Tykistö

[Pullosorsa]

Lujin että Ruotsilla oli ennen maailman nopien telatykki, Bandkanon 1.
Se voisi ampua 14 kpl 155 mm granaateja 45 sekunissa!! ja yks granaati painoi 47 kiloa ja kantama oli 25 kilsa.

Olikohan tuossa jotain vikaa, kun siitä ei ole tullut myyntimenestystä? Tulivoiman puolesta vaikuttaa erinomaiselta verrattuna oman aikansa telatykkeihin. Ei olisi huono nykyäänkään. On tainnut Ruotsin hankkimat mennä jo pataan?

Oli ainakin hidas liikeissään...

 

[SJ]

Lujin että Ruotsilla oli ennen maailman nopien telatykki, Bandkanon 1.
Se voisi ampua 14 kpl 155 mm granaateja 45 sekunissa!! ja yks granaati painoi 47 kiloa ja kantama oli 25 kilsa.

Olikohan tuossa jotain vikaa, kun siitä ei ole tullut myyntimenestystä? Tulivoiman puolesta vaikuttaa erinomaiselta verrattuna oman aikansa telatykkeihin. Ei olisi huono nykyäänkään. On tainnut Ruotsin hankkimat mennä jo pataan?

Alusta oli hyvin hidas, olikohan alle kolkyt mailia tunnissa. Systeemi oli vissiin myös hieman vaativa huollon kannalta (hajosi jatkuvasti?) ja se oli kallis.

 

[RistoJ]

Lujin että Ruotsilla oli ennen maailman nopien telatykki, Bandkanon 1.
Se voisi ampua 14 kpl 155 mm granaateja 45 sekunissa!! ja yks granaati painoi 47 kiloa ja kantama oli 25 kilsa.

Olikohan tuossa jotain vikaa, kun siitä ei ole tullut myyntimenestystä? Tulivoiman puolesta vaikuttaa erinomaiselta verrattuna oman aikansa telatykkeihin. Ei olisi huono nykyäänkään. On tainnut Ruotsin hankkimat mennä jo pataan?

Alusta oli hyvin hidas, olikohan alle kolkyt mailia tunnissa. Systeemi oli vissiin myös hieman vaativa huollon kannalta (hajosi jatkuvasti?) ja se oli kallis.

Lisäksi se oli vähän turhan keskittynyt tulinopeuteen ja joustavuus oli huono. Ammustyyppejä taisi olla tasan yksi eli sirpalekranaatti. Lisäksi lataus (muistaakseni kolme eri vaihtoehtoa ja ne oli tehtaalla ladattu) piti valita ennakkoon samaksi ladattuihin ammuksiin eli ne kaikki piti sitten ampua pois jotta pystyttiin ampumaan eri etäisyydellä olleita muita maaleja.

Bandkanon taisi olla jotain telatykin ja raketinheittimen välimaastosta oleva ratkaisu. Tulinopeus oli hurja, mutta muuten ominaisuudet olivat vähän rajoittuneet ja hinta oli ilmeisen korkea. Varmaan tämän takia ruotsalaisetkaan eivät ostaneet Bandkanonia kuin kahdelle 12 tykin patteristolle.

 

[Hejsan]

Joo se painoi 53 000 kiloa ja nopeus tien päälä 28 km/tunnissa ja kantama 230 kilsa.

Oliko Suomella "gasgranater" ? (kaasugraanateja)

Ruotsalainen taktiika kylmän sodan aikana
Däremot är det troligt att Bkan var avsedd att skjuta gasgranater. Stridsgasutredningen 1965 förordade användning av artilleri för att upprätta "gasspärrar" som skulle hindra en sovjetisk framryckning i Övre Norrland. Bkan var idealisk för en sådan uppgift med sin extremt höga eldhastighet, NBC-skydd och utanpåliggande magasin

Löysin englantikielinen siitä vaunusta
http://www.army-guide.com/eng/product.php?printmode=1&prodID=2357

 

[Einomies1]

AAS Weckström kysyy muutaman kiperän kysymyksen tykistöfanaatikoilta (yön pimeinä tunteina):

- Onko suomessa käytössä ARTHUR-lentoratatutkia?
- Löytyykö tosiaan herätesytyttimiä 122 ja 130 mm tykeille?
- Mikä on AHJO-järjestelmä? Entä HALO-äänimittausjärjestelmä?
- Onko kovaa faktaa mikä on viive jos lentotiedustelujärjestelmä (RANGER) havaitsee vihollismaalin siihen kun kranaatit on vihollisen niskassa olettaen että tykit on valmiina asemissa ja karkeasti suunnattuina oikealle alueelle?
- Mikä olisi edeltävässä tilanteessa tykistön kyky ja tarkkuus ampua liikkuvaa aluemaalia esim. 50 km/h nopeudella marssivaa viholliskolonnaa?

