Huhta
Greatest Leader
Keskustelua tutkista on käyty milloin missäkin, mutta josko tässä saisi vähän uutta ja syvempää näkökantaa tutkia ja tutkaverkkoa koskeviin asioihin. Toivon, että tässä ketjussa keskustelua käytäisiin kohtuullisen realistisista nykyisistä ja (lähi)tulevaisuuden ratkaisuista koskien ilmavalvontatutkia ja tutkaverkostoa. Esimerkiksi monipaikkatutkajärjestelmiä koskeva viestiketju foorumilta jo löytyykin, jos aihe jotakuta erityisesti kiinnostaa. En paheksu AEW&C-lentokoneiden ja merivoimien alusten sivuamista keskustelun osana, mutta pääpaino olkoon maasijoitteisissa järjestelmissä.
Tutkatyypit Suomessa
Puolustusvoimien maasijoitteinen tutkaverkosto voidaan jakaa karkeasti kolmeen tasoon: kaukovalvontatutkiin, keskivalvontatutkiin ja lähivalvontatutkiin. Kaukovalvonta- ja keskivalvontatutkat ovat ilmavoimien operoimia, ja lähivalvontatutkat osin ilmavoimien ja osin maavoimien operoimia.
KAVA- eli kaukovalvontatutkia Suomella on viisi kappaletta ranskalaisen Thomsonin (nyk. ThalesRaytheonSystems) TRS 22XX -KAVA-tutkia. Suomen KAVA-tutkien mittausetäisyys yltää aina 500 kilometriin asti ja korkeudessa yli 30 kilometriin. Sinällään vaikuttavien suorituskykyarvojen kääntöpuolena tutkien liikkuvuus ja siten taistelunkestävyys on heikko: tutkia voidaan kyllä periaatteessa siirtää, jos "Pekka Niska nostaa", mutta varsinaisesta liikkuvasta järjestelmästä ei ole kyse.
KEVA- eli keskivalvontatutkia Suomella on piakkoin, jos ei jo ole, yhteensä 13 kappaletta ranskalaisen ThalesRaytheonSystemsin Ground Master 403 -keskivalvontatutkia. (Näistä 12 hankittiin yhteistyössä Viron kanssa kaupassa, jossa Viro osti kaksi tutkaa. Lisäksi Suomi osti myöhemmin yhden tutkan lisää paikkaamaan tuulivoimaloiden aiheuttamia katveita.) Suomen KEVA-tutkien mittausetäisyys yltää n. 470 kilometriin ja n. 30 kilometrin korkeuteen. Merikontin alustalle rakennettuina ja siten kuorma-autokuljetteisina KEVA-tutkat ovat varsin hyvin liikuteltavia, vaikka tutkan mittauskuntoon laitto ja vastaavasti asemasta lähtö kestääkin jonkin aikaa. Taistelunkestävyys on siten varsin hyvä nykyaikaisella taistelukentällä.
LÄVA- eli lähivalvontatutkia Suomella on muutamia kymmeniä. (Lasken varsinaisten LÄVA-tutkien lisäksi tähän nyt myös maavoimien operoimat Giraffe-tuoteperheen maalinosoitustutkat (mm. MOSTKA 87M a.k.a. Giraffe 75 Mk IV), sillä ne ovat teknisesti hyvin samankaltaisia ja soveltunevat tilannekuvan syöttämiseen valtakunnanlaajuiseen verkkoon.) LÄVA-tutkat ovat ruotsalaisen Saabin Giraffe-tuoteperheestä, ja niiden suorituskykyarvot vaihtelevat tutkamalleittain. Yhteistä niille kuitenkin on mahdollisuus nostaa tutka ylös maston nokassa, mikä pienentää alakatvetta ja mahdollistaa tutkan paremman maastouttamisen. Puolustusvoimat ilmoittaa "varsinaisten" LÄVA-tutkien (a.k.a Giraffe 100 AAA) mittausetäisyydeksi 100 km ja korkeussuunnassa 5 km. Wikipedian perusteella korkeusulottuvuutta on saatettu vähätellä, tai sitten kyse on teorian ja käytännön eroista.
