Tunneli Suomen ja Viron välille

deeq

Kersantti
Tutkijat: Tunneli Suomen ja Viron välillä toisi huoltovarmuutta

Suomen ja Viron välisen tunnelin kustannukset voisi arvioida uudelleen, todetaan Turun yliopiston, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun, Merikotka-tutkimuskeskuksen ja Viron Meriakatemian laajassa tutkimuksessa.

Viime vuonna alkaneen tutkimuksen tavoitteena on hakea ratkaisuja huoltovarmuuden turvaamiseksi kriisitilanteissa. Vielä kesken olevan tutkimuksen rahoittajina ovat Euroopan unioni, Viron Meriakatemia, Huoltovarmuuskeskus ja Varsinais-Suomen liitto.

Tutkimus painottuu meri- ja maakuljetusten tehostamiseen normaalitilanteessa, mutta myös kriisien yllättäessä.

Raportissa otetaan kantaa Suomen ja Viron välisen tunnelin mahdolliseen rakentamiseen. Tutkijoiden mukaan tunneli ei missään mielessä ole kustannustehokas ratkaisu normaalitilanteessa, mutta kriisien yllättäessä se maksaisi itseään takaisin. Samalla se myös lisäisi huoltovarmuutta.

Arvioiden mukaan tunnelin rakentaminen maksaisi 6-7 miljardia euroa. Se nopeuttaisi maantie- ja rautatieliikennettä Suomen ja esimerkiksi Saksan välillä kymmenillä tunneilla.

Tutkijat esittävät, että Suomen ja Viron välisen tunnelin rakentamiskustannukset pitäisi laskea uudelleen vaihtoehtoiskustannusten kautta.

- Ainoastaan niin kutsutulla satamalakkovaikutuksella nämä vaihtoehtoiskustannukset riittävät kattamaan useissa tapauksissa kannattamattomaksi todetun Suomen ja Viron välisen tunnelin rakennusprojektin, kun tarkasteluvälinä on 30 vuotta, tutkijat toteavat.

- Jos mukaan otetaan luonnonmullistuksien ja esimerkiksi Itämeren merikuljetusten suuremman öljyvuodon mahdollisuus, niin näin laskettu kannattavuus nousee entisestään.
Korvaisiko maakuljetus lentorahdin?

Islannin tulivuorenpurkaus on lamauttanut lähes koko Euroopan lentoliikenteen. Vaikka lentorahdin osuus Suomeen koko tuonnista on vain noin 0,1 prosenttia tonneissa mitattuna, voi sen merkitsevyys pitkissä häiriötilanteissa, kuten lakkojen, onnettomuuksien ja luonnonilmiöiden kohdatessa olla suuri tietyille toimialoille.

- Jos yllättävät häiriötilanteet jatkuvat kovin pitkään, muut kuljetustavat ja varmuusvarastot tulevat yrityksillä lisääntymään. Yritysten hankinta- ja logistiikkastrategiat ja jopa teollisuuden sijoittelu tulee tulevaisuudessa muuttumaan, sillä kiristyvä öljyn hinta ja tiukemmat ympäristömääräykset nostavat kuljetuskustannuksia, toteaa logistiikan professori Ulla Tapaninen Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta.

- Kumipyörä- ja raidepuolella voidaan vastata lentorahdin aiheuttamaan kysyntään, sillä kapasiteettia on riittävästi kummallakin vapaana. Tämä siis tilanteessa, jos ja vain jos lähialueilla on lentokapasiteettia käytössä. Ainoastaan Suomen lentokapasiteetin ollessa pois käytöstä, voitaisiin hyödyntää lähialueiden lentokapasiteettia erityisesti Ruotsin, Tanskan ja Saksan osalta, sillä näillä alueilla sijaitsevat tiettyjen lentoyhtiöiden suuret keskuskentät, toteaa logistiikan professori Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Tärkeintä näissä tulevaisuuden epävarmoissa tilanteissa on tutkijoiden mukaan se, että Suomella on kaikkiin naapurimaihin hyvät ja toimivat suhteet. Kyseessä ei ole ainoastaan Suomen ja Viron yhteistyö, vaan Ruotsi, Saksa ja Venäjä on otettava täysimääräisesti mukaan toimintaan.

YLE Turku

Koko putken matkalle voisi laitella luukkuja mistä voisi tarvittaessa syöksyä vihulaisten laivojen kimppuun :)

No ei vaine, melko kallis olisi putki, saisi aika monta tulivuorta purkaantua ennen kuin maksaisi itsensä takaisin.
 
