Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää

[baikal]

Tarkoitan juurikin sitä tilannetta, että mennään keskusteluun että onko kyseessä vitosen suoritus.

Ja keskeinen pointti on se, että asia jota pidämme nyt mahdottomana, ei välttämättä sitä tulevaisuudessa ole. Ryssä muokkaa taistelukenttää, mm informaatiolla, rahoittamalla äärioikeiston toimintaa Euroopan eri maissa, ostamalla valtioiden päämiehiä, You name it.

Se on tehnyt tätä pitkään. Mutta onnistuuko enää samalla volyymilla?

 

[Rauhantekijä]

Nykyisellä tasolla meiltä puuttuu kyky siirtää sotilaallista voimaa. Olisi edes kyky riehua naapurin puolella muutama viikko ennen kuin kaverit ehtii apuun.

Suomen armeija ei tavoittele saappaan iskemistä naapurinsa maaperälle. Suomelle riittää, että voimme siirtää voimamme oman maan sisällä.

Se on sitten toinen asia onko ilmateitse kykyä iskeä naapurin puolelle jos sieltä lähtee vaikutteita Suomen rajaan tai Suomen alueelle. Eiköhän tämäkin asia ole jo mietittynä ja hankittuna

kyetä viemään vihollisuudet naapurin puolelle ennen kuin se voisi edes alkaa.

Tällainen ei kuulu Suomen sotilasdoktriiniin, eikä tule. Suomi ei tee provokaatioita eikä tee "ennalta ehkäiseviä" iskuja. Antaa ryssän pohtia näitä juttuja ja sitten kattellaan kui etenee.

Tiedäthän sanonnan: Sulla voi olla suunnitelma, mutta suunnitelmat lentää roskikseen heti kun eka laukaus ammutaan .
Sama koskee sitäkin joka Suomea koittaa kurmottaa.

.

 

[mikæl]

eikä tee "ennalta ehkäiseviä" iskuja

Kyllä Suomi sellaisiakin tekee. Mutta tekee vasta sitten kun tuo toinen aloitti. Mitäs aloitti.

 

[Raveni]

Suomen armeija ei tavoittele saappaan iskemistä naapurinsa maaperälle. Suomelle riittää, että voimme siirtää voimamme oman maan sisällä.

Se on sitten toinen asia onko ilmateitse kykyä iskeä naapurin puolelle jos sieltä lähtee vaikutteita Suomen rajaan tai Suomen alueelle. Eiköhän tämäkin asia ole jo mietittynä ja hankittuna




Tällainen ei kuulu Suomen sotilasdoktriiniin, eikä tule. Suomi ei tee provokaatioita eikä tee "ennalta ehkäiseviä" iskuja. Antaa ryssän pohtia näitä juttuja ja sitten kattellaan kui etenee.

Tiedäthän sanonnan: Sulla voi olla suunnitelma, mutta suunnitelmat lentää roskikseen heti kun eka laukaus ammutaan .
Sama koskee sitäkin joka Suomea koittaa kurmottaa.

.

Pitäisikö kuitenkin siirtää tavoitetta siihen suuntaan, että se saapas voidaan iskeä naapurin maaperälle? Se että varautudutaan toimimaan vain omalla maaperällä rajoittaa toimintaa aika paljon ja aloite säilyy naapurilla.

 

[Rauhantekijä]

Pitäisikö kuitenkin siirtää tavoitetta siihen suuntaan, että se saapas voidaan iskeä naapurin maaperälle? Se että varautudutaan toimimaan vain omalla maaperällä rajoittaa toimintaa aika paljon ja aloite säilyy naapurilla.

Tarkemmissa suunnitelmissa varmaan on saappaalle erilaisia askemerkkejä. Pyrin sanomassani nyt vaan pitäytymään isossa kuvassa, joka kuitenkin on se, että ryssän saapasta ei päästetä Suomeen tallustamaan. Tavalla tai toisella se estetään.

