EetuLippone
Kersantti
Tiiviissä muodossa? Eli jos yksi lentokone saa osuman, niin se vie mukanaan kaikki muutkin?
Tiiviissä muodossa? Eli jos yksi lentokone saa osuman, niin se vie mukanaan kaikki muutkin?
Ei lainkaan tavatonta
Jeps. Tavoite oli maksimoida osaston tulivoima hävittäjiä vastaan. Ilmatorjuntahan ei ollut ainoa uhka pommittajille Saksan taivaalla. Aiheesta löytyy paremmin tietoa englanniksi, esimerkiksi wikipediasta artikkelista Combat Box.
Aikamoista sekoilua meikäläiseen määrämuotoiseen viestintään verrattuna. Ja vielä hetkeä ennen laukausta kysellään laukauksien määrän perään eikä vastausta edes tule. Laukaukset lähtee randomeissa intervalleissa ja joku autokin on liian lähellä kun sitä radiossa käsketään siirtämään laukauksien jälkeen.
TheRomanRuler
Kapteeni
Siinä saattaa toki näkyä tosipaikan aiheuttaman stressin ja paineen ero harjoitteluun.
En tiedä onko myös armeijassa kulttuuri semmoinen mikä aiheuttaa ongelmia. Voi hyvin olla että ohjekirjassa ei kummempia eroja ole, mutta ohjekirja harvoin kertoo todellisuudesta. Thaimaassa on kuitenkin ollut 30 vallankaappausyritystä 1912 jälkeen, noin kolmasosa onnistuneita ja iso osa asevoimien yrittämiä. Se ei luo ilmapiiriä avoimelle tiedonjaolle ja sujuvalle yhteistyölle, vaan päinvastoin. Helposti syntyy robottimainen kulttuuri, jossa mitään tietoa ei anneta ennen kuin on jo myöhäistä valmistautua.
Saksalaisetkin ennen Ukraina sotaa vitsailivat Bundeswehrin kyvyttömyydestä, mutta se ei ollut turhautunutta vitsailua, vaan se usein koettiin lohduttavaksi että armeija oli kyvytön ja heikko. Voin hyvin kuvitella samaa Thaimaassa tai missä tahansa maassa missä tarvitsee pelätä asevoimien vallankaappausta.
Finnish forces to test laser-guided artillery
The types of artillery shells rely on a laser designator on the ground or another platform, such as a drone, to illuminate the target with a laser beam.
www.defensenews.com
fulcrum
Greatest Leader
pravda.ua:n artikkeli Ukrainan tykistön nykytilasta
Normaalit sota-ajan varaukset mielessä pitäen:
Archeria kehutaan, ja myös Pzh 2000 on tehokas ja kestävä "mutta molemmat ovat hienohelmia". Neukkuajan tykistöstä Giatsint ja Pion kukkuvat tehokkaasti edelleen. M777:n heikkous on monet hydrauliletkut, mutta ne saa yleensä kentällä korjattua.
Huomionarvoista on väite, että vedettävän tykistön selviytyminen on jopa parempi kuin itseliikkuvan. Vedettävä voidaan naamioida ja linnoittaa asemiin, siinä missä shoot & scoot-metodilla joutuu helposti dronejen uhriksi. Tähän voi vaikuttaa se, että venäläiset käyttävät vastatykistöön pääasiassa droneja, ja vähemmän 'kovia' täsmäammuksia.
Bohdana toimii ihan hyvin, myös Vilha on käytössä, "muttei se yhtä tarkka ole kuin HIMARS".
Venäläisten putkitykistössä kirjoittaja uskoo näkevänsä rapautumisen merkkejä, mutta raketinheittimistö on edelleen vaarallista ja tehokasta, ja niitä käytetään paljon.
