Tykistö

Suomessa on 1500+ tykistöaseeksi luokiteltavaa kampetta ja valtaosa on aika ikääntyneitä jo. Sama homma monessa muussakin maassa. Millähän näitä aletaan aikanaan korvaamaan? Onko perässä hinattava jo täysin kuollut ajatus? En tiedä tykistöstä juurikaan mitään, mutta onhan meillä Suomessa ennenkin tykkejä tehty ja nyt luulisi kaupan käyvän aika mukavasti, joten olisiko siitä uudeksi vientiartikkeliksi?
 
Onko perässä hinattava jo täysin kuollut ajatus?
Ei mielestäni. Dronejen ja tehostuneen vastavaikuttamisen myötä vedettävät ovat aiempaa validimpi ase.

Pystymme ampumaan hajautetuista tuliasemista, määräkin on laatua ja taistelunketävyyttä. Voisi vaikka osa kerrallaan olla hajautetusti tuliasemassa ja kaksi muuta liikkeessä hakemassa uutta paikkaa tms. Tai linnoitetut suoja-asemat ja lyhyt liike tuliasemaan, tykkien väli 500m, kyllä siinä on tutkilla mitattavaa ja vanjalla hakemista mihin vaikutuksensa kohdistaa.
 
Ei mielestäni. Dronejen ja tehostuneen vastavaikuttamisen myötä vedettävät ovat aiempaa validimpi ase.

Pystymme ampumaan hajautetuista tuliasemista, määräkin on laatua ja taistelunketävyyttä. Voisi vaikka osa kerrallaan olla hajautetusti tuliasemassa ja kaksi muuta liikkeessä hakemassa uutta paikkaa tms. Tai linnoitetut suoja-asemat ja lyhyt liike tuliasemaan, tykkien väli 500m, kyllä siinä on tutkilla mitattavaa ja vanjalla hakemista mihin vaikutuksensa kohdistaa.
Ukrainan sodan takiahan tuota vedettävien kuolemaa yleensä povataan. Mutta Ukraina otti itse vedettävät takaisin tuotantoon! Pakkohan niiden on sitten olla käypäisiä pelejä droneaikakaudellakin.
 
Ei ainakaan 155mm tykkejä pidä muuttaa ARVE kalustoksi. Vaan vähitellen ne 122mm haupitsit korvata vaikka 1:2 suteessa ARVE kalustolla. Vedettäville pitää kuitenkin maastokelpoisia vetureita olla, joten hinta ero ARVE tykeillä vs tykille ja maastokuorma-autolle jää pieneksi.
 
Suomessa on 1500+ tykistöaseeksi luokiteltavaa kampetta ja valtaosa on aika ikääntyneitä jo. Sama homma monessa muussakin maassa. Millähän näitä aletaan aikanaan korvaamaan? Onko perässä hinattava jo täysin kuollut ajatus? En tiedä tykistöstä juurikaan mitään, mutta onhan meillä Suomessa ennenkin tykkejä tehty ja nyt luulisi kaupan käyvän aika mukavasti, joten olisiko siitä uudeksi vientiartikkeliksi?
Tykistöaseet tietysti kattaa muutakin kuin tykit esim 120mm krh ja rakh. Määrät ovat myös suuria koska hankintoja on tehty silloin kun sa vahvuus on ollut suurempi ja vahvuuden pienentyessä reservikalustoa on jätetty varastoon eikä sulattomoon.Tietysti haluan uskoa että että jokainen tykki yms on sijoitettuna SA vahvuuteen.
Bisnestä kannattaa tehdä vaikka PV ei järjestelmiä ostaisikaan. Ei muuta kuin tykkiä ja heitintä tuotantoon samalla kun tarjoaa tremosta ja Arvea.

Kyllä se näyttää siltä että vedettäviä tykkejä ei enää osteta Suomelle. Ukraina lienee ainut poikkeus Euroopassa ja tämä johtuu sodasta.
Operatiivista tykistöä kohti on menty Suomessa jo ennen Ukrainaa ja tämän jälkeen vastatykistö toiminta on kehittynyt vielä lisää droonien yleistymisen myötä.
 
USA julkistanut osan vaatimuksista liittyen uusiin kenttätykkeihin, ohessa lyhyesti listausta.

Tätä kilpailua hieman ihmettelen. Amerikkalaiset ovat kahdesti tehneet uuden panssarihaupitsin jo esisarjan tuotantoa varten, siis XM2001 Crusaderin (joka peruutettiin ohjelmana 2002) ja XM1203 NLOS-C (peruutettiin MGV-ohjelman osana 2009). Ja olihan jo M109A7 käytännössä uusi panssarihaupitsi, koska telalavetti suunniteltiin kokonaan uusiksi Bradleyn osia käyttäen, ja tornikin oli täysin uusi, ainoastaan tykki on periaatteessa vanhaa tekoa. A7:ssä käytettiin XM1203:n latasinta, ja ideakin oli oikeastaan sama (MGV:n sijaan Bradleyn alusta). XM2001 oli sen sijaan paljon edistyneempi, siinä oli tornin takaosassa oleva automaattilatauskoneisto (samantyyppinen kuin K9A2:een on suunniteltu havainnekuvien perusteella), vesijäähdytetty kammio ja putki jne., jotka olisivat mahdollistaneet 10-12 ls/min tulinopeuden.