Löysin tuommoisen artikkelin:

Tykistön tarkastaja E.J.Hasila
1.5.2001 - 31.12.2005

Eversti Hasilan kaudella merkittävimpiä materiaaliin ja suorituskykyyn liittyviä kehityshankkeita ovat olleet syksyllä 2000 käyttöönotetun lentotiedustelujärjestelmän saattaminen operatiiviseen valmiuteen. Päätös toisen lentotiedustelujärjestelmän hankkimisesta tehtiin loppukesällä 2003.

Materiaaliseen kehittämiseen liittyen on jatkettu uuden ammuntahallintajärjestelmän, johtamis- ja komentopaikka-ajoneuvojen sekä kaukotähystysjärjestelmän kehittämistä. Käynnissä olleista materiaalihankkeista on saatettu päätökseen maastonvalvontatutka- sekä maalinpaikantamislaitehankinta.

Eversti Hasilan kaudella merkittävimmät tutkimus- ja kehitystyöhön liittyvät kenttäkokeet ja testit ovat liittyneet tykistön maalitiedustelujärjestelmien testaamiseen. Ruotsalais-norjalaisen ARTHUR-vastatykistötutkan testejä on jatkettu Rovajärvellä. Uuteen vaiheeseen ARTHUR-vastatykistötutkan osalta päästiin tykistön ja kranaatinheittimistön sota- ja ampumaharjoituksessa toukokuussa 2003, jolloin ensimmäisen kerran ruotsalainen vastatykistötutkajaos toimi yhtenä toimivana harjoitusjoukkona sota- ja ampumaharjoituksessa. Marraskuussa 2002 testattiin tykistön maalitiedusteluun ja paikantamiseen soveltuvaa englantilaista HALO-äänimittausjärjestelmää.

Puolustusvoimissa käynnissä olevaan maavoimien iskukykytutkimukseen on tykistöaselaji osallistunut varsin merkittävästi. Eversti Hasila käynnisti välittömästi tykistön tarkastajaksi tultuaan syvän asevaikutuksen kokonaiskonseptin tutkimuksen, joka sittemmin sisällytettiin osaksi maavoimien iskukykytutkimusta. Omana tutkimushankkeenaan, joskin edelliseen varsin kiinteästi liittyen, on toteutettu raketinheittimistön kehittämiseen liittyvä tutkimushanke.

Pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyen (NORDCAPS) on suunniteltu ja valmisteltu yhteispohjoismaisen tykistön ampumaharjoituksen järjestämistä vuonna 2004 Ruotsissa. Keväällä 2003 toteutettiin harjoituksen valmisteluihin liittyen komentopaikka- ja kehysharjoitus Norjan Haslemoenissa.

Maavoimien koulutusjärjestelmän ja siihen erityisesti liittyvän maavoimien sota- ja ampumaharjoitusjärjestelmän kehittämisessä on eversti Hasilan kaudella tehty varsin mittava suunnittelutyö. Kevään 2003 tykistön ja kranaatinheittimistön sota- ja ampumaharjoituksessa oli Rovajärvellä mukana kertausharjoituksessa oleva jääkäripataljoona, jonka taisteluammuntoja tuettiin tykistö- ja kranaatinheitinyksiköillä. Tästä harjoituksesta saatiin arvokasta tietoa ja kokemuksia maavoimien yhteisteisten harjoitusten edelleen kehittämiseksi.

http://www.tykistomuseo.fi/historia/tykiston_tarkastajat/hasila/

 

[RPG83]

Tuosta ruotsalaisten härpättimestä; eräs iso vika lienee ollut putken kuluminen; kymmenen 14 kpl sarjan ammunnan jälkeen kranaatteja tuskin saa enää neliökilometriä pienemmälle pläntille.

 

[noska]

Joo se painoi 53 000 kiloa ja nopeus tien päälä 28 km/tunnissa ja kantama 230 kilsa.

Kuulostaa aika hurjalta kantamalte (=max ampumaetäisyys) tykiksi. Olisiko kuitenkin kyseessä toimintasäde (eli siirtymäkyky ilman tankkausta tai huoltoa)?

 

[Hejsan]

Joo se painoi 53 000 kiloa ja nopeus tien päälä 28 km/tunnissa ja kantama 230 kilsa.

