Tyhmä kysymys huollosta

Harri_matti

Alikersantti
BAN
ALTTERI
Kaikissa merkittävissä skenaarioissa PV taistelee Suomen rajojen sisällä. Eli kaikki varastot on mahdollista tehdä etukäteen.

Eli mihin sitä rekkarumbaa sodan aikana tarvittaisiin? Sehän on erittäin epävarma. Tie tai silta voidaan tuhota, tai koko kolonna. Sen lisäksi se paljastaa lähtöpaikan varaston sijainnin, ja päätepisteellään joukkojemme sijainnin.

Olisiko mahdollista luoda taistelusuunnitelmat pääosin ennakkovarastojen käyttöön ? Tämä voisi muutenkin tervehdyttää suunnittelua, eli pakottaa hyökkäävämpään taktiikkaan.

Tarkoitin siis että ei käytetä mitään suuria keskusvarastoja, vaan just sopivia jotka on just siellä kuin kuvio edellyttää. Valmiita hyökkäyskuvioita ja sitä rataa.
 
Ei ole mahdollista tehdä hajavarastoja etukäteen, koska kuka niitä valvoisi, kuka maksaisi varastot, kauanko luulet niiden pysyvän salassa jne. Tietenkin monta varastoa on parempi kuin vähemmän, koska niiden paikat tiedetään ja ne pyritään tuhoamaan mahdollisimman nopeasti. Käytännössä reserviläisen varustus on se mitä kotoa löytyy tästäkin syystä Se on se kuuluisa "harmaa vaihe" jona PV on ajatellut kutsua, varustaa ja kouluttaa reserviläiset sekä hajakätkeä varusteet... Kuten voi päätellä tämä ratkaisu ja suunnitelma kiistetään vihollisen toimesta yllätyksellä täysin. Ammattiarmeija vastaan reserviläisarmeija, kumpihan on nopeampi? Ainoa toimiva tapa reserviläisarmeijassa on jakaa henk. koht. varusteet kotisäilytykseen aseita ja patruunoita myöten.
 
Kaikissa merkittävissä skenaarioissa PV taistelee Suomen rajojen sisällä. Eli kaikki varastot on mahdollista tehdä etukäteen.

Eli mihin sitä rekkarumbaa sodan aikana tarvittaisiin? Sehän on erittäin epävarma. Tie tai silta voidaan tuhota, tai koko kolonna. Sen lisäksi se paljastaa lähtöpaikan varaston sijainnin, ja päätepisteellään joukkojemme sijainnin.

Olisiko mahdollista luoda taistelusuunnitelmat pääosin ennakkovarastojen käyttöön ? Tämä voisi muutenkin tervehdyttää suunnittelua, eli pakottaa hyökkäävämpään taktiikkaan.

Tarkoitin siis että ei käytetä mitään suuria keskusvarastoja, vaan just sopivia jotka on just siellä kuin kuvio edellyttää. Valmiita hyökkäyskuvioita ja sitä rataa.

Sodan aikana käytettävä materiaali on tarkoitus hankkia sodan aikana, joten ainakin se on esteenä, ettei materiaalia pääosin ole olemassa. Suunnitella voi, mutta muuhun tuskin on varaa.
 
Jos tehdään jokaiseen vuoreen tunneli varastoksi? Poraus ei ole kauhean kallista. Jos luolan kuoletusikä on tuhat vuotta, niin summa on ehkä pari euroa metriltä. Eikä tarvi erikseen lämmittää.

04092008391.jpg


Myös pystyporaus voisi olla hyvä, eli syviä kaivoja. Tavara nostetaan ylös vaijereilla. Tämä käy sinnekin missä ei ole vuorta.

Varastointikulu on nolla eikä ne paljastu rauhan aikana. Eli pari argumenttia hoidettu.

Ja vaikka paljastuisi, niin ei syvällä kalliossa olevaa varastoa millään ohjuksella tuhota.
 
Jos nyt ollaan ihan realistisia. Tottakai kalliioon louhittua varastoa ei tuhota edes atomipommilla mutta ne reitit kyllä tuhotaan jota kautta sitä on tarkoitus hakea ulos. Sitä voi olla hiukan vaikea jakaa pääkaupunkiseudun joukoille tavaraa jos ympärillä pyörii desantteja ja illegantteja sekä varastojen suuaukkoja pitäisi kaivaa auki...
 
Kaikissa merkittävissä skenaarioissa PV taistelee Suomen rajojen sisällä. Eli kaikki varastot on mahdollista tehdä etukäteen.

Eli mihin sitä rekkarumbaa sodan aikana tarvittaisiin? Sehän on erittäin epävarma. Tie tai silta voidaan tuhota, tai koko kolonna. Sen lisäksi se paljastaa lähtöpaikan varaston sijainnin, ja päätepisteellään joukkojemme sijainnin.