Tutkakuvaa saaristossa ja rannikolla täydennetään merivoimien aluksilla: esimerkiksi Hamina-luokan aluksiin asennettu TRS-3D/16-ES mittaa jopa 200 kilometrin etäisyydelle. Rauma-luokassa taas käytetään Saabin Giraffe-tuoteperheen tutkaa.
Edellä mainittujen lisäksi tutkakuvaa voidaan ainakin periaatteessa muodostaa myös monella maavoimien asejärjestelmällä, jossa on tutka (Crotale, Nasams, ASRAD-R, Marksman jne.). Näissä tutkan suorituskyky on kuitenkin pääosin kohtalaisen vaatimaton, ja taktiset rajoitteet sekä mahdollisesti puutteelliset viestiyhteydet vähentävät näiden järjestelmien tutkien merkitystä tilannekuvan luomisessa.
Lisäksi viestikoelaitoksella lienee käytössään/hankinnan alla jonkinlaisia passiivitutkajärjestelmiä, mutta niistä tietoa on saatavilla suhteellisen kitsaasti. Joten itse ainakin jätän ne tästä pois näin alkuun, ja tarkemmat tekniset keskustelut niistä kuulunevat ennemmin monipaikkatutkajärjestelmiin. Jos Kansallinen Turvallisuus sallii...
Pohdintaa Suomen tutkaverkostosta ja sen tulevaisuudesta
KAVA-tutkat säilyvät näillä näkymin käytössä aina 2030-luvun alkuun asti. Tutkat on tilattu 1980-luvun lopussa, toimitettu 1990-luvulla ja ne päivitetään näillä hetkillä. Määrä on pieni, mutta tarvitaanko niitä nyt kovin montaa muutenkaan, varsinkaan uusien KEVA-tutkien saavuttua? Mahdollisen korvaajan spekuloiminen nykytiedon varassa on melkoista hakuammuntaa, sillä 15 vuodessa markkinoille tullee monia uusia järjestelmiä. Yksi vaihtoehto voisi olla jokin uusien KEVA-tutkien kehitysversio, jos halutaan synergiaa ja kustannussäästöjä. Toisaalta turvallisempi vaihtoehto (kaikki munat samassa korissa -ratkaisun sijaan) voisi olla esimerkiksi Saabin Giraffe 8A, joka on suorituskyvyltään ja liikkuvuudeltaan varsin samanlainen kuin nykyiset KEVA-tutkat (Ground Master 403), mutta aavistuksen uudempi. Toisaalta voi miettiä sitäkin, tarvittaisiinko yleistyvien häiveominaisuuksien takia selvästi raskaampia tutkia, joiden lähetysteho on huomattavasti suurempi? Tällainen voisi olla esimerkiksi Ground Smarter 1000. Tosin tällaisten raskaiden, etusijassa ohjuspuolustukseen tarkoitettujen tutkien liikkuvuus on luultavasti heikompi, ja tutkan mittaussektori saattaa olla rajoittunut (vrt. 360 astetta pyörivä). Mielenkiintoinen ja ajanmukainen vaihtoehto voisi myös olla amerikkalainen 3DELRR, kunhan tutka saadaan kunnolla käyttöön.
KEVA-tutkat on juuri uusittu, ja suorituskyky ja taistelunkestävyys on selvästi parempaa luokkaa kuin vanhoissa, kotimaisissa KEVA-tutkissa. Vanhojen tutkien mittausetäisyys oli n. 350 km ja mittauskorkeus n. 15 km, eikä kiinteästi paikallaan jököttävä tutka ollut järin taistelunkestävä ratkaisu, vaikka niitä olikin 18 kpl. Mielenkiintoista on, että valituksi tuli Ground Master 403, joka kansainvälisissä yhteyksissä on usein luokiteltu KAVA-tutkaksi/pitkän kantaman tutkaksi ("long-range air defense radar"). Ennakoitiinko kenties tilannetta, jossa ei ole varaa uusia KAVA-tutkia? Vai haluttiinko muuten vain mahdollisimman suorituskykyinen tutka, jolloin esim. Ground Master 200 arvioitiin riittämättömäksi?
