Tykistö

[Huhta]

Tampella valmisti Tammerkosken rannalla olevassa tehtaassaan myös. Veeteetee kirjoitti siitä, että viallisia kuoria heitettiin Tammerkoskeen ainakin sodan aikana.

Eikö se viallinen kuori kelpaa enää raaka-aineeksi mihinkään, että dumpataan mieluummin kaatopaikalle/vesistöön kuin sulatetaan ja kierrätetään? Ainakin Saksassa kerättiin sota-aikana muna huurussa jopa alumiinisia säilyketölkkejä ym. lentokonevalmistusta varten.

 

[Huhta]

Oletettavasti tässä haetaan 3P tai AHEAD -tyylistä ratkaisua. Käsittääkseni kaikki asejärjestelmät, jotka käyttävät tällaisia ammusta, käyttävät digitaalista ammunnanhallintaa, automaattista suuntausta, ammuksen ohjelmointia putkivaiheen aikana ja(/tai) lähtönopeustutkaa. 23 mm ammukseen varmaan tällaisen sytyttimen saisi tehtyä, mutta missä asejärjestelmässä sitä käytettäisiin?

Aikasytytteisiä ilmatorjuntatykistön kranaatteja käytettiin jo toisessa maailmansodassa ilman mitään mainitsemiasi härpäkkeitä. Sergei on toki vähän vaatimaton väline sulkuammunnassa verrattuna isompiin ilmatorjuntatykkeihin...

 

[baikal]

Oletettavasti tässä haetaan 3P tai AHEAD -tyylistä ratkaisua. Käsittääkseni kaikki asejärjestelmät, jotka käyttävät tällaisia ammusta, käyttävät digitaalista ammunnanhallintaa, automaattista suuntausta, ammuksen ohjelmointia putkivaiheen aikana ja(/tai) lähtönopeustutkaa. 23 mm ammukseen varmaan tällaisen sytyttimen saisi tehtyä, mutta missä asejärjestelmässä sitä käytettäisiin?

Äääh, niimpä tietysti.

 

[mechanicus]

Aikasytytteisiä ilmatorjuntatykistön kranaatteja käytettiin jo toisessa maailmansodassa ilman mitään mainitsemiasi härpäkkeitä. Sergei on toki vähän vaatimaton väline sulkuammunnassa verrattuna isompiin ilmatorjuntatykkeihin...

2. MS aikasytytteisillä oli tarkoitus osua suoraan vakiokorkeudella lentäviin isoihin osastoihin kranaateilla joiden tehokas sirpalevaikutus oli kymmeniä metrejä. Silti osumaprosentti oli todella vaatimaton. Ennen lataamista asetettavalla aikasytyttimestä ei taida olla mitään hyötyä lähitorjunta-aseissa.

 

[Huhta]

2. MS aikasytytteisillä oli tarkoitus osua suoraan vakiokorkeudella lentäviin isoihin osastoihin kranaateilla joiden tehokas sirpalevaikutus oli kymmeniä metrejä. Silti osumaprosentti oli todella vaatimaton. Ennen lataamista asetettavalla aikasytyttimestä ei taida olla mitään hyötyä lähitorjunta-aseissa.

Meri-Sergeissä voisi toimia, jos/kun kohde tulee suoraan kohti? Kohde piikille ja tulta, niin sen on pakko lentää sirpalesateen läpi.

Maalla varmaan sitten tuottaakin enemmän haastetta määrittää oikea ennakkopiste mihin ampua ja oikean ajanhetki ammunnan aloittamiselle, kun kovin pitkää sarjaa ei vyösyöttöiselläkään voine ampua. Ja tietysti mahdollisuuksia on vain se yksi, ellei sitten esim. alkuosa vyötä ole ajastettu esim. 1500 metrin etäisyydelle ja loppuosa vaikkapa 750 metrin etäisyydelle. Jotain Shahedia voisi ehkä yrittää alas noillakin lääkkeillä?

 

[EetuLippone]

Meri-Sergeissä voisi toimia, jos/kun kohde tulee suoraan kohti? Kohde piikille ja tulta, niin sen on pakko lentää sirpalesateen läpi.

Maalla varmaan sitten tuottaakin enemmän haastetta määrittää oikea ennakkopiste mihin ampua ja oikean ajanhetki ammunnan aloittamiselle, kun kovin pitkää sarjaa ei vyösyöttöiselläkään voine ampua. Ja tietysti mahdollisuuksia on vain se yksi, ellei sitten esim. alkuosa vyötä ole ajastettu esim. 1500 metrin etäisyydelle ja loppuosa vaikkapa 750 metrin etäisyydelle. Jotain Shahedia voisi ehkä yrittää alas noillakin lääkkeillä?

Jos IT-kranaatti lentää 15 sekuntia sinne ennakkopisteeseen, ja lentokone näki välähdyksen, niin se on ehtinyt hyvin tehdä muutoksen suuntaan ja korkeuteen. Miksei myös nopeuteen, jos lähtee nopeasti syöksyyn. Ylösvedolla voisi väistää ensimmäisen sarjan mutta sen jälkeen on pulassa.

Sukellusvenemiehet tiesi että torpedo havaitaan jossain vaiheessa ja ampuivat kakkostorpedon otaksuttuun väistökurssiin.

 

[mechanicus]

Jos IT-kranaatti lentää 15 sekuntia sinne ennakkopisteeseen, ja lentokone näki välähdyksen, niin se on ehtinyt hyvin tehdä muutoksen suuntaan ja korkeuteen. Miksei myös nopeuteen, jos lähtee nopeasti syöksyyn. Ylösvedolla voisi väistää ensimmäisen sarjan mutta sen jälkeen on pulassa.

Jos 2. MS:n aikaiset pommikoneet (pl. syöksypommittajat) tekivät väistöliikkeitä lähestyessään kohdetta, se tarkoitti ilmatorjunnan onnistuneen suojaamaan suojattavaa kohdettaan. Silloiset pommitustähtäimet vaativat suoran vaakalennon pitkän tähtäyksen aikana.

 

[EetuLippone]

Jos 2. MS:n aikaiset pommikoneet (pl. syöksypommittajat) tekivät väistöliikkeitä lähestyessään kohdetta, se tarkoitti ilmatorjunnan onnistuneen suojaamaan suojattavaa kohdettaan. Silloiset pommitustähtäimet vaativat suoran vaakalennon pitkän tähtäyksen aikana.

Ei ne tietääkseni vaakalentoa lentäneet, ihan jo turvallisuussyistä. Pieni alamäki ei edes vaikuta paljoa tähtäykseen. Tai ehkä se huomioitiin tähtäimen säädöissä.

 

[mechanicus]

Ei ne tietääkseni vaakalentoa lentäneet, ihan jo turvallisuussyistä. Pieni alamäki ei edes vaikuta paljoa tähtäykseen. Tai ehkä se huomioitiin tähtäimen säädöissä.

Olet väärässä.

https://apps.dtic.mil/sti/tr/pdf/ADB190553.pdf

 

[BarrelNut]

Vaakapommittajilla yritettiin joo pommitella myös laivoja, mutta äärimmäisen huonoilla tuloksilla.

Syöksypommittajia liki kaikki laivaston muita laivoja vastaan käytetyt pommikoneet olivat, pois lukien tietysti torpedopommittajat jotka lensivät vaakalentoa meren pinnan lähellä. Ja sukellusveneitä syvyyspommeilla pommittavat koneet.

 

[Mäksä]

Kotimainen tykistön ammustuotanto jatkosodan aikana oli pääosin tuolla nykyisellä menetelmällä, mutta kolmannes tai neljännes kranaateista valmistettiin tangosta sorvaamalla.

Ensimmäisen maailmansodan aikana oli enemmän eri vaihtoehtoja käytössä. Teräksen ohella tarjolla oli myös valurauta ja valuteräskuorisia ammuksia. Ranskalaiset käyttivät myös paljon niin sanottuja puoliteräsammuksia, joiden metalli oli valuraudan ja romuteräksen seosta. Mitä heikompi metalli kranaatteja on, sitä paksummat kuoren seinämät tarvitaan, jolloin jää vähemmän tilaa räjähteelle.