Tuota, luen nyt tätä kuten sarvipää raamattua. Mutta sanat "huoltovarmuus" ja "Viron tunneli" samassa lauseessa on uskomaton yhdistelmä. :cool:

Sotilaallisesti, yksi tunneli on single-point-of-failure niinkuin IT-puolella (siviili, ei ilmatorjunta) sanotaan. Tunnelia pitkin ei monta rekkaa kohdeilmatorjuntaohjuksia maahantuotaisi ennenkuin "sattuisi harmillinen geologinen ilmiö lähellä öljyputken ja tunnelin risteystä".
Tarvittaisiin useita tunneleita, yksi Viroon, Saksaan, Tanskaan ja Ruotsiin... :p

No, takaisin asiaan. Olemme kaukana keski-euroopasta ja jos rekkaliikenne on jatkossa vielä tärkeämpää ja lisäksi satamatoiminta ei pelaa, niin pitäähän vaihtoehtoja laskeskella. Mutta aika kaukaista tämä on.
 
OldSkool kirjoitti:
Tuota, luen nyt tätä kuten sarvipää raamattua. Mutta sanat "huoltovarmuus" ja "Viron tunneli" samassa lauseessa on uskomaton yhdistelmä. :cool:

Sotilaallisesti, yksi tunneli on single-point-of-failure niinkuin IT-puolella (siviili, ei ilmatorjunta) sanotaan.
...aika kaukaista tämä on.

No, hyvä kun joku muukin ajattelee näin.
Huoltovarmuuden kannalta aivan äärimmäisen kallis ja kaukainen asia :(
Jossain muussa katsannossa ehkä jopa kiinnostava !
 
deeq kirjoitti:
No ei vaine, melko kallis olisi putki, saisi aika monta tulivuorta purkaantua ennen kuin maksaisi itsensä takaisin.

Varsinkin kun Baltian päässä pitäisi tehdä sellainen pikku homma kuin rakentaa ne junayhteydet keski-Eurooppaan millä tässä yhteydessä viitattaneen itse asiassa Länsi-Euroopan teolliseen ytimeen.

Viroa kohtaan tunnetaan etenkin pääkaupunkiseudulla saman tapaista perusteetonta uskoa kuin itärajalla Pietarin alueen suuntaan. Totuus on että Viro on taloudeltaan erittäin pieni ja väestöltään supistuva pullonpohja josta ei ole jatkoyhteyksiä mihinkään. Mikäli virolaiset rahoittaisivat tunnelin olisi se toki aivan ok.

Mikäli tunneliprojekteja puuhailtaisiin vakavalta pohjalta olisi suunta Ruotsi. Ruotsin rautatieinfrastruktuuri on valmiiksi hyvässä kunnossa ja liikennevolyymi Ruotsiin aivan eri luokkaa kuin Viroon. Nopea junayhteys Tukholmasta Saksaan on jo olemassa, sitä ei tarvitsisi haaveilla. Läpimenoreitin, Ruotsin ja Tanskan, talous on aivan eri luokkaa kuin Baltian maiden ja Puolan. Lisähyötynä olisi Pohjoismaiden ja Pietarin alueen välinen liikennevolyymi joka ei Viron kautta tulisi toteutumaan.
 
Toisaalta putki olisi äärettömän tehokas keino laskea pääkaupungin hintatasoa. Jos putkessa saataisiin junat kulkemaan, niin lahden takaa kannattaisi hommata kämppä ja tulla sieltä Helsingin keskustaan töihin. Jos juna tulisi tunnissa Tallinnasta Helsinkiin, niin matka olisi ajalliseti lyhyempi kuin Itä-Helsingistä aamulla Länsi- Helsinkiin, jonka välinen etäisyys on kuitenkin vain 20 km.
 
madmax kirjoitti:
Toisaalta putki olisi äärettömän tehokas keino laskea pääkaupungin hintatasoa. Jos putkessa saataisiin junat kulkemaan, niin lahden takaa kannattaisi hommata kämppä ja tulla sieltä Helsingin keskustaan töihin. Jos juna tulisi tunnissa Tallinnasta Helsinkiin, niin matka olisi ajalliseti lyhyempi kuin Itä-Helsingistä aamulla Länsi- Helsinkiin, jonka välinen etäisyys on kuitenkin vain 20 km.