Suomen ehkäpä kyseenalaisin tutkaverkoston osa on LÄVA-tutkat (ml. MOSTKA 87M). Niitä on pystytty hankkimaan Suomen mittakaavassa kiitettäviä määriä, mutta laadullisesti ne alkavat olemaan vanhahtavia: tutkat ovat 1980-luvun loppupuolelta ja 1990-luvun alkupuolelta. Se on korkea ikä sotilaskalustolle, huolimatta 2000-luvulla suoritetuista päivityksistä. Kuinka kauan niillä pärjätään? Veikkaan, että lähivuosina saadaan alkaa katselemaan uusia tutkia, ja 2020-luvun alkupuolella pitäisi jo saada ensimmäiset uudet tutkat riviin.
Uusissa LÄVA-tutkissa lienee monia vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto olisi ostaa tuttua ja turvallista, eli Saabin Giraffe-tutkia. Giraffe AMB, joka on nostettavan maston päässä perinteisten Giraffe-tutkien tapaan, vaikuttaa olevan suorituskyvyltään verraten pieni parannus Suomen nykyisiin LÄVA-tutkiin. Ground Masterin tapaan suoraan merikontin alustalle rakennettu kuorma-autokuljetteinen Giraffe 4A toisi mukanaan merkittävää suorituskykyparannusta verrattuna nykyisiin LÄVA-tutkiin AESA-teknologian ja 280 km mittausetäisyyden myötä, mutta alakatveet jäisivät isommiksi, koska masto on hyvin lyhyt. Hyvänä ominaisuutena Giraffe 4A soveltuu myös vastatykistötutkaksi ja pystyy paikantamaan aseita jopa 100 km etäisyydeltä. Tämä monikäyttöisyys olisi iso etu köyhälle Suomelle.
Jos halutaan maston nokkaan nostettava ratkaisu, niin yksi vaihtoehto voisi olla TRML-3D/32, jonka mittausetäisyys on 200 km. Toinen vastaava ratkaisu voisi olla Selex ES:n Kronos Land, joka pohjautuu AESA-teknologiaan ja kykenee Giraffe 4A:n tapaan toimimaan myös vastatykistötutkana. Mittausetäisyydeksi ilmoitetaan jopa 250 km.
Yksi ratkaisu LÄVA-tutkaksi voisi olla Ground Master 200, joka on sijoitettu merikontin alustalle ja omaa lyhyen maston sekä 250 kilometrin mittausetäisyyden. Tutkaa voidaan käyttää myös vastatykistötutkana, mutta kyseinen ominaisuus on valinnainen ja kiinni asiakkaan kukkarosta. Positiivista ja samalla negatiivista olisi yhtäläisyydet nykyisten Ground Mastereiden kanssa: kaikki munat samassa korissa vs. kustannussäästöt huollossa ja koulutuksessa.
Muitakin, enemmän teoreettisia vaihtoehtoja on olemassa. Israelilainen Elbit on kehittänyt lyhyen maston päässä olevan AESA-teknologiaan perustuvan EL/M-2106 ATAR -tutkan, jonka mittausetäisyys on 180 km. Hinta on varmaankin kohdallaan, mikä on Suomelle tärkeää, mutta poliittiset realiteetit ja mahdollisesti puutteelliset viestiyhteydet (integrointi Nato-yhteensopiviin tilannekuvajärjestelmiimme?) saattavat olla ongelmallisia. Lisäksi Yhdysvaltain merijalkaväellä on parhaillaan valmistumassa uusi AN/TPS-80 G/ATOR, joka kykenee suunnilleen kaikkeen, mitä tutkalta voi vaatia. Miinuspuolena on minkäänlaisen maston puute ja tutkan sijoitus peräkärryyn. Kaiken kukkuraksi yhden tutkan hinta on tällä hetkellä n. 50 miljoonaa dollaria!