Kuulostaa aika hurjalta kantamalte (=max ampumaetäisyys) tykiksi. Olisiko kuitenkin kyseessä toimintasäde (eli siirtymäkyky ilman tankkausta tai huoltoa)?

Anteeksi väärin kirjoitettu multa. Se voi ajaa 230 km yks tankauksella.

 

[Heikkilä]

Joo se painoi 53 000 kiloa ja nopeus tien päälä 28 km/tunnissa ja kantama 230 kilsa.

Kuulostaa aika hurjalta kantamalte (=max ampumaetäisyys) tykiksi. Olisiko kuitenkin kyseessä toimintasäde (eli siirtymäkyky ilman tankkausta tai huoltoa)?

Tuo huono huippunopeus ja toimintasäde ovat sivumennen sanoen Bandkanonin isoja puutteita jo mainittujen lisäksi jos sitä ajattelisi jonkin mekanisoidun prikaatin tai panssariprikaatin telakanuunaksi. Tässähän ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Kun 40 tonnin painoisesta S-vaunusta modataan 53-tonninen telakanuuna ilman moottorin päivitystä, niin tietysti se jossakin kostautuu. Lisäksi S-vaunun omintakeinen pieni kaasuturbiini + pieni dieselmoottori voi olla hyvä yhdistelmä kevyeen pst-vaunuun joka tarvitsee hetkellistä huippunopeutta enemmän kuin mitään muuta, mutta massiiviseen telakanuunaan se ei näköjään sovi.

 

[Teräsmies]

Type09-122mm truck-mounted howitzer

 

[kunnas]

Tuollaisiksi voisi modata Suomen 122 milliset tykit. Vieläkö olisi sirpalesuoja niin ei vastatykistö kurittaisi niin pahasti.

Edit: toisaalta uusi kuorma-auto maksaa miljoonan ja tykkejä on melkein 500.

 

[crane]

Tuollaisiksi voisi modata Suomen 122 milliset tykit. Vieläkö olisi sirpalesuoja niin ei vastatykistö kurittaisi niin pahasti.

Edit: toisaalta uusi kuorma-auto maksaa miljoonan ja tykkejä on melkein 500.

Vai miljoonan sillä rahalla saa jo melkoisen lisävarustelistan ja vieläki pitää keksiä,että mihin sitä rahaa kusis,että saa miljoonan tuhlattua.
Korkearunkoinen Scania maastokumeilla,mitä Pv on nyt ostellu maksaa ehkä n.150k€.

 

[SJ]

Tuollaisiksi voisi modata Suomen 122 milliset tykit. Vieläkö olisi sirpalesuoja niin ei vastatykistö kurittaisi niin pahasti.

Edit: toisaalta uusi kuorma-auto maksaa miljoonan ja tykkejä on melkein 500.

Miksi 122 milliset? Ne on sieltä helpoimmin käsiteltävästä päästä, kun katsellaan, että mitä kalustoa tykistöllä on. Ne isoimmat tykit kannattaisi laittaa lavetille, jos sellaiseen nyt ruvetaan.

 

[hopeinen]

T-72 sekä mahdollisesti BMP-1 alustalle olisi varmaan saanut asenneltua tykkiä ja kanuunaa. Olisi varmaan ollut halvempi sekä maasto-ominaisuuksiltaan parempi vaihtoehto kuin tykki kuorma-auton lavalla.

 

[SJ]

T-72 sekä mahdollisesti BMP-1 alustalle olisi varmaan saanut asenneltua tykkiä ja kanuunaa. Olisi varmaan ollut halvempi sekä maasto-ominaisuuksiltaan parempi vaihtoehto kuin tykki kuorma-auton lavalla.

T-72:n alustalle oli se yksi tampellan vehje kehitettykin, mutta siitä ei ole sen enempää tietoa. BMP-1:stä olisi kaikkein helpoisten saanut KRH ajoneuvon poistamalla tornin ja asentamalla heittimen tilalle.

 

[juhapar]

T-72 sekä mahdollisesti BMP-1 alustalle olisi varmaan saanut asenneltua tykkiä ja kanuunaa. Olisi varmaan ollut halvempi sekä maasto-ominaisuuksiltaan parempi vaihtoehto kuin tykki kuorma-auton lavalla.

T-72:n alustalle oli se yksi tampellan vehje kehitettykin, mutta siitä ei ole sen enempää tietoa. BMP-1:stä olisi kaikkein helpoisten saanut KRH ajoneuvon poistamalla tornin ja asentamalla heittimen tilalle.

Alusta oli kyllä Tampellan koetykissä T-55.