Onko näihin Tallinna-Helsinki tunnelijunien matkalippujen hintoihin laskettu mukaan tarvittaessa Narvasta saapuvan Kaartin Panssaridivisioonalle (KaPs.A) kuuluvat provisiot.
 
Vanha veteraani kirjoitti:
madmax kirjoitti:
Toisaalta putki olisi äärettömän tehokas keino laskea pääkaupungin hintatasoa. Jos putkessa saataisiin junat kulkemaan, niin lahden takaa kannattaisi hommata kämppä ja tulla sieltä Helsingin keskustaan töihin. Jos juna tulisi tunnissa Tallinnasta Helsinkiin, niin matka olisi ajalliseti lyhyempi kuin Itä-Helsingistä aamulla Länsi- Helsinkiin, jonka välinen etäisyys on kuitenkin vain 20 km.

Onko näihin Tallinna-Helsinki tunnelijunien matkalippujen hintoihin laskettu mukaan tarvittaessa Narvasta saapuvan Kaartin Panssaridivisioonalle (KaPs.A) kuuluvat provisiot.

Ne ottaa sitten perille päästyään kyllä omansa.
 
madmax kirjoitti:
Toisaalta putki olisi äärettömän tehokas keino laskea pääkaupungin hintatasoa. Jos putkessa saataisiin junat kulkemaan, niin lahden takaa kannattaisi hommata kämppä ja tulla sieltä Helsingin keskustaan töihin. Jos juna tulisi tunnissa Tallinnasta Helsinkiin, niin matka olisi ajalliseti lyhyempi kuin Itä-Helsingistä aamulla Länsi- Helsinkiin, jonka välinen etäisyys on kuitenkin vain 20 km.

Viron päätäjille vinkkiä menemään! Saisivat kasvaneina verotuloina sijoitetun pääoman nopeasti takaisin! Ja olisihan se helppoa ajella eurooppaan tunnelia pitkin muutenvaankin..:)
 
madmax kirjoitti:
Jos juna tulisi tunnissa Tallinnasta Helsinkiin, niin matka olisi ajalliseti lyhyempi kuin Itä-Helsingistä aamulla Länsi- Helsinkiin
Puhumattakaan Espooseen asti :mad:
Joku muukin näköjään kärsii Kehä I:sen ruuhkista :confused:
 
CarlH kirjoitti:
Mikäli tunneliprojekteja puuhailtaisiin vakavalta pohjalta olisi suunta Ruotsi. Ruotsin rautatieinfrastruktuuri on valmiiksi hyvässä kunnossa ja liikennevolyymi Ruotsiin aivan eri luokkaa kuin Viroon. Nopea junayhteys Tukholmasta Saksaan on jo olemassa, sitä ei tarvitsisi haaveilla. Läpimenoreitin, Ruotsin ja Tanskan, talous on aivan eri luokkaa kuin Baltian maiden ja Puolan. Lisähyötynä olisi Pohjoismaiden ja Pietarin alueen välinen liikennevolyymi joka ei Viron kautta tulisi toteutumaan.

Komppaan. Semminkin kun minusta tuntuu että Suomi-Baltia-Puola-Saksa -junareitin sujuvuus ei vaan tulisi aikoihin olemaan samalla tasolla kuin Suomi-Ruotsi-Tanska-Saksa junareitin. Siis tunnustan suoraan että arvelen vanhan tulli/rajatarkastus/turvatarkastus/maasuttamiskulttuurin jäänteitä olevan riskinä, EUsta huolimatta (???).
 
CarlH kirjoitti:
liikennevolyymi Ruotsiin aivan eri luokkaa kuin Viroon.

Oho !
Tähän olisi kiva saada jotain faktaa perusteluksi.
Rahti- vai matkustajapuolella ?
 
vehamala kirjoitti:
CarlH kirjoitti:
liikennevolyymi Ruotsiin aivan eri luokkaa kuin Viroon.

Oho !
Tähän olisi kiva saada jotain faktaa perusteluksi.
Rahti- vai matkustajapuolella ?

Rahtia varmaankin menee Ruotsiin enemmän, kuin Viroon. Mutta jos alettaisiin vertaamaan sitä rahtia mikä voisi mennä tuon tunnelin kautta eurooppaan, niin silloin voisi mennä asiat toisin. Toisaalta tunneli ruotsiin varmaan toimisi samoin, joskin se olisi pitempi matka.

Molempi parempi.
 