.

 

[EK]

Siis meinaat että tulevat rajan yli kolmella pataljoonalla?
En näe hirveän realistisena että yhdessä kohdassa rajaa tapellaan täysillä ja muualla vallitsee rauha.
Miten tuo edes rajoitettaisiin kuten taistelevatko ilmavoimat toisiaan vastaan jollain kapealla kaistalla?
Saako IT/tykistö ampua kaistan ulkopuolelta vai pitääkö niiden olla sisäpuolella?
Venäläiset nyt nykyään uhkaavat ydinsodalla jos vodka on lämmintä tai kissa on oksentanut matolle.

No helmikuun 2022 paikkeilla puolustusvoimat ilmoitti valtiojohdolle, että on valmistauduttava Venäjän aggressioon. Yhtenä todennäköisenä skenaariona esitettiin "pienten vihreiden miesten" tai ihan Venäjän sotilaiden ilmestyminen Ivalon lentoasemalle. Ei tuohon varmaan hirveän montaa pataljoonaa olisi käytetty. Silloin homma lyötiin jiiriin ja valtiojohto linjasi, että näissä käytetään tarvittavaa sotilaallista voimaa.

Kyllä Venäjällä on vara uhrata joku pataljoona ihan vain voiman näyttöön. Ei kai tarvitse katsoa kuin Ukrainaan ja miten siellä tappioihin on suhtauduttu.

 

[Benelli]

No helmikuun 2022 paikkeilla puolustusvoimat ilmoitti valtiojohdolle, että on valmistauduttava Venäjän aggressioon. Yhtenä todennäköisenä skenaariona esitettiin "pienten vihreiden miesten" tai ihan Venäjän sotilaiden ilmestyminen Ivalon lentoasemalle. Ei tuohon varmaan hirveän montaa pataljoonaa olisi käytetty. Silloin homma lyötiin jiiriin ja valtiojohto linjasi, että näissä käytetään tarvittavaa sotilaallista voimaa.

Kyllä Venäjällä on vara uhrata joku pataljoona ihan vain voiman näyttöön. Ei kai tarvitse katsoa kuin Ukrainaan ja miten siellä tappioihin on suhtauduttu.

Tuossa olisi aika paljon muutakin kuin se pataljoona uhattuna kuten kestäisikö Venäjän talous merisaarron kaiken muun lisäksi?

 

[YliKoo]

Taattua hiilamoa, saattaisi olla enemmän propaganda- tai jonkun psykoosiketjun juttuja.

Perus YLE-juttua kumminkin.

Ennen kuin ryhdymme toimeenpanemaan ikääntyvässä, kroonisesti velkaantuneessa ja hitaan talouskasvun maassa valtavia investointeja sotimisen varalle, on syytä kriittisille kysymyksille:

Keitä Naton vaatimat uudet puolustusinvestoinnit todellisuudessa palvelevat? Eivätkö ne johda vain kilpavarusteluun, jossa ei ole voittajia? Onko suurin hyötyjä lopulta Yhdysvaltojen aseteollisuus?

Toisin kuin muut Euroopan maat, olemme pitäneet koko ajan hyvää huolta puolustuskyvystämme ja säilyttäneet asevelvollisuusarmeijan, joka on tarkoittanut vähintäänkin ylimääräisen miljardin euron eli suhteessa bruttokansantuotteeseen 0,4 prosenttiyksikön lisäystä puolustusmenoihin.

Toinen kysymys: Eikö pienen maan kannattaisi puolustuksessaan keskittyä oman maansa puolustamiseen, jos ja kun ulkopuolisten tuki on lopulta epävarmaa? Luotettavimpia kumppaneita ovat länsinaapurimme.

