Terrorismitutkija: Eurooppa kestää terroria – Suomessa surmataan vuosittain enemmän kuin terrori-iskut Euroopassa vajaan 10 vuoden aikana
Terrorismia voi yrittää hallita, mutta sitä ei voida kokonaan estää, sanoo Helsingin yliopiston asiantuntija. Terroriteot poikkeavat hänen mukaansa esimerkiksi järjestäytyneestä rikollisuudesta huomiohakuisuudellaan.
Kotimaa
19.1.2015 klo 09:03päivitetty 19.1.2015 klo 09:48
Terrorismintutkija Leena Malkki.Yle
Jussi Hanhivaara
Jaa artikkeli Facebookissa279
Jaa artikkeli Twitterissä
Helsingin yliopiston terrorismitutkija Leena Malkki kyseenalaistaa Euroopan päättäjien reaktiot viime aikaisiin terrori-iskuihin.
Malkin mukaan päätöksentekijöiden suhteellisuudentaju on iskujen seurauksena vaarassa hämärtyä.
– Euroopassa aletaan jo kolkutella niitä rajoja, paljonko tähän uhkaan kannattaa kiinnittää huomiota ja suunnata resursseja, Malkki sanoi maanantaina Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.
Malkki peräänkuuluttaa laajaa poliittista keskustelua siitä, miten terrorismin vastaista toimintaa halutaan kehittää.
– On hyvin tyypillistä, että paineita kohdistuu siihen miten luoda tiukempaa lainsäädäntöä. Sen suhteen pitäisi olla kriittinen, hän sanoo.
Tutkijan mukaan yksi vaarallisimmista terrorismin aiheuttamista vahingoista on ylireagointi.
– Oikeastaan terrorismissa vaarallisinta on se, että se voi alkaa viedä resursseja ylimitoitetusti siihen nähden, kuinka paljon se loppujen lopuksi uhkaa kansalaisten turvallisuutta, Malkki sanoo.
Hän huomauttaa, että Suomessa kuolee vuosittain henkirikoksiin keskimäärin enemmän ihmisiä, kuin Euroopassa on kuollut terrori-iskuissa vuonna 2005 Lontoossa tehtyjen iskujen jälkeen.
Malkki muistuttaa, että Euroopan historiassa on esimerkkejä yhteiskuntien terrorisoinnista.
– Eurooppalaiset yhteiskunnat kestävät sen, jos terrori-iskuja silloin tällöin tapahtuu. Belgiassakin oli 1980-luvulla kausi, jolloin kuolonuhreja vaatineita iskuja tapahtui lähes viikoittain pidemmän aikaa, ja me emme enää itse asiassa muista sitä, Malkki sanoo.
Malkin mielestä eurooppalaisten olisi syytä hyväksyä se, että iskuja saattaa tapahtua.
– Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö tehtäisi kaikkea järjen rajoissa olevaa niiden estämiseksi, mutta jos lähdetään sille linjalle, että niitä ei saa tapahtua, niin se on juuri se tilanne, jossa ylilyönteihin saatetaan päätyä, Malkki sanoo.
Uutista korjattu 19.1. klo 09.45: Tutkijan aiempi väite, jonka mukaan Suomessa kuolisi vuosittain henkirikoksiin noin tuhat ihmistä, oli virheellinen. Oikea määrä on alle sata.