Koska se ajoneuvo on siinä alla? Siis puhehan oli siitä, että vaikeassa maastossa (sikäli kun noita sellaiseen pitää viedä) voisi olla vaikeuksia saada se auto peruutettua siihen alle. Ja näkisin ahtaassa, pehmeällä tai liukkaalla paikalla tuo voisi ollakin mahdollista, etenkin jos kuski on kokematon.
Tutkaverkosto Suomessa ja ilmavalvontatutkat yleisesti
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Koska se ajoneuvo on siinä alla? Siis puhehan oli siitä, että vaikeassa maastossa (sikäli kun noita sellaiseen pitää viedä) voisi olla vaikeuksia saada se auto peruutettua siihen alle. Ja näkisin ahtaassa, pehmeällä tai liukkaalla paikalla tuo voisi ollakin mahdollista, etenkin jos kuski on kokematon.
Huhta
Greatest Leader
Hmm, mielenkiintoinen dokumentti! Vähän kuitenkin pelkään, että projekti viivästyy puutteellisen budjetin takia. Eikö tietopyyntöjen olisi pitänyt jo lähteä maailmalle, jos tuo kolme ja puoli vuotta on aikataulu? Mistäänhän en mitään tiedä, mutta aika optimistiselta kuulostaa, kun tutkiin pitäisi tutustua, hankkia tarjoukset, tehdä valintapäätös ja sitten vielä saada tutkat palveluskäyttöön.
Kysymys: paljonko uskotte tähän projektiin olevan käytettävissä rahaa? 100 miljoonaa euroa? 150 miljoonaa euroa? 200 miljoonaa euroa?
Jos kyseessä on Ilmavoimien LÄVA korvaushanke eli about 4 tutkaa niin ei silloin puhuta välttämättä kuin 50 milj € keissistä. KEVA 2010 hinta oli jossain 15 milj € paikkeilla, kevyet halvempia. LÄVA tutkan tärkeimpiä ominaisuuksia on varmaankin nopea pystytys/purku ja kyky havaita kohteita matalalta (masto, maavälkkeen minimoint yms).
Huhta
Greatest Leader
Mitä ihmettä? Miksi 1990-luvulta oleva LÄVA ei enää kelpaa/riitä ja pitää korvata, mutta vanhempi MOSTKA 87M riittää silti hyvin?
Ymmärrän, että noiden kahden tutkan roolissa on jonkinlaisia eroja. Uskoakseni molempia käytetään silti tilannekuvan luomiseen valtakunnantasolla, eikä maalinosoitustutka tyydy mittaamaan ainoastaan prikaatin toiminta-aluetta Stinger-ilmatorjuntaohjusyksiköitä varten. On hyvin vaikea uskoa, että uudempi ja parempi olisi vanhentunut ensin.
Nimi kertoo käyttötarkoituksesta. Molempiin sopii varmaankin sama tutka, mutta toisella luodaan yleistä ilmatilannekuvaa ja toisella paikallista. Optimitilanteessa molemmat syöttävät maalinsa samaan paikkaan. MOSTKA 87M tarvitsee myös korvata jossain vaiheessa, mahdollisesti samaan aikaan.
Voisiko olla niin että LÄVA-osastoa täydennetään? Alkuperäisen hankinnan aikaa tarpeen ilmoitettiin muistaakseni olevan luokkaa 15kpl mutta rahaa oli vain neljään. Voisiko tuossa hommassa olla jonkin aikaa kaksi tutkatyyppiä rinnan käytössä? Sama Kirahvi saattaa myös jatkaa ilmatorjunnan käytössä. Tuon tyyppi kai oli MOSTKA-95M.
Huhta
Greatest Leader
Tuskin mikään estää kahden tutkatyypin yhtäaikaista käyttöä. Tuo on ehdottomasti mahdollisuus, että mitään ei korvata, vaan nyt täydennetään. Mutta voivatko asiat olla noin hyvin, tässä taloustilanteessa?