Mieluummin olisin valitsemassa pyöräalustaisen version näillä metsäautotieverkoilla ja nykyisillä tykkien kantamilla. Minkä maastokelpoisuudessa häviää, sen tiellä ja vähänkään pidemmissä siirtymissä voittaa.

 

[juhapar]

T-72 sekä mahdollisesti BMP-1 alustalle olisi varmaan saanut asenneltua tykkiä ja kanuunaa. Olisi varmaan ollut halvempi sekä maasto-ominaisuuksiltaan parempi vaihtoehto kuin tykki kuorma-auton lavalla.

T-72:n alustalle oli se yksi tampellan vehje kehitettykin, mutta siitä ei ole sen enempää tietoa. BMP-1:stä olisi kaikkein helpoisten saanut KRH ajoneuvon poistamalla tornin ja asentamalla heittimen tilalle.

Alusta oli kyllä Tampellan koetykissä T-55.

Mieluummin olisin valitsemassa pyöräalustaisen version näillä metsäautotieverkoilla ja nykyisillä tykkien kantamilla. Minkä maastokelpoisuudessa häviää, sen tiellä ja vähänkään pidemmissä siirtymissä voittaa.

Niin, ja tietenkin käyttökustannuksissa.

 

[baikal]

T-72 sekä mahdollisesti BMP-1 alustalle olisi varmaan saanut asenneltua tykkiä ja kanuunaa. Olisi varmaan ollut halvempi sekä maasto-ominaisuuksiltaan parempi vaihtoehto kuin tykki kuorma-auton lavalla.

T-72:n alustalle oli se yksi tampellan vehje kehitettykin, mutta siitä ei ole sen enempää tietoa. BMP-1:stä olisi kaikkein helpoisten saanut KRH ajoneuvon poistamalla tornin ja asentamalla heittimen tilalle.

Alusta oli kyllä Tampellan koetykissä T-55.

Mieluummin olisin valitsemassa pyöräalustaisen version näillä metsäautotieverkoilla ja nykyisillä tykkien kantamilla. Minkä maastokelpoisuudessa häviää, sen tiellä ja vähänkään pidemmissä siirtymissä voittaa.

Olen käsittänyt asian aivan samoin. Alustasta tietysti riippuen Suomen tiestö tarjoaa liikkuvuutta kysta kyllin. Ja liikkuvuus ollee SE juttu suojana paremminkin kuin usko raudan kovuuteen. Kyllä rauta tänä päivänä puhkeaa oli se sitten Ruukin terästä, Kruppin terästä tahi vaikka Tsheljabinskin harkkoa.

 

[crane]

T-72 sekä mahdollisesti BMP-1 alustalle olisi varmaan saanut asenneltua tykkiä ja kanuunaa. Olisi varmaan ollut halvempi sekä maasto-ominaisuuksiltaan parempi vaihtoehto kuin tykki kuorma-auton lavalla.

T-72:n alustalle oli se yksi tampellan vehje kehitettykin, mutta siitä ei ole sen enempää tietoa. BMP-1:stä olisi kaikkein helpoisten saanut KRH ajoneuvon poistamalla tornin ja asentamalla heittimen tilalle.

Alusta oli kyllä Tampellan koetykissä T-55.

Mieluummin olisin valitsemassa pyöräalustaisen version näillä metsäautotieverkoilla ja nykyisillä tykkien kantamilla. Minkä maastokelpoisuudessa häviää, sen tiellä ja vähänkään pidemmissä siirtymissä voittaa.

Niin, ja tietenkin käyttökustannuksissa.

Ja helpommassa huollettavuudessa,pidemmässä huoltovälissä ja paremmassa alustan luotettavuudessa

 

[SJ]

T-72 sekä mahdollisesti BMP-1 alustalle olisi varmaan saanut asenneltua tykkiä ja kanuunaa. Olisi varmaan ollut halvempi sekä maasto-ominaisuuksiltaan parempi vaihtoehto kuin tykki kuorma-auton lavalla.

T-72:n alustalle oli se yksi tampellan vehje kehitettykin, mutta siitä ei ole sen enempää tietoa. BMP-1:stä olisi kaikkein helpoisten saanut KRH ajoneuvon poistamalla tornin ja asentamalla heittimen tilalle.

Alusta oli kyllä Tampellan koetykissä T-55.

Mieluummin olisin valitsemassa pyöräalustaisen version näillä metsäautotieverkoilla ja nykyisillä tykkien kantamilla. Minkä maastokelpoisuudessa häviää, sen tiellä ja vähänkään pidemmissä siirtymissä voittaa.

Pyöräalustassa olisi toki etunsa.