Nythän siis oltaisiin hankkimassa uutta L/52 JBMoU mukaista tykkiä, kun M109A7:n alustaan perustunut L/58 M1299 (jossa olisi ollut vielä yksi modulaaripanos enemmän) osoittautui liian nopeasti putkensa kuluttavaksi, ja Ukrainan sota on suunnannut tulen tarvetta pitkästä kantamasta ja tarkkuudesta enemmän volyymiin kuin aiemmin. M1299 olisi myös pistänyt tykin perusratkaisut muutenkin uusiksi, kun siinä olisi otettu käyttöön kiilalukko ruuvilukon sijaan jne.

Noista lähtökohdista en uskoisi uuden 155 mm L/52 panssarihaupitsin tekemisen olevan kovin vaikeaa, etenkään kun XM2001 olisi käyttöönotettuna yhäkin parempi tai vähintään yhtä hyvä kuin vasta nyt markkinoille tulevat ei-amerikkalaiset panssarihaupitsit, ja M1299:n sovittaminenkaan L/52 JBMoU putkelle L/58 sijaan ei luulisi olevan ylitsepääsemätön työ.

Tosin noista vaatimuksista:
- Domestic Production
- A level of armour equal or greater to the M109A7
- The ability to fire all current US 155mm ammunition
- Rapid emplacement and displacement
- A range of up to 58km with unguided and 70km with guided munitions
- A sustained rate of fire of at least 6 rounds per minute
- Off-road mobility equal to the M142 HIMARS
ainakin siis tulinopeus on sellainen, joka karsii M109A7:n pois, koska se on ilmoitettuna 4 ls/min, M109:ssähän on siis hyvin hidas lukko ja latasinkoneisto, ja A7:ssä sitäkin oli jo parannettu.
 
Viimeksi muokattu:
Tätä kilpailua hieman ihmettelen. Amerikkalaiset ovat kahdesti tehneet uuden panssarihaupitsin jo esisarjan tuotantoa varten, siis XM2001 Crusaderin (joka peruutettiin ohjelmana 2002) ja XM1203 NLOS-C (peruutettiin MGV-ohjelman osana 2009). Ja olihan jo M109A7 käytännössä uusi panssarihaupitsi, koska telalavetti suunniteltiin kokonaan uusiksi Bradleyn osia käyttäen, ja tornikin oli täysin uusi, ainoastaan tykki on periaatteessa vanhaa tekoa. A7:ssä käytettiin XM1203:n latasinta, ja ideakin oli oikeastaan sama (MGV:n sijaan Bradleyn alusta). XM2001 oli sen sijaan paljon edistyneempi, siinä oli tornin takaosassa oleva automaattilatauskoneisto (samantyyppinen kuin K9A2:een on suunniteltu havainnekuvien perusteella), vesijäähdytetty kammio ja putki jne., jotka olisivat mahdollistaneet 10-12 ls/min tulinopeuden.

Nythän siis oltaisiin hankkimassa uutta JBMoU L/52 mukaista tykkiä, kun M109A7:ään perustunut L/58 M1299 (jossa olisi ollut vielä yksi modulaaripanos enemmän) osoittautui liian nopeasti putkensa kuluttavaksi, ja Ukrainan sota on suunnannut tulen tarvetta pitkästä kantamasta ja tarkkuudesta enemmän volyymiin kuin aiemmin.

Noista lähtökohdista en uskoisi uuden 155 mm L/52 panssarihaupitsin tekemisen olevan kovin vaikeaa, etenkään kun XM2001 olisi käyttöönotettuna yhäkin parempi tai vähintään yhtä hyvä kuin vasta nyt markkinoille tulevat ei-amerikkalaiset panssarihaupitsit.

Erikoisampumatarvikkeiden kehitys lienee ainakin vaikuttanut siihen, että ei tarvitse lähtönopeudella (L58 + lisää ruutia) hakea kantamaa, jolloin L52 riittää massatuleen sekä pistetuleen E-ampumatarvikkeilla kauas yhteistyössä droonien ja GLMRS rakettien & GLSDB kanssa.

Kaiketi siellä on havahduttu myös siihen, että se putkien lukumäärä on laatua jo itsessään siitä huolimatta, että ilma-aseen vaikutuskyky on myös todella vaikuttava. Molempi parempi.
 