Emmekö tulleet siihen lopputulokseen, että näitä on hankittu 1 kpl, ja LÄVA-nimellä kulkevia 3 kpl? Muistaakseni me kolme (Huhta, peelo, Rannari) käsittelimme joskus ohimennen näitä tutka-asioita (Ilmavoimien tulevaisuudessa?).
Pidän kuvaamaasi optimitilannetta realistisimpana. Ei ole sitten mitään ideaa, että tutkakuva jaettaisiin vain paikallisten ilmatorjuntayksiköiden kanssa eikä sitä välitettäisi ylemmäs. Pelkästään tiedon välittäminen ilmatorjuntayksiköille vaatii toimivat viestiyhteydet, ja jos ne on olemassa, niin samoja reittejä pitkin tiedon pitäisi välittyä ylemmäskin. Jos ei välity, niin viestiyhteydet ovat pettäneet aika pahasti, kun tieto ei kulje prikaatista ylöspäin radioaalloilla eikä liioin valokaapelissa.
http://webcache.googleusercontent.c...puolustuksen+tukena+&cd=5&hl=fi&ct=clnk&gl=fi
Okei.
Ymmärsin aluksi, että maalinosoitustutkia ei mielestäsi olla korvaamassa, vaan ainoastaan LÄVA-tutkat.
Eli homma eteni niin että ensin hankittiin LÄVA-tutkia ( aka gapfiller ) 4 kpl vuosina 1993-95 ja pari vuotta sen perään 3kpl MOSTKA-95 -tutkia it-rykmenteille.
Hallussani on muutamia lehtileikkeitä aiheeseen liittyen mutta en osaa niitä tällä kalustoida liitteeksi räpeltää. Palaan asiian tuonnempana.
Hallussani on muutamia lehtileikkeitä aiheeseen liittyen mutta en osaa niitä tällä kalustoida liitteeksi räpeltää. Palaan asiian tuonnempana.
Huhta
Greatest Leader
@peelo epäili aiemmin monitoimitutkien kykyä vastatykistötutkina, mm. tarkkuutta. Vaikuttaa kyllä siltä, että ihan riittävän kaukaa ja riittävän tarkasti pystytään monitoimitutkallakin paikantamaan, ainakin tämä ELM-2084 (oikean alalaidan taulukko):
0,25% CEP (suhteessa etäisyyteen) ei kuulosta mitenkään huonolta. Esimerkiksi Arthurin C-malli kykenee havaitsemaan kranaatinheittimiä jopa 0,1% CEP:llä, mutta esimerkiksi maksimaalinen havaintoetäisyys on vain runsas puolet israelilaistutkasta, ja minuutissa paikannettujen maalien määrä on Arthurilla vain 100.
En siis sano, että tuollaisia pitäisi välttämättä hankkia vastatykistötutkiksi, mutta selvästi on kyse muustakin kuin pelkästä kuriositeetista tai markkinoinnista. Kaikkiin tarkoituksiin kannattaa hankkia juuri siihen tarkoitetut välineet, mutta eduksi se on, jos ilmavalvontatutkaakin voidaan tilanteen salliessa (esim. Ukraina-skenaario, jossa ei ilmauhkaa juuri ole) käyttää vastatykistötutkana.
Sitten aiheesta kolmanteen:
Minulta oli aiemmin mennyt ohi, että Thalesilla on myös GROUNDMaster 60 -tutka (tunnetaan myös nimellä CONTROLMaster 60 käytettäessä maalinosoitustutkana/johtokeskuksena). Valitettavasti se ei ole maston päässä ja mittausetäisyyys on vain 80 km (ja mittauskorkeus 15 km), mutta sen sijaan sillä on muita hyviä ominaisuuksia: tutka pystyy mittaamaan myös liikkeestä! Tämä on taktisessa mielessä suuri etu, kun asemastalähtö voi tapahtua nopeasti. Asemien vaihto onnistuu huomattavasti helpommin kuin esimerkiksi Giraffella, joka joudutaan ensin purkamaan ja sitten taas kasaamaan uusissa asemissa käyttökuntoon.