SJ kirjoitti:
Rahtia varmaankin menee Ruotsiin enemmän, kuin Viroon.

Edelleen, olisi kiinnostavaa saada tähän jotain faktaa tueksi......
(En puolla enkä kiistä. mutta kiinnostaa jos joku tietäisi)
 
vehamala kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Rahtia varmaankin menee Ruotsiin enemmän, kuin Viroon.

Edelleen, olisi kiinnostavaa saada tähän jotain faktaa tueksi......
(En puolla enkä kiistä. mutta kiinnostaa jos joku tietäisi)

Päättelin ihan suoraan siitä, että eikös Ruotsi ole meidän suurin kauppakumppani? Viro se ei ainakaan ole ja Eurooppaan suuntautuva rahti ei mene Viron kautta ainakaan tällä hetkellä, vaan eikös se viedä suoraan Saksaan tai johonkin muuhun maahan laivalla?

Niin ja jälleen tuosta tunnelista, niin mitenkäs tuo tunneli vaikka Ruotsiin mahd. lyhyesti kaivettuna? Matka olisi pitempi, tai ahvenanmaan halki olisi rakennettava silta (ei hyvä sotilaallisesti), mutta muuten koko homma olisi käytännöllisempi. Rahtia menee jo nyt enemmän Ruotsiin ja reitti olisi varmasti parempi kuin Viro-Latvia-Liettua-Puola-Saksa reitti. Ruotsi saattaisi myöskin suostua osallistumaan enemmän kuin Viro, koska he hyötyvät maiden välisen liikenteen lisäksi vielä uudesta reitistä Venäjälle (toki maayhteys löytyy jo nyt, mutta se on aika pitkä).

Mutta jos tunneli tehtäisiin sekä Viroon, että Ruotsiin, niin silloin yhteydet vasta muuttuisivatkin. Joskin laivayhtiöt eivät tykkäisi yhtään.
 
Taitaa olla melko haastavaa saada maksajia tuolle yritykselle? Ja jäävätkö kulut 7 miljardiin euroon? Se tekisi sadalle kilsalle jaettuna 70 miljoonaa per kilometri...ei taida syntyä ja entäs jos tulee yllätyksiä matkalla? Tulee mieleen Kanaalitunnelin hintakehitys silloin aiemmin.
 
vehamala kirjoitti:
Tähän olisi kiva saada jotain faktaa perusteluksi. Rahti- vai matkustajapuolella ?

Molemmissa. Ohessa matkustajatilastot lentoliikenteestä 2009:

http://www.finavia.fi/files/finavia2/matkustajat_pdf/Reittiliikenteen_kv_matk_suo-fi.pdf%201209

Ruotsi: 1 097 000

Viro: 176 000

Matkustajatilastot meriliikenteestä 2008:

http://portal.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/tietopalvelut/tilastot/tilastotaulukot/ulkomaan_meriliikenne/vuositilastot_aikasarjat/mlt_ma_maittain.htm

Ruotsi: 9 320 000 matkustajaa
Viro: 6 292 000 matkustajaa

Ulkomaan merikuljetukset maittain 2008 (tuonti ja vienti):

Ruotsi: 17 263 000 tonnia
Viro: 5 124 000 tonnia

Jos lukuihin lisätään vielä mahdolliset jatkoyhteydet Ruotsin kautta Norjaan, Tanskaan ja Saksaan tai vaihtoehtoisesti Viron kautta Latviaan, Liettuaan, Valko-Venäjälle ja Puolaan muuttuu vertailu vain Ruotsin kannalta edullisemmaksi.

Helsingistä katsoen ja raksamiesten puheita kuunnellessa Viro on Suomen tärkein naapurimaa mutta käytännössä Ruotsi vie voiton.
 
Entäs Venäjä. Maa- ja ilmakuljetukset. Turismikin on roimassa nousussa.
 
Imagine kirjoitti:
Entäs Venäjä. Maa- ja ilmakuljetukset. Turismikin on roimassa nousussa.

Nähdäkseni Venäjän liikenteeseen ei tarvi tunnelia, vai mitä arvelette?
 
baikal kirjoitti:
Imagine kirjoitti:
Entäs Venäjä. Maa- ja ilmakuljetukset. Turismikin on roimassa nousussa.

Nähdäkseni Venäjän liikenteeseen ei tarvi tunnelia, vai mitä arvelette?

Tulisi se ainakin roimasti halvemmaksi...
 
Back
Top