Kolmas kysymys: Eikö meidän pitäisi ulkopolitiikassamme tukea kansainvälisten sääntöjen noudattamista kaikissa maissa – eikä sievistellä Yhdysvaltojen miellyttämiseksi esimerkiksi kannanotoissa Israelin Gazassa toteuttamasta kansanmurhasta ja muiden kansainvälisten sääntöjen rikkomuksista?

Ja viimeksi: Eikö olisi Venäjä-pelon lietsomisen sijaan parempi yrittää pitää yllä joitain yhteyksiä naapurimaahan? Eiväthän Neuvostoliiton hallitsijatkaan mitään pulmusia olleet, mutta silti tulimme heidän kanssaan toimeen.

Heikki Hiilamon kolumni: Näihin neljään kysymykseen on saatava vastaus, ennen kuin alamme syytää rahaa sotimiseen

Haluamme elää itsenäisessä ja turvallisessa maassa. Mutta puolustusinvestoinneilla sitä ei välttämättä taata. Niistä hyötyy lähinnä Yhdysvaltojen aseteollisuus, kirjoittaa Hiilamo.

yle.fi

 

[J0h1F]

Olen tässä miettinyt, että nykyisessä turvallisuusympäristössä olisi hyvä Suomen lakkauttaa puolustusvoimat ja perustaa armeija. Näin ollen ei tarvitsisi odottaa iskua ja antaa sen tunkeutua syvyyteen ennen vastatoimia. Naapurin kasatessa voimiaan rajalle tulisi joukkojen kasaumaan iskeä ja viedä miinakentät naapuriin nopeasti perustettavalle saniteettivyöhykkeelle. Tämän jälkeen odotellaan, että pohjoismaista saapuu vahvistuksia, jotka toivon mukaan auttaisivat saniteettivyöhykkeen ylläpidosta ja vaikutuksesta sen taakse tehtaisiin, joukkukeskittymiin ja huoltokeskuksiin. Näin toimimalla kotimainen marjanpoimija ei joutuisi kosketuksiin kamalien suomalaisten miinojen kanssa vaan saisi kuolla sotavyöhykkeellä kunniakkaasti naapurin terroripommitusten alle.

Sitten jos jossakin kohtaa Briteistä olisi raskaampaa apua saatavilla. Ei tarttis aina antaa heti maata naapurille linnoitettavaksi.

Puolustusvoimien nimi on pelkkää semantiikkaa. Itsenäisyytemme alkuvuosinahan se olikin sotaväki, kuten omakielinen muoto kuuluu, ja puolustusministeriökin sotaministeriö.

Jopa demlalaiset ihmisoikeusjuristit (ainakin Koskenniemi) ovat sitä mieltä (Maikkarin lisäksi myös Ylen jutussa), että ensi-isku välittömän sotilaallisen hyökkäyksen uhatessa, eli siis vihollisen ryhmittäessä joukkojaan hyökkäykseen, on kansainvälisen oikeuden näkökulmasta laillinen. Lainaukset linkkien jutuista:

Koskenniemi huomauttaa, että kansainvälisen oikeuden nojalla yksipuolista voimaa voi käyttää ainoastaan yhdessä tilanteessa: itsepuolustukseksi aseellisen hyökkäyksen sattuessa. Tätä voidaan laajentaa koskemaan myös välittömän aseellisen hyökkäyksen uhkaa.

– Tämä ei ole mitenkään monimutkainen tai vaikea asia, koska kansainvälinen oikeus tarjoaa valtiolle mahdollisuuden käyttää asevoimaa vain yhdessä tapauksessa. Sitä voi käyttää itsepuolustukseksi aseellisen hyökkäyksen sattuessa, Koskenniemi sanoo Ylelle.

Emeritusprofessorin mukaan tätä tulkintaa on laajennettu ajan kuluessa ehdolla, jonka mukaan asevoimia voi käyttää myös tilanteissa, joissa on välittömän aseellisen hyökkäyksen vaara.