0,25% CEP (suhteessa etäisyyteen) ei kuulosta mitenkään huonolta. Esimerkiksi Arthurin C-malli kykenee havaitsemaan kranaatinheittimiä jopa 0,1% CEP:llä, mutta esimerkiksi maksimaalinen havaintoetäisyys on vain runsas puolet israelilaistutkasta, ja minuutissa paikannettujen maalien määrä on Arthurilla vain 100.
En siis sano, että tuollaisia pitäisi välttämättä hankkia vastatykistötutkiksi, mutta selvästi on kyse muustakin kuin pelkästä kuriositeetista tai markkinoinnista. Kaikkiin tarkoituksiin kannattaa hankkia juuri siihen tarkoitetut välineet, mutta eduksi se on, jos ilmavalvontatutkaakin voidaan tilanteen salliessa (esim. Ukraina-skenaario, jossa ei ilmauhkaa juuri ole) käyttää vastatykistötutkana.
Sitten aiheesta kolmanteen:
Minulta oli aiemmin mennyt ohi, että Thalesilla on myös GROUNDMaster 60 -tutka (tunnetaan myös nimellä CONTROLMaster 60 käytettäessä maalinosoitustutkana/johtokeskuksena). Valitettavasti se ei ole maston päässä ja mittausetäisyyys on vain 80 km (ja mittauskorkeus 15 km), mutta sen sijaan sillä on muita hyviä ominaisuuksia: tutka pystyy mittaamaan myös liikkeestä! Tämä on taktisessa mielessä suuri etu, kun asemastalähtö voi tapahtua nopeasti. Asemien vaihto onnistuu huomattavasti helpommin kuin esimerkiksi Giraffella, joka joudutaan ensin purkamaan ja sitten taas kasaamaan uusissa asemissa käyttökuntoon.
Olet varmaan ihan oikeassa, että kyse ei ole pelkästä mainosmiehen keksinnöstä, kuten täälläkin on epäilty. Tuleeko meille sitten milloinkaan tilannetta, että ei olisi ilmauhkaa? Mainoksista ei myöskään näe,
kuinka tutka pystyy käsittelemään tilannetta, jossa tuliyksikkö ampuu. Voisi ajatella, että ground-radar kyky on tehty kansainvälisiin tehtäviin, joissa tarvitaan 360 valvontaa, mutta maaleja on kerrallaan vähän.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016042521474374_uu.shtml
Puolustusvoimien huippujärjestelmä vihdoin valmis
Kaikessa hiljaisuudessa pitkään rakennettu armeijan eri puolustushaarojen yhteinen reaaliaikainen tilannekuva on valmis ja ajan tasalla.
ILTV: Keva 2010 näyttää tältä - puolustusvoimien uusi laite
Kuten oheinen kuva osoittaa, Suomen tutkaverkosto on kattava. (ILMAVOIMAT)
Osa tätä tilannekuvaa on yhteinen maalitilannekuva, mitä voidaan käyttää tulenkäytön johtamiseen.
Näin maalista, sen suunnasta ja nopeudesta saadaan reaaliajassa tiedot eri puolustushaarojen tärkeille johtamispaikoille.
Tämä tarkoittaa sitä, että valtion koskemattomuuden turvaamiselle on erittäin hyvät mahdollisuudet maassa, merellä ja ilmassa.
Prikaatikenraali Mikko Heiskanen pääesikunnasta selvittää tilannetta esimerkein.
Puolustusvoimien huippujärjestelmä vihdoin valmis
Kaikessa hiljaisuudessa pitkään rakennettu armeijan eri puolustushaarojen yhteinen reaaliaikainen tilannekuva on valmis ja ajan tasalla.
ILTV: Keva 2010 näyttää tältä - puolustusvoimien uusi laite
Kuten oheinen kuva osoittaa, Suomen tutkaverkosto on kattava. (ILMAVOIMAT)
Osa tätä tilannekuvaa on yhteinen maalitilannekuva, mitä voidaan käyttää tulenkäytön johtamiseen.
Näin maalista, sen suunnasta ja nopeudesta saadaan reaaliajassa tiedot eri puolustushaarojen tärkeille johtamispaikoille.
Tämä tarkoittaa sitä, että valtion koskemattomuuden turvaamiselle on erittäin hyvät mahdollisuudet maassa, merellä ja ilmassa.
Prikaatikenraali Mikko Heiskanen pääesikunnasta selvittää tilannetta esimerkein.
Huvitti tässä propaganda uutisessa nuo MLRS käyttö korkean profiilin maaleihin. Miinakranaateillako niihin meinattaisiin vaikuttaa?http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016042521474374_uu.shtml
Puolustusvoimien huippujärjestelmä vihdoin valmis
Kaikessa hiljaisuudessa pitkään rakennettu armeijan eri puolustushaarojen yhteinen reaaliaikainen tilannekuva on valmis ja ajan tasalla.
ILTV: Keva 2010 näyttää tältä - puolustusvoimien uusi laite
Kuten oheinen kuva osoittaa, Suomen tutkaverkosto on kattava. (ILMAVOIMAT)
Osa tätä tilannekuvaa on yhteinen maalitilannekuva, mitä voidaan käyttää tulenkäytön johtamiseen.
Näin maalista, sen suunnasta ja nopeudesta saadaan reaaliajassa tiedot eri puolustushaarojen tärkeille johtamispaikoille.
Tämä tarkoittaa sitä, että valtion koskemattomuuden turvaamiselle on erittäin hyvät mahdollisuudet maassa, merellä ja ilmassa.
Prikaatikenraali Mikko Heiskanen pääesikunnasta selvittää tilannetta esimerkein.
Leaderwolf
Respected Leader
Eiköhän tarkoittanut noita M31 raketteja joita on tulossa. M39 Atacms ohjushan olisi tietysti ollut paljon parempi tärkeiden kohteiden tuhoamiseen kaukaa ja tarkasti, mutta sillä mennään mitä saadaan. Ollessani itse RSRAKHssa oltiin vielä hyvin varmoja että M39 saadaan, jos ei heti niin hetken päästä, mutta onhan nuo sen pikkuveljetkin huomattavasti tyhjää parempia. Niillä ei vaan voi ampua terveisiä Hämeenlinnan tasalta Pietariin.
Toki olen lukenut, että noita on hankinnassa, mutta mielestäni erikoista jos viitataan aseeseen jota ei ole edes vielä Suomessa. Sama jos joku Amiraali nyt kertoisi kuinka pian 2020 aluksella torjumme ilmamaaleja alueilmatorjuntaohjuksilla suurelta
osaa Suomenlahden ilmatilaa.
Hanski
Respected Leader
Kauanko tätä aikanaan Suomen sotilaan aloittamaa keskustelua turhista miinalingoista, joihin ei ole ammuksia, on tarkoitus jatkaa? Puolustusministeriön tiedote hankinnasta kertoo seuraavaa: "Ampumatarvikkeiden toimitukset ajoittuvat vuosille 2016-2018." Eli joko GMRLS:ä jo on Suomessa tai sitten niitä saapuu tulevan 7 kuukauden aikana. Tuskin Suomi on sodassa ensi kesänä ja jos tilanne kiristyisi, toimitusaikoja voinee lyhentää valtion luottokorttia vilauttamalla.
Mikä tekee AT2-miinoista huvittavat korkean prioriteettien maalien kohteina? Kyllä jossain IT-patterissa voi olla hetken aikaa inhottavaa liikkua, jos ympäristö on väärällään sirotemiinoja. Tietenkään näillä ei estetä jonkin järjestelmän käyttöä, mutta sillä voidaan saada aikaan esim. tarvittava 4 h kestävä tietyn IT-patterin lamauttaminen, jona aikana esim. Hornetit voivat iskeä haluttuihin maamaaleihin.
Hanski
Respected Leader
Niin, mikä tässä ajatuksessa olikaan huvittavaa?
Huvittaa nämä propaganda uutiset ylipäätään.
Ihme ettei kerrottu, että tarvittaessa Hornetit pistää Murmanskiin viikon mittaisen sähkökatkoksen tai Severomonskin paatit vuonon pohjaan.