Normaalit sota-ajan varaukset mielessä pitäen:
Archeria kehutaan, ja myös Pzh 2000 on tehokas ja kestävä "mutta molemmat ovat hienohelmia". Neukkuajan tykistöstä Giatsint ja Pion kukkuvat tehokkaasti edelleen. M777:n heikkous on monet hydrauliletkut, mutta ne saa yleensä kentällä korjattua.
Huomionarvoista on väite, että vedettävän tykistön selviytyminen on jopa parempi kuin itseliikkuvan. Vedettävä voidaan naamioida ja linnoittaa asemiin, siinä missä shoot & scoot-metodilla joutuu helposti dronejen uhriksi. Tähän voi vaikuttaa se, että venäläiset käyttävät vastatykistöön pääasiassa droneja, ja vähemmän 'kovia' täsmäammuksia.
Bohdana toimii ihan hyvin, myös Vilha on käytössä, "muttei se yhtä tarkka ole kuin HIMARS".
Venäläisten putkitykistössä kirjoittaja uskoo näkevänsä rapautumisen merkkejä, mutta raketinheittimistö on edelleen vaarallista ja tehokasta, ja niitä käytetään paljon.
https://www.verkkouutiset.fi/a/puolustusvoimat-kokeilee-laser-ohjattuja-tykistoammuksia/#58e5e1d9Onko tästä mitään suomalaisissa lähteissä?Finnish forces to test laser-guided artillery
The types of artillery shells rely on a laser designator on the ground or another platform, such as a drone, to illuminate the target with a laser beam.
-TripleX-
Respected Leader
Tsekkiläisen yhtiön USA:saa toimiva tytäryhtiö rakentaa uuden 155 mm kaliiperin ammustuotantolinjan Iowaan. Yhteensä reilun 630 miljoonan dollarin investointi.
defence-industry.eu
MSM North America signs $636 million deal to construct 155mm ammunition line in the United States
On 15 August, MSM Group North America Inc., part of the Czechoslovak Group holding, signed a contract to design and build a new production line at the Iowa Army Ammunition Plant (IAAP).
defence-industry.eu
-TripleX-
Respected Leader
Rheinmetallin ruutitehtaan 535 m€ rahoitus Romaniaan on varmistunut ja rakentaminen alkaa ensivuonna.
Kapasiteetti nousee muutaman vuoden sisällä kyllä todella vauhdilla.
defence-industry.eu
Kapasiteetti nousee muutaman vuoden sisällä kyllä todella vauhdilla.
Romania secures strategic €535 million deal with Rheinmetall to build advanced gunpowder factory
In Germany, Romanian Economy Minister Radu Miruță signed the contractual framework for a €535 million strategic investment to build a gunpowder factory in Victoria, Brașov county, together with Rheinmetall.
defence-industry.eu
No sellainen onnistuu kyllä ihan täällä MpNetisssäkin! @TomTom voisi mainostaakin, että Mpnet kertoo siitä, mistä muut viestimet vaikenevat.
Tykkimiehet ry n antamalla luvalla postasin tänne tykkimiesten järjestölehden Tulikomentoja artikkelin. Tässä tapauksessa "vaikeneminen" johtuu ainoastaan siitä, ettei lehti syystä tai toisesta ole netissä muiden aselajilehtien tapaan.
Toimittaja kertoo jutussa pääasiassa muuttuneista asioista. Tämä johtunee siitä, että muiden maanpuolustusjärjestöjen tavoin tykkimiehilläkin ikärakenne painottuu asteikon yläpäähän. Siten heitäkin nämä muuttuneet jutut kiinnostaa.
No todellakin, näin on! Laskupäätä vähän on hyvä kunnon tykkimiehellä olla.
Mitä tulee veli @baikal in esimerkkiin, niin viime aikojen tutkimustuloksista huolimatta tuliyksikkö oli jatkosodassakin käytännössä patteri. Rukajärven esimerkissä parhaat tykit oli ryhmitetty samaan patteriin, jolla saattoi ampua vähän lähemmäksi omia joukkoja.
Tykillä ammuttaessa tuhansien asteiden lämpötila panoskammiossa syö vähitellen palotilaa suuremmaksi. Se voidaan mitata kenttäoloissakin tulkilla tai sitten ns. v0-ero ammunnassa. Tykit jaetaan pattereihin niin että saman verran kuluneet ovat aina samassa patterissa. Silloin patteristo ampuu "pienemmän kasan". Tietokone voi tietysti laskea oman korotuksen jokaiselle aseellekin, panssaritykistö ainakin näin tekeekin.
Panssari Salama
Respected Leader
Erinomainen artikkeli, kiitos @Old Boy! Tosi harmi, että lehteä netistä löydy.
Mukavaa vaan, kun kiinnosti!
Voisi vielä tarkentaa @baikal in kysymystä tykkien laatueroista, että viime sotien aikana ja myös viime vuosisadan ra-ammunnoissa jouduttiin välillä käyttämään ns. "korotuksen korjaustaulukkoa", jonka avulla (tavallisesti liian lyhyttä) pieleen ampuvan tykin tulitus saatiin kohdalleen. Tarvittava korjaus katsotiin ampumataulukosta 100 piirun välein ja tehtiin tablitsa. Ammuttaessa tykinjohtaja interpoloi tarvitavan muutoksen ja lisäsi sen komennettuun koroon.
Kuten jäsen @Jopuni kirjoitti, ovat tykistöleirit muuttuneet monille vanhoille parroille tutuista viime vuosisadan "tykkifestareista". Yleispuitteissa on tullut suuria muutoksia, joista ehkä vielä lisää. Tykkiryhmänkin kannalta on eri lailla tehtäviä juttuja koko liuta. Kaiketi niille on välttämättömät syynsä enkä tietenkään lähde nykymenoa arvostelemaan.
Tykkimiehistön homma näyttää samalta, kun ennen mutta leiri on helpottunut ja muuttunut suuresti. Rovajärvi oli ennen koko koulutuksen huipentuma, jossa opittiin toimimaan tuliyksikkönä siis patteristona. Kaikki osaaminen ja taidot olivat tarpeen ja käytössä. Nyt jo ainakin 10 vuotta leirillä pääasiassa ammutaan, muut harjoitukset tehdään ilmoituksen mukaan mualla. Asian havaitsee vaikka naamioinnin puutteesta, kun tykki jököttää jängällä kuin menossa olisi valapäivän esittely lippukentällä.
Jutussakin mainittiin se, ettei kartusseja (hylsy tykkimiesten kielellä) enää panosteta kunkin tulikomennon tultua, vaan ne kaikki tehdään valmiiksi jo ennen ammuntaa. Tämä olisi vähän tai aika paljonkin sama, kun rk-ammunnassa apukouluttajat lataisi lippaat ja antaisivat ne valmiina ampujille. Tai tst-harjoituksessa lippaan tyhjennyttyä taistelijat hakisivat kouluttajien repuista uudet täydet lippaat. Perusteluna on panosvirheiden vaara. Näinhän ne rauhan aikana loppuvat, mutta kun ei hommaa lainkaan harjoitella, niitä sattuu sitten sodassa.
Tykistön toiminnan luonne on kylmän sodan alusta alkaen ollut jatkuva asemien vaihto. Siten osa tykkimiehistöstä oli koko ajan valmistelemassa uusia asemia. Nyt kuitenkin asemat valmistellaan etukäteen peräkkäin "urakkatyönä", kuten kerrottiin. En tiedä taehdäänkö näin aina, mutta koulutuksellinen menetys on kyllä suuri. Tiukat tulisemien valmistelun aikataulut laittoivat ennen koville sekä kouluttajat että varusmiehet ja näin asian pitäisi ollakin.
Hyvänä muutoksena on varusmiesjohtajien roolin kasvaminen ja korostuminen. Nämä samat tiukat aikataulut saivat kouluttajat ennen herkästi tarttumaan "puikkoihin" koulutettavien varusmiesten tai ressujen seuratessa menoa sivusta. Tai oiottiin jossain saatesanoilla: "Oikeassa tilanteessa ei voitaisi tehdä näin."
Viimeksi muokattu:
Ukrainasta kuultua on, että vedettävän tykistön naamiointi ja linnoittaminen on jees. Ymmärtääkseni jatkuva asemien vaihtaminen on koettu riskaabelimmaksi kuin edm.???
Liikkuva tykistö on alttiina jatkuvalle droneuhalle jne.
Onko kuitenkin niin, että vedettävän tykistön elinkaari on perustellusti jatkettavissa?
Liikkuva tykistö on alttiina jatkuvalle droneuhalle jne.
Onko kuitenkin niin, että vedettävän tykistön elinkaari on perustellusti jatkettavissa?
Ainakin vedettävä 155mm kalusto pitäs säilyttää ja 122mm korvata kunnon määrällä 155mm Arve tai vastaavalla kalustolla.
-TripleX-
Respected Leader
Aikaisemmin tykistön ampuma-asemat paljasti vastatykistötutkat. Tällöin asemasta oli lähdettävä tai odotuksena on vastapuolelta tervehdyksiä paluupostissa.
Nyt ampuma-asemat, vaihtoasemat, liikenne, ammuskuljetukset, tukeutumis- ja huoltoalueet ja komentopaikat paljastuvat ilmassa olevan droonitiedustelun toimesta, jolloin iskuja voi tulla ja tulee siitä huolimatta onko tykki ampunut vai ei. Muuttaa täysin toiminnan luonteen ja linnoittamisen merkitys korostuu em. syystä.
Parempi kantama niin tykkien kuin ammusten suhteen, tulen tarkkuus äärietäisyyksille, oma vihollista tehokkaampi ISR, kaukovaikutuskyky ilmasta, keskimatkan hyökkäysdroonit (15-100 km), ilmatorjunta sekä ELSO/SIGINT nousevat kertaluokkaa tärkeämmäksi, jotta missään noissa ei jäätäisi hopealle. Näiden lisäksi toiminnan hajauttaminen vaikeuttaa vihollisen toimintaa ainakin laajamittaisten vahinkojen tuottamiseksi.
Ja oman toiminnan salaaminen eli esimerkiksi naamiointi ja valojen käytön minimointi, kehittynyt viestintätekniikka yms. pitää olla selkäytimessä.
Ryssä ampuu Ukrainassa yksittäisiä raketinheitin ajoneuvoja ballistisilla Iskander ohjuksilla, mikä kertonee jo kaiken siitä, että asemien paljastumista seuraa välitön isku jollain aseella joka yltää perille.
Siksi ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.
ultimateidiot
Kapteeni
Vastatykistötutkatkaan eivät ole hävinneet kummankaan osapuolen arsenaalista, vaan täydentävät pakettia entisestään. Eli tykistö paljastuu joka tapauksessa viimeistään ampuessa, liikuit tai et. Tuliasemien linnoittaminen, hajauttaminen ja naamiointi on olleet Ukrainassa toiminnan alfa ja omega. Mutta läpinäkyvällä taistelukentällä liike on se pahin.
Ja tuo taistelukentän verkottuminen on myös iso kehitys. Vähän lähteistä riippuu, mutta jos hihahattuarviona sanoisi että sodan alkupäivinä havainnosta tulivaikutukseen meni aikaa 30min, niin nykyään siihen menee 3min - aikamääreet siis suuntaa-antavia. Ja se vaikuttava järjestelmä voi olla mikä vaan, millä kantama riittää - itsemurhadrone, 152mm kranaatti tai ballistinen ohjus. Ei tarvitse tyytyä siihen pataljoonalle alistettuun patteriin, vaan kun kaikki valmiina olevat asejärjestelmät on samojen viesti- ja tulenjohtoyhteyksien päässä, vaikuttamiseen voi käyttää ketä vaan.