Kannattaa huomata keitä vastaan taistelemalla israel on hankkinut kannuksensa. Egypti, syyria, jordania, plo, hamas, hessut ja iran.

Ei suomeen mitään lisätasavaltaa tule. Se lyödään armotta veks. Eikä siihen mene montaa viikkoa.

Israel on myös osoittanut sen, kuinka pieni maa voittaa sotansa suuria vastustajia vastaan joutumatta kulutussotaan - siihen kohdistuvan hyökkäyksen edellytysten nopealla eliminoinnilla ja hyökkääjää kriittisesti vaarantavalla, päättäväisellä ja nopealla vastahyökkäyksellä. Iippolan etuna on toki ollut se, että vastustajilla ei ole ydinaseita.

Ymmärtääkseni Israelissa oli hyvinkin suurella mielenkiinnolla tutkittu maan alkuvuosikymmeninä talvisotaa ja Suomen strategisen tappion syitä, taistelukentällä onnistumisesta huolimatta - ja millä keinoin niiltä voitaisiin välttyä Israelin tapauksessa, jossa sen viholliset olivat niin ikään monikymmenkertaisia kooltaan, ja paljon vaarallisempia vastustajia kuin 1948-1949 arabiarmeijat. Panssari-lehdessä oli taannoin viittauksia siihen, että meikäläisiä upseereita oli ollut IDF:n upseerien kanssa kattavasti sitä puimassa aikoinaan, siis vähintäänkin sotilasasiamiestemme kanssa oli ollut syvälliset keskustelut strategiasta ja talvisodasta.

Pitäisikö kuitenkin siirtää tavoitetta siihen suuntaan, että se saapas voidaan iskeä naapurin maaperälle? Se että varautudutaan toimimaan vain omalla maaperällä rajoittaa toimintaa aika paljon ja aloite säilyy naapurilla.

Näin, ja sota on Ukrainassa osoittanut, että ei iivana päästä irti valtaamastaan maasta kuin kovalla voimalla irti juurimalla. Jos ennen Ukrainan sotaa ajatuksena oli Venäjän päästäminen omaan syvyyteen ja lyöminen siellä vastahyökkäyksellä, niin se on vasta sodan alkutahdit Ukrainan sodan perusteella. Pitää olla kyky viedä sota naapurin puolelle ja isosti, jos haluaa suotuisan rauhansopimuksen, jossa ei luovuteta alueita, muutoin Venäjä näyttää halukkaalta jauhamaan voiton kulutussodan kautta.

Huomauttaisin myös, että Suomella ei olisi kykyä sietää sellaisia tappioita, jotka Ukrainalle on tässä vuosien saatossa kertynyt; vaikka Ukraina on monelta osin heikompi (kaluston, koulutuksen y.m. taso), niin kokonsa puolesta sillä on parempi kyky sietää tappioita.

 

[viimeinen mohikaani]

Taattua hiilamoa, saattaisi olla enemmän propaganda- tai jonkun psykoosiketjun juttuja.

Perus YLE-juttua kumminkin.

Heikki Hiilamon kolumni: Näihin neljään kysymykseen on saatava vastaus, ennen kuin alamme syytää rahaa sotimiseen

Haluamme elää itsenäisessä ja turvallisessa maassa. Mutta puolustusinvestoinneilla sitä ei välttämättä taata. Niistä hyötyy lähinnä Yhdysvaltojen aseteollisuus, kirjoittaa Hiilamo.

yle.fi

Ylen jutusta:

Kirjoittaja on sosiaalipolitiikan professori, joka työskenteli 1990-luvulla rauhanpoliittisen aikakauslehti Ytimen päätoimittajana.

Ylen juttu unohtaa mainita, että Hiilamo on myös Voima-lehden perustajia:

• Syntynyt 1964
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, tutkija ja kirjailija
• Tutkinut muun muassa köyhyyttä, perheitä ja tupakkayhtiöiden toimintaa
• Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2016
• Oli perustamassa Voima-lehteä ja osakas lehteä julkaisevassa yhtiössä vuoteen 2019 asti, jolloin myi omistuksensa lähiomaiselleen.

MP-netissä Hiilamo on tunnettu "laadukkaasta hävittäjäkritiikistä" (= ymmärtää hävittäjistä suunnilleen yhtä paljon kuin sika plasmafysiikasta) erityisesti HX-hankkeeseen liittyen.

 

[Raveni]

Taattua hiilamoa, saattaisi olla enemmän propaganda- tai jonkun psykoosiketjun juttuja.

Perus YLE-juttua kumminkin.

Heikki Hiilamon kolumni: Näihin neljään kysymykseen on saatava vastaus, ennen kuin alamme syytää rahaa sotimiseen

Haluamme elää itsenäisessä ja turvallisessa maassa. Mutta puolustusinvestoinneilla sitä ei välttämättä taata. Niistä hyötyy lähinnä Yhdysvaltojen aseteollisuus, kirjoittaa Hiilamo.

yle.fi

Samaa mieltä että omasta puolustuksesta tulee pitää huolta. Toki panostusten pitäisi Ukrainan oppien perusteella olla vieläkin massiivisemmat

 

[kimmo.j]

Taattua hiilamoa, saattaisi olla enemmän propaganda- tai jonkun psykoosiketjun juttuja.

Perus YLE-juttua kumminkin.

Heikki Hiilamon kolumni: Näihin neljään kysymykseen on saatava vastaus, ennen kuin alamme syytää rahaa sotimiseen

Haluamme elää itsenäisessä ja turvallisessa maassa. Mutta puolustusinvestoinneilla sitä ei välttämättä taata. Niistä hyötyy lähinnä Yhdysvaltojen aseteollisuus, kirjoittaa Hiilamo.

yle.fi

Keskustelun vuoksi vastailen noihin Hilamon neljään kysymykseen.
1. Aluksi, kunnon kysymystä ei ole, mutta omasta mielestäni, me juuri valmistaudumme sotilaan oman maamme puolustamiseksi Venäjän hyökkäystä vastaan. Hilamon väite on kuvaa miehen tietämättömyyttä asiasta, vaikka asevelvollisuus on onnistuttu säilyttämään, on kenttäarmeija toivottaman vanha-aikaisesti ja puutteellisesti varustettu.

2. Kenen puolustamiseen Hilamon mielestä tässä valmistaudutaan, jos ei kotimaan? Viimeisen kolmen vuoden aikana ei mieleeni tule kansainväliseen toimintaan täöhtääviä hankkeita, tai hankintoja. Kansainvälisiä harjoituksia en pidä sellaisina. Islannin ja Romanian pienimuotoiset ilmavalvonta operaatiot ovat pelkkää taustakohinaa isossa kuvassa.

3. Hilamo kätevästi unohtaa mistä Gazan sota alkoi, kuka sen aloitti ja millaisilla teoilla. Jos halutaan olla tukea tätä, voitaisiin aloittaa ensin lähi-idän terrositivaltioista (Iran) ja terroristijärjestöistä (Hamas ja Hizbollah) puhuminen ja tuomitseminen. Ajatus sääntöpohjaisuudesta on siis kaunis, mutta sitten tullaan realismiin ja muistetaan liittokansleri Merzin sanat, Israel tekee likaista työtä meidän puolestamme.

4. Yhteydenpito on sinänsä kaunis asia, mutta mistä tässä heidän kanssaan juteltaisiin? Mihin venäjän sanomisiin voisimme luottaa? Ei mihinkään. Muistetaan välineellistetyn maahantulon operaatiot. kaapelinkatkomiset ja muut vihamieliset toimet. Toki meillä on edelleen lähetystö Moskovassa ja niin kuuluukin.

Huomaatteko, että Hilamo nostaa esiin Tanskalaiset kaatuneet Afganistanissa, muta ei mainitse sanallakaan omia kaatuneitamme, tai haavoittuneitamme. Ehkä suomalaisten tappioilla ei ole niin väliä hänelle.

 

[ProFin]

No helmikuun 2022 paikkeilla puolustusvoimat ilmoitti valtiojohdolle, että on valmistauduttava Venäjän aggressioon. Yhtenä todennäköisenä skenaariona esitettiin "pienten vihreiden miesten" tai ihan Venäjän sotilaiden ilmestyminen Ivalon lentoasemalle. Ei tuohon varmaan hirveän montaa pataljoonaa olisi käytetty. Silloin homma lyötiin jiiriin ja valtiojohto linjasi, että näissä käytetään tarvittavaa sotilaallista voimaa.

Kyllä Venäjällä on vara uhrata joku pataljoona ihan vain voiman näyttöön. Ei kai tarvitse katsoa kuin Ukrainaan ja miten siellä tappioihin on suhtauduttu.

Näin yleisesti ottaen on jo selvinnyt kauan sitten, että Putin kun jotakin aloittaa, niin se pyrkii viemään homman loppuun tappioista välittämättä ja jos ryssä joskus tänne hyökkää, niin se ei lopeta sen meidän entisen doktriinin mukaisesti, joka kutakuinkin kuului niin, että aiheutamme viholliselle niin kovat tappiot, että se ei halua jatkaa. Onneksi tämäkin on ymmärretty jo meilläkin, että mitään kevyttä reissua ei seuraavastakaan tule.

 

[Hurmas]

Vai saapasta Suomen puolelle. Kun tälläinen tulee ajankohtaiseksi. Niin ryssä on sitä ennen tehnyt paljon myyrän työtään hyökkäyksen kohteeseen.
Jossa on hommattu myyrät moniin paikkoihin alueellisesti sekä myös PV:n toimintoihin. Näinhän ne ensimmäiset alue valtauksen on tehty Ukrainassakin. Täytyy olla tarpeeksi myyriä jarruna ettei puolustus ehdi niihin reagoimaan. Sekä tuottamassa väärää tietoa.
Hieman epäilen että tuo alahuzzov ei ole ainoa PVn organisaatiossa. Ehkä tyhmin kun kärysi.

Joten jos halutaan estää ryssän saappaat Suomen alueella niin se täytyy alkaa noiden myyrien etsimisellä ja löytämisellä.
Jostain täytyy alkaa niin sen tarkemman tutkimisen vois ehkä aloittaa sen puuttinin mirrin nimityksistä…

 

[mikæl]

Näin yleisesti ottaen on jo selvinnyt kauan sitten, että Putin kun jotakin aloittaa, niin se pyrkii viemään homman loppuun tappioista välittämättä ja jos ryssä joskus tänne hyökkää, niin se ei lopeta sen meidän entisen doktriinin mukaisesti, joka kutakuinkin kuului niin, että aiheutamme viholliselle niin kovat tappiot, että se ei halua jatkaa. Onneksi tämäkin on ymmärretty jo meilläkin, että mitään kevyttä reissua ei seuraavastakaan tule.

On selvää, että Suomi vs Venäjä on hiukka epäsuhta. Onkin oleellista, että Venäjän pyrkimys rajojemme yli on monen muukin tahon intresseissä estää. Näitä tahoja on monia ja liian lähellä noin kronologisesti on se vaikuttavin taho ja liittolaisemme. Ja se on Ukraina.

Asia on onneksi kuten viime sodassakin: Venäjä tietää, että tänne hyökkääminen on vaikea toteuttaa niin, ettei vastarinta laajene.

Ja ihan yksinkin - etenkin Ukrainan sodan perusteella - olisimme varsin harmillinen vastus Venäjälle lähellä sen ydinalueita. Ja se droonisota. Sitä ei ollut vielä pari vuotta sitten. Ja taas parin vuoden jälkeen se lienee aivan toisenlainen kuin nyt. Ja riippuvainen maastosta.