Olisiko mahdollista luoda taistelusuunnitelmat pääosin ennakkovarastojen käyttöön ? Tämä voisi muutenkin tervehdyttää suunnittelua, eli pakottaa hyökkäävämpään taktiikkaan.

Tarkoitin siis että ei käytetä mitään suuria keskusvarastoja, vaan just sopivia jotka on just siellä kuin kuvio edellyttää. Valmiita hyökkäyskuvioita ja sitä rataa.

Karkeasti kuvattuna periaatteena joukkojen käytössä oleva materiaali koostuu niiden omasta jakomateriaalista (määrävahvuus) sekä täydennys- ja porrastusmateriaalista. Näistä jälkimmäiset hajautetaan joukon toiminta-alueelle jo hyvissä ajoin etukäteen. Täydennysmateriaalilla täydennetään joukkojen oman materiaalin kulutusta (esim. a-tarvikkeet, erityisesti krh ja kt, ja polttoaineet) ja porrastusmateriaali varataan tehtäväkohtaisesti sen mukaisesti, mitä tehtävän suorittamisen, olosuhteiden ja vastassa olevan vihollisen arvioidaan edellyttävän. Tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että joukko voi saada tehtävää varten käyttöönsä esimerkiksi tavallista enemmän a-tarvikkeita ja muuta tarpeellista materiaalia (esim. valonvahvistimet). Uuden taistelutavan myötä tämä korostuu entisestään.

Kun sodanjumala lähtee liikkeelle, niin pitojen mässäily on suurellista ja sitä varten on oltava kystä kyllä. Muuten sodanjumala suuttuu ja kääntää selkänsä, jonka jälkeen salamat iskevät vain omaan niskaan. Materiaalin tarve on valtava peruselintarvikkeista, a-tarvikkeista, vedestä ja polttoaineista alkaen. Huollon toiminta ja pysyminen muuttuvan tilanteen tasalla ja joukkojen liikkeiden mukana edellyttää toimivaa logistiikkaketjua ja jatkuvia kuljetuksia taistelevien joukkojen, varastojen sekä näille tavaraa tuottavan yhteiskunnan välillä. Hajautettuja varastoja on oltava paljon ja niitä on täydennettävä jatkuvasti. Kaikkia munia ei kannata hillota kerralla samoihin koreihin, ettei tilaisuus tee varasta ja tuhma vainolainen likaisilla saappaillaan tallo munia rikki. Jos huolto ei toimi, niin silloin käy hyvin nopeasti niin, että patruunat loppuvat kesken ja sotilaat kuolevat janoon ja nälkään. Tästä on sotahistoriassa vuosisatojen varrella kerätty runsaasti kasvattavia kokemuksia.

Koska myös vastustaja tuntee huollon merkityksen, tarkoittaa se sitä, että myös erilaiset huolinnalliset haasteet, tappiot ja materiaalitappiot ovat väistämättömiä, vaikka niiden kanssa pyrkisi toimimaan kuinka proaktiivisesti tahansa. Se kuuluu pelin henkeen ja sen kanssa on pystyttävä toimimaan. Eipä korttitalo kuitenkaan vielä muutamaan katkaistuun siltaan, tuhottuun varastoon tai tienposkeen levinneeseen koskenlaskijajuustopakettiin kaadu.

Monet tuntuvat parin talvisodan voitetun taistelun perusteella kuvittelevan, että huolto voi tukeutua pitkälti sotasaaliiseen, minkä johdosta täälläkin on useaan otteeseen julistettu, että kaliiperin on aina oltava sama kuin todennäköisimmällä vastustajalla, koska tältä saa patruunatäydennyksiä, koska talvisodassakin satunnaisesti sai. Ehkä yksilötasolla sotasaaliista voi olla jotain tilapäistä hyötyä, mutta komppanioita, pataljoonia ja prikaateja ei sillä tavalla huolleta. Niin ei tehty edes silloisina vaikeina aikoina eikä sellaista myöskään tule tapahtumaan seuraavassa maaottelussa.
 
Ei ole mahdollista tehdä hajavarastoja etukäteen, koska kuka niitä valvoisi, kuka maksaisi varastot, kauanko luulet niiden pysyvän salassa jne. Tietenkin monta varastoa on parempi kuin vähemmän, koska niiden paikat tiedetään ja ne pyritään tuhoamaan mahdollisimman nopeasti. Käytännössä reserviläisen varustus on se mitä kotoa löytyy tästäkin syystä Se on se kuuluisa "harmaa vaihe" jona PV on ajatellut kutsua, varustaa ja kouluttaa reserviläiset sekä hajakätkeä varusteet... Kuten voi päätellä tämä ratkaisu ja suunnitelma kiistetään vihollisen toimesta yllätyksellä täysin. Ammattiarmeija vastaan reserviläisarmeija, kumpihan on nopeampi? Ainoa toimiva tapa reserviläisarmeijassa on jakaa henk. koht. varusteet kotisäilytykseen aseita ja patruunoita myöten.
Tai sitten joukkojen perustamista suunnitellaan ja harjoitellaan tarpeeksi. Luulivat arabitkin että iipot eivät saa perustettua joukkoja tarpeeksi nopeasti mutta ensimmäiset reservin vaunut tulivatkin päälle jo ensimmäisenä yönä.