Tutka-aiheisia linkkejä:
http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=c6c76a00402c7c4a9a91de55b8694afa
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/78635/Lehto_Martti_V__itoskirja_netti.pdf?sequence=5
http://maanpuolustus.net/threads/monipaikkatutkajärjestelmä.2065/
http://maanpuolustus.net/threads/armeija-uusii-ilmavalvontatutkiaan.4460/
http://maanpuolustus.net/threads/ruotsin-tutkat.936/
http://maanpuolustus.net/threads/mikä-hyshys-tutka-tai-sensori-tämä-on-länsi-suomessa.1326/
http://maanpuolustus.net/media/keva-2010.86/
http://maanpuolustus.net/media/tutkat.228/
http://maanpuolustus.net/pages/tutkat-suomi/
Tutkatyypit Suomessa
Puolustusvoimien maasijoitteinen tutkaverkosto voidaan jakaa karkeasti kolmeen tasoon: kaukovalvontatutkiin, keskivalvontatutkiin ja lähivalvontatutkiin. Kaukovalvonta- ja keskivalvontatutkat ovat ilmavoimien operoimia, ja lähivalvontatutkat osin ilmavoimien ja osin maavoimien operoimia.
KAVA- eli kaukovalvontatutkia Suomella on viisi kappaletta ranskalaisen Thomsonin (nyk. ThalesRaytheonSystems) TRS 22XX -KAVA-tutkia. Suomen KAVA-tutkien mittausetäisyys yltää aina 500 kilometriin asti ja korkeudessa yli 30 kilometriin. Sinällään vaikuttavien suorituskykyarvojen kääntöpuolena tutkien liikkuvuus ja siten taistelunkestävyys on heikko: tutkia voidaan kyllä periaatteessa siirtää, jos "Pekka Niska nostaa", mutta varsinaisesta liikkuvasta järjestelmästä ei ole kyse.
KEVA- eli keskivalvontatutkia Suomella on piakkoin, jos ei jo ole, yhteensä 13 kappaletta ranskalaisen ThalesRaytheonSystemsin Ground Master 403 -keskivalvontatutkia. (Näistä 12 hankittiin yhteistyössä Viron kanssa kaupassa, jossa Viro osti kaksi tutkaa. Lisäksi Suomi osti myöhemmin yhden tutkan lisää paikkaamaan tuulivoimaloiden aiheuttamia katveita.) Suomen KEVA-tutkien mittausetäisyys yltää n. 470 kilometriin ja n. 30 kilometrin korkeuteen. Merikontin alustalle rakennettuina ja siten kuorma-autokuljetteisina KEVA-tutkat ovat varsin hyvin liikuteltavia, vaikka tutkan mittauskuntoon laitto ja vastaavasti asemasta lähtö kestääkin jonkin aikaa. Taistelunkestävyys on siten varsin hyvä nykyaikaisella taistelukentällä.
LÄVA- eli lähivalvontatutkia Suomella on muutamia kymmeniä. (Lasken varsinaisten LÄVA-tutkien lisäksi tähän nyt myös maavoimien operoimat Giraffe-tuoteperheen maalinosoitustutkat (mm. MOSTKA 87M a.k.a. Giraffe 75 Mk IV), sillä ne ovat teknisesti hyvin samankaltaisia ja soveltunevat tilannekuvan syöttämiseen valtakunnanlaajuiseen verkkoon.) LÄVA-tutkat ovat ruotsalaisen Saabin Giraffe-tuoteperheestä, ja niiden suorituskykyarvot vaihtelevat tutkamalleittain. Yhteistä niille kuitenkin on mahdollisuus nostaa tutka ylös maston nokassa, mikä pienentää alakatvetta ja mahdollistaa tutkan paremman maastouttamisen. Puolustusvoimat ilmoittaa "varsinaisten" LÄVA-tutkien (a.k.a Giraffe 100 AAA) mittausetäisyydeksi 100 km ja korkeussuunnassa 5 km. Wikipedian perusteella korkeusulottuvuutta on saatettu vähätellä, tai sitten kyse on teorian ja käytännön eroista.
Tutkakuvaa saaristossa ja rannikolla täydennetään merivoimien aluksilla: esimerkiksi Hamina-luokan aluksiin asennettu TRS-3D/16-ES mittaa jopa 200 kilometrin etäisyydelle. Rauma-luokassa taas käytetään Saabin Giraffe-tuoteperheen tutkaa.