En ymmärrä tätä tutinaa täällä Venäjän pelossa. Me olemme kovia ja ystävätkin ovat. Yhteensä meillä on huomattavat resurssit. Kyllä sille kasakalle löytyy paljon pehmeämpiä suuntia mitä miekalla tunnustella. Ja rautaa tulee tännekin lisää.

 

[StepanRudanskij]

että aiheutamme viholliselle niin kovat tappiot, että se ei halua jatkaa.

Tämä kyllä toimii. Välineet on vaan oltava sen mukaiset, että vihollisen riittävän kovat tappiot toteutuvat.

 

[baikal]

Liittokunnan testaaminen. Tätä toistetaan usein. Mitä se tarkoittaa? Otan esimerkin. Venäjä valtaa tällä kertaa verryttelypukuisilla ahvenanmaan tärkeimmät rastit.

Mitä pitää tapahtua, että todetaan Nato turhakkeeksi? Tai jäädä tapahtumatta.

Valtaa sotilailla Narvan. Ja julistaa että ei saa tulla tai....

Mä en usko näihin skenaarioihin. En oikein edes koko testausideaan.

 

[EK]

Tuossa olisi aika paljon muutakin kuin se pataljoona uhattuna kuten kestäisikö Venäjän talous merisaarron kaiken muun lisäksi?

Eli Venäjän päätöksentekoa ohjaa rationaalinen harkinta ja meikäläinen logiikka? Edelleenkin tuo oli PV:ne mielestä realistinen ja erittäin suuri uhka. Ei minun oma skenaarioni. Ja silloin Suomi ei kuulunut Natoon.

 

[ProFin]

Tämä kyllä toimii. Välineet on vaan oltava sen mukaiset, että vihollisen riittävän kovat tappiot toteutuvat.

No ei näytä toimivan Ukrainassa. Se toki toimii, että ryssälle aiheutetaan niitä kovia tappioita, mutta kuten on nähty, niin se ei ole saanut Putinia lopettamaan. Tuskin tämä lopettaisi meidänkään kohdalla, vaan pyrkisi viemään homman loppuun tappioista piittaamatta. Siksi sitä ammusta ja muuta materiaalia tulee olla meillä helvetisti. Homma ryssälläkin loppuu siinä vaiheessa, kun vastus on riittävä, eli esimerkiksi JEF-maat mukana.

 

[J0h1F]

Liittokunnan testaaminen. Tätä toistetaan usein. Mitä se tarkoittaa? Otan esimerkin. Venäjä valtaa tällä kertaa verryttelypukuisilla ahvenanmaan tärkeimmät rastit.

Mitä pitää tapahtua, että todetaan Nato turhakkeeksi? Tai jäädä tapahtumatta.

Valtaa sotilailla Narvan. Ja julistaa että ei saa tulla tai....

Mä en usko näihin skenaarioihin. En oikein edes koko testausideaan.

Testauksen pitäisi toteutua siten, että sen täydet seuraamukset eivät kaatuisi Venäjän niskaan, tai että se olisi hyvin epätodennäköistä. Tai vaihtoehtoisesti toteutuksen välittömän seurauksen saavuttaa niin vahva fait accompli, että liittokunnan jäljelläolevat voimat eivät kykene siihen vastaamaan.

Jälkimmäinen vaihtoehto ei liene mahdollinen, edellinen voisi olla jokin etnisellä venäläisvähemmistöllä tai muilla subversiovoimilla aiheutettu kriisi, jonka ohessa Venäjä osallistuisi painostamiseen, ja sopivan tilaisuuden auetessa myös suoraan sotilaallisesti. Suomessa pidän tätä epätodennäköisenä, mutta Baltia olisi todennäköisempi kohde.