Mikä olisi meidän kansanarmeijan tykistön tremos? Pirkka-rekalla vedettävä kenttätykki, jolla ammutaan tieltä, irrottamatta asetta autosta. Oma hydrauliikka, jolla anturat maahan, putki ylös ja toimitus liikkeelle. Jonkinlainen sivuttaissiirto noissa ajoneuvoasenteisissa ilmeisesti on mutta riittääkö sama tähän kun pitää pysyä tiellä? Tornilla sais 360° mutta riittääkö rahat ostaa panssaroimatonta K9 tornia tai kehittää omaa.
 
Mikä olisi meidän kansanarmeijan tykistön tremos? Pirkka-rekalla vedettävä kenttätykki, jolla ammutaan tieltä, irrottamatta asetta autosta. Oma hydrauliikka, jolla anturat maahan, putki ylös ja toimitus liikkeelle. Jonkinlainen sivuttaissiirto noissa ajoneuvoasenteisissa ilmeisesti on mutta riittääkö sama tähän kun pitää pysyä tiellä? Tornilla sais 360° mutta riittääkö rahat ostaa panssaroimatonta K9 tornia tai kehittää omaa.
Arve
 
Mielenkiintoinen tuo vaatimus 58km tyhmällä kuulalla. Lienee hajonta jo hehtaaripyssy luokkaa tuolla ametilla.
Ukrainan sota on osoittanut pitkän kantaman edut. Niitä on nimittäin muitakin, kun se mikä ensimmäisenä tulee mieleen: Eli mahdollisuus käyttää tulta vihun "dronenkantaman" ulkopuolelta. Ihan sinne max kantamille ammutaan hyvin harvoin. Hyökkäyksessä vedettävien tuliasemia vaihdetaan, kun kantamasta on käytetty 2/3. Ennen droneaikakautta täyspanoksia varattiin ainoastaan 10 % kaikista atarvikkeista. Nyt varmaan enemmän, sitähän emme täällä voi tietää.

Kun suurin kantama on se 58 km, jää käyttöön alue 25-40 km siten, ettei tälle etäisyydelle ammuttaessa tarvitse käyttää putkia kuluttavaa täyspanosta. Tämäkin matka riittää nykytiedon mukaan häirintää kestäville "lankadroneille", ne tosin kehittyvät kaiken aikaa. Hajonta kasvaa ametin kasvaessa, todettiin edellä ihan oikein, mutta sitä voidaan pienentää lentorataa korjaavilla esim. PGK-sytyttimillä. Niitä on meillekin tulossa.

Voihan tuo olla joku terminologinen juttu. Jos perusmurkulaan ruuvaa lentorataa korjaavan sytyttimen niin kai sillä osuu mutta onko se silloin guided vai unguided munition?
"Guided munition" voidaan ampua pistemaaliin, lentorataa korjaava sytytin ainoastaan pienentää hajontaa eikä mene tähän kategoriaan. Sekin on kymppitonnin hintainen, jolla saisi noin kolme "tyhmää" laukausta. Mielenkiintoisia optimointitehtäviä siis riittää tulenkäytössä.
 
Mikä maali on niin arvokas, että esim. Psto ampuisi 5 kertaa a laukaus 10 k euroa? Melkein miljoona euroa, 18 putkea a 5 ls..

Toisaalta arvokas maali voi olla helposti vaikka 10 miljoonan arvoinen. Tai kriittinen pioneerikalustomaali, huoltopiste, it asema, tutka, johtokeskus jne.

Taitaa valemaalien arvo nousta kunniaan.

Ensi äkkiä 10 k hintainen ls kuulostaa hullulta, mutta eipä se olekaan. Saati 3 k hintainen.
 
Onneksi en kertaakaan ole vielä törmännyt tilanteeseen, jossa taisteluteknisellä tasolla johtajat joutuisivat miettimään kustannuksia. Kysymys on ainoastaan käytössä olevien resurssien käytöstä tavoitteen saavuttamiseksi.

Vaikka maalina olisi yksittäinen sotilas, mutta se jostain syystä estää aikakriittisen tavoitteen saavuttamisen ja ptston puolikas isku (tai mitä ikinä tuo 5 ls on) olisi selvästi tehokkain keino ratkaista tilanne, olisi sen ampuminen paras ratkaisu, johon johtajien tulisi päätyä.
 
Onneksi en kertaakaan ole vielä törmännyt tilanteeseen, jossa taisteluteknisellä tasolla johtajat joutuisivat miettimään kustannuksia. Kysymys on ainoastaan käytössä olevien resurssien käytöstä tavoitteen saavuttamiseksi.

Vaikka maalina olisi yksittäinen sotilas, mutta se jostain syystä estää aikakriittisen tavoitteen saavuttamisen ja ptston puolikas isku (tai mitä ikinä tuