Muutenkin pidän Ahtisaaren tyylistä neuvotella. Kun hän oli ollut hetken presidenttinä, hallitus halusi viedä häneltä valmistuneiden kadettien nimitysoikeuden ja siirtää tilaisuudenkin puolustusministerille. Klenberg suri, koska hänestä oli tärkeää, että tilaisuudessa nuoret upseerit saisivat presidentiltä tunteen, että he ovat hänen poikiaan. Klenberg yritti puhua poliitikoille ja meni viimein Ahtisaarelle kertomaan huolensa ja tunsi, että nyt häntä kuunneltiin.
Minäpä hoidan tämän heti, sanoi Ahtisaari ja soitti oikeusministeri Pokalle ja sanoi, että jatketaan vanhaan malliin, ei uudisteta mitään. Oikeusministeri selitti, että on myöhäistä, sillä lakialoite on jo valiokunnassa käsitelty ja viedään päätettäväksi. Ahtisaari sanoi: "Minä en ollenkaan soittanut kysyäkseni ministerin käsityksiä vaan käsken Puolustusvoimain ylipäällikkönä että asia jätetään."
Niinpä tuo jäi. Mutta Ahtisaarta moitittiin alusta lähtien vähän siitä, ettei hän ymmärtänyt näitä kotoisia linjoja...