Edellä mainittujen lisäksi tutkakuvaa voidaan ainakin periaatteessa muodostaa myös monella maavoimien asejärjestelmällä, jossa on tutka (Crotale, Nasams, ASRAD-R, Marksman jne.). Näissä tutkan suorituskyky on kuitenkin pääosin kohtalaisen vaatimaton, ja taktiset rajoitteet sekä mahdollisesti puutteelliset viestiyhteydet vähentävät näiden järjestelmien tutkien merkitystä tilannekuvan luomisessa.
Lisäksi viestikoelaitoksella lienee käytössään/hankinnan alla jonkinlaisia passiivitutkajärjestelmiä, mutta niistä tietoa on saatavilla suhteellisen kitsaasti. Joten itse ainakin jätän ne tästä pois näin alkuun, ja tarkemmat tekniset keskustelut niistä kuulunevat ennemmin monipaikkatutkajärjestelmiin. Jos Kansallinen Turvallisuus sallii...
Pohdintaa Suomen tutkaverkostosta ja sen tulevaisuudesta
KAVA-tutkat säilyvät näillä näkymin käytössä aina 2030-luvun alkuun asti. Tutkat on tilattu 1980-luvun lopussa, toimitettu 1990-luvulla ja ne päivitetään näillä hetkillä. Määrä on pieni, mutta tarvitaanko niitä nyt kovin montaa muutenkaan, varsinkaan uusien KEVA-tutkien saavuttua? Mahdollisen korvaajan spekuloiminen nykytiedon varassa on melkoista hakuammuntaa, sillä 15 vuodessa markkinoille tullee monia uusia järjestelmiä. Yksi vaihtoehto voisi olla jokin uusien KEVA-tutkien kehitysversio, jos halutaan synergiaa ja kustannussäästöjä. Toisaalta turvallisempi vaihtoehto (kaikki munat samassa korissa -ratkaisun sijaan) voisi olla esimerkiksi Saabin Giraffe 8A, joka on suorituskyvyltään ja liikkuvuudeltaan varsin samanlainen kuin nykyiset KEVA-tutkat (Ground Master 403), mutta aavistuksen uudempi. Toisaalta voi miettiä sitäkin, tarvittaisiinko yleistyvien häiveominaisuuksien takia selvästi raskaampia tutkia, joiden lähetysteho on huomattavasti suurempi? Tällainen voisi olla esimerkiksi Ground Smarter 1000. Tosin tällaisten raskaiden, etusijassa ohjuspuolustukseen tarkoitettujen tutkien liikkuvuus on luultavasti heikompi, ja tutkan mittaussektori saattaa olla rajoittunut (vrt. 360 astetta pyörivä). Mielenkiintoinen ja ajanmukainen vaihtoehto voisi myös olla amerikkalainen 3DELRR, kunhan tutka saadaan kunnolla käyttöön.
KEVA-tutkat on juuri uusittu, ja suorituskyky ja taistelunkestävyys on selvästi parempaa luokkaa kuin vanhoissa, kotimaisissa KEVA-tutkissa. Vanhojen tutkien mittausetäisyys oli n. 350 km ja mittauskorkeus n. 15 km, eikä kiinteästi paikallaan jököttävä tutka ollut järin taistelunkestävä ratkaisu, vaikka niitä olikin 18 kpl. Mielenkiintoista on, että valituksi tuli Ground Master 403, joka kansainvälisissä yhteyksissä on usein luokiteltu KAVA-tutkaksi/pitkän kantaman tutkaksi ("long-range air defense radar"). Ennakoitiinko kenties tilannetta, jossa ei ole varaa uusia KAVA-tutkia? Vai haluttiinko muuten vain mahdollisimman suorituskykyinen tutka, jolloin esim. Ground Master 200 arvioitiin riittämättömäksi?
Suomen ehkäpä kyseenalaisin tutkaverkoston osa on LÄVA-tutkat (ml. MOSTKA 87M). Niitä on pystytty hankkimaan Suomen mittakaavassa kiitettäviä määriä, mutta laadullisesti ne alkavat olemaan vanhahtavia: tutkat ovat 1980-luvun loppupuolelta ja 1990-luvun alkupuolelta. Se on korkea ikä sotilaskalustolle, huolimatta 2000-luvulla suoritetuista päivityksistä. Kuinka kauan niillä pärjätään? Veikkaan, että lähivuosina saadaan alkaa katselemaan uusia tutkia, ja 2020-luvun alkupuolella pitäisi jo saada ensimmäiset uudet tutkat riviin.
Uusissa LÄVA-tutkissa lienee monia vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto olisi ostaa tuttua ja turvallista, eli Saabin Giraffe-tutkia. Giraffe AMB, joka on nostettavan maston päässä perinteisten Giraffe-tutkien tapaan, vaikuttaa olevan suorituskyvyltään verraten pieni parannus Suomen nykyisiin LÄVA-tutkiin. Ground Masterin tapaan suoraan merikontin alustalle rakennettu kuorma-autokuljetteinen Giraffe 4A toisi mukanaan merkittävää suorituskykyparannusta verrattuna nykyisiin LÄVA-tutkiin AESA-teknologian ja 280 km mittausetäisyyden myötä, mutta alakatveet jäisivät isommiksi, koska masto on hyvin lyhyt. Hyvänä ominaisuutena Giraffe 4A soveltuu myös vastatykistötutkaksi ja pystyy paikantamaan aseita jopa 100 km etäisyydeltä. Tämä monikäyttöisyys olisi iso etu köyhälle Suomelle.
Jos halutaan maston nokkaan nostettava ratkaisu, niin yksi vaihtoehto voisi olla TRML-3D/32, jonka mittausetäisyys on 200 km. Toinen vastaava ratkaisu voisi olla Selex ES:n Kronos Land, joka pohjautuu AESA-teknologiaan ja kykenee Giraffe 4A:n tapaan toimimaan myös vastatykistötutkana. Mittausetäisyydeksi ilmoitetaan jopa 250 km.
Yksi ratkaisu LÄVA-tutkaksi voisi olla Ground Master 200, joka on sijoitettu merikontin alustalle ja omaa lyhyen maston sekä 250 kilometrin mittausetäisyyden. Tutkaa voidaan käyttää myös vastatykistötutkana, mutta kyseinen ominaisuus on valinnainen ja kiinni asiakkaan kukkarosta. Positiivista ja samalla negatiivista olisi yhtäläisyydet nykyisten Ground Mastereiden kanssa: kaikki munat samassa korissa vs. kustannussäästöt huollossa ja koulutuksessa.
Muitakin, enemmän teoreettisia vaihtoehtoja on olemassa. Israelilainen Elbit on kehittänyt lyhyen maston päässä olevan AESA-teknologiaan perustuvan EL/M-2106 ATAR -tutkan, jonka mittausetäisyys on 180 km. Hinta on varmaankin kohdallaan, mikä on Suomelle tärkeää, mutta poliittiset realiteetit ja mahdollisesti puutteelliset viestiyhteydet (integrointi Nato-yhteensopiviin tilannekuvajärjestelmiimme?) saattavat olla ongelmallisia. Lisäksi Yhdysvaltain merijalkaväellä on parhaillaan valmistumassa uusi AN/TPS-80 G/ATOR, joka kykenee suunnilleen kaikkeen, mitä tutkalta voi vaatia. Miinuspuolena on minkäänlaisen maston puute ja tutkan sijoitus peräkärryyn. Kaiken kukkuraksi yhden tutkan hinta on tällä hetkellä n. 50 miljoonaa dollaria!
Tutka-aiheisia linkkejä:
http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=c6c76a00402c7c4a9a91de55b8694afa
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/78635/Lehto_Martti_V__itoskirja_netti.pdf?sequence=5
http://maanpuolustus.net/threads/monipaikkatutkajärjestelmä.2065/
http://maanpuolustus.net/threads/armeija-uusii-ilmavalvontatutkiaan.4460/
http://maanpuolustus.net/threads/ruotsin-tutkat.936/
http://maanpuolustus.net/threads/mikä-hyshys-tutka-tai-sensori-tämä-on-länsi-suomessa.1326/
http://maanpuolustus.net/media/keva-2010.86/
http://maanpuolustus.net/media/tutkat.228/
http://maanpuolustus.net/pages/tutkat-suomi/