollut yhteydessä lumetotuusvaikutukseen, Gentin yliopiston
Jonas de Keermaeckerin johtama tutkimus toteaa.
Tuoreen tutkimuksen löydökset ovat linjassa aiempien havaintojen kanssa.
Ihmisten käsitykseen totuudesta voi vaikuttaa helposti vain toistamalla joitakin väittämiä.
Ihminen voi alkaa pitää toistettua väärää väittämää totena jopa silloin, kun hänellä on jo asiasta oikea tieto. Tämä tuli ilmi vuonna 2015
Journal of Experimental Psychology -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa.
Lumetotuusvaikutus pätee sekä valheellisiin että tosiin väittämiin, niin suullisiin kuin kirjallisiinkin, sveitsiläis-saksalainen
meta-analyysi vuodelta 2010 kertoo. Toistojen välissä voi olla minuutteja tai viikkoja.
”Ainoa rajoite näyttää olevan se, että väittämän pitää olla monitulkintainen eli osallistujien täytyy olla epävarmoja niiden totuusstatuksesta”,
Alice Dechêne kollegoineen kirjoittaa meta-analyysissä.
Ihminen arvioi väittämää tietojensa eikä tiedonkäsittelyn sujuvuuden perusteella vain silloin, jos väittämä on monitulkintainen.
Lontoon silloinen pormestari Boris Johnson avasi Britannian eroa EU:sta markkinoivan kampanjan toukokuussa 2016. Bussin kyljessä lukee, että Britannia antaa unionille viikoittain satoja miljoonia, jotka pitäisi käyttää omaan terveydenhuoltojärjestelmään. (KUVA: Darren Staples / Reuters)
Valeuutisista ja disinformaatiosta on puhuttu erityisesti vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Britannian brexit-äänestyksen jälkeen. Presidentti
Donald Trump on esittänyt julkisuudessa toistuvasti väittämiä, jotka faktantarkistajat ovat osoittaneet epätosiksi.
Politiikan tutkijat ovat huomanneet, että myös faktantarkistus saattaa vahvistaa lumetotuusvaikutusta. Kun faktantarkistaja oikaisee valheellisen väitteen, hän tulee samalla usein toistaneeksi sen. Ihmisten mieliin voi silloinkin jäädä useita kertoja toistettu epätosi väittämä, ei oikea tieto.
Entä alussa mainittu väittämä C-vitamiinin flunssaa ehkäisevästä vaikutuksesta?
Sillekään ei ole tieteellistä näyttöä.
”C-vitamiinia sisältävien valmisteiden syönti ei ehkäise flunssaan sairastumista, mutta flunssan aikana syöty C-vitamiini voi vähän lyhentää taudin kestoa”, emeritusprofessori
Antti Aro toteaa Terveyskirjaston artikkelissa
C-vitamiini ja flunssa.