Hajavarastot joilla on merkitystä pitäisi saada tarpeeksi kauas siviili asutuksesta jotta eivät ole asevaikutuksen kohteena ja vartioituja ettei käy kuten Ruotsissa missä noita ryöstettiin tai ettei joku desantti vain käy heittämässä repullisen termiittiä varastoon. Lisäksi nuo tulisivat kalliimmaksi kuin nykyiset keskitetyt varastot.
Keskitetyt varastot ovat riski mutta niin olisi myös pienempi jakovahvuus tai esimerkiksi pienempi määrä paristoja reservissä.
 
Monet tuntuvat parin talvisodan voitetun taistelun perusteella kuvittelevan, että huolto voi tukeutua pitkälti sotasaaliiseen, minkä johdosta täälläkin on useaan otteeseen julistettu, että kaliiperin on aina oltava sama kuin todennäköisimmällä vastustajalla, koska tältä saa patruunatäydennyksiä, koska talvisodassakin satunnaisesti sai. Ehkä yksilötasolla sotasaaliista voi olla jotain tilapäistä hyötyä, mutta komppanioita, pataljoonia ja prikaateja ei sillä tavalla huolleta. Niin ei tehty edes silloisina vaikeina aikoina eikä sellaista myöskään tule tapahtumaan seuraavassa maaottelussa.

Talvisodan sotasaalishan auttoi isommalla tasolla vasta sodan jälkeen kun sotasaalis oli kerätty, kunnostettu ja jaettu järkevästi joukoille.

Sama tilanne on ollut aika varmasti jatkosodan hyökkäysvaiheen aikaisessa sotasaalismateriaalissa. Vaikka siitä en ole sinäänsä kauheasti lukenutkaan.

Eri asia on sitten Kesän - 44 yksittäiset vallatut sotkat jne.
 
Ei ole mahdollista tehdä hajavarastoja etukäteen, koska kuka niitä valvoisi, kuka maksaisi varastot, kauanko luulet niiden pysyvän salassa jne. Tietenkin monta varastoa on parempi kuin vähemmän, koska niiden paikat tiedetään ja ne pyritään tuhoamaan mahdollisimman nopeasti. Käytännössä reserviläisen varustus on se mitä kotoa löytyy tästäkin syystä Se on se kuuluisa "harmaa vaihe" jona PV on ajatellut kutsua, varustaa ja kouluttaa reserviläiset sekä hajakätkeä varusteet... Kuten voi päätellä tämä ratkaisu ja suunnitelma kiistetään vihollisen toimesta yllätyksellä täysin. Ammattiarmeija vastaan reserviläisarmeija, kumpihan on nopeampi? Ainoa toimiva tapa reserviläisarmeijassa on jakaa henk. koht. varusteet kotisäilytykseen aseita ja patruunoita myöten.

Voi jee taas. Pitääkö tuo "joka resulle maastopuku aseet ja patruunat kotiin" -fetissi puskea joka keskusteluun? Toivottavasti siihen ratkaisuun ei mennä. Kuten olen sanonut aikaisemminkin Puolustusvoimien aseet & materiaali tulee olla PV:n hallussa. Koulutuksesta näillä välineillä tulee nyt ja tulevaisuudessa vastata puolustusvoimien tai puolustusvoimiin kuuluvan aluejärjestön (Kodinturvajoukot).

Ja kyllä jollain muotoa se harmaa vaihe tulee ja sen aikana tullaan tekemän temppuja. Paljon temppuja. Ainoa kysymysmerkki on ko ajan pituus.
 
Ei meillä ole kodinturvajoukkoja ja kodinturvajoukkojen keskitetty ase- ja varustesäilytys on johtanut vain moottoripyöräjengien aseistautumiseen Ruotsissa. Missä aseistamaton siviili, siellä sotilasjuntta ja kansanmurha.
 
Viimeksi muokattu:
Ja kyllä jollain muotoa se harmaa vaihe tulee ja sen aikana tullaan tekemän temppuja. Paljon temppuja. Ainoa kysymysmerkki on ko ajan pituus.

... ja se, riittääkö poliittisella johdolla cojones tehdä tarvittavat päätökset.

EDIT: mutta palataanpa huoltoon.

Alkuperäiseen kysymykseen viitaten, etukäteiskätköjen tekeminen on mahdollista pienessä mittakaavassa, ja jopa välttämätöntä esim. sissitoiminnassa. Ensimmäisissä vastauksissa esitetyistä syistä mekanisoitujen joukkojen ja suurten miesmäärien huollon toimintatapa se ei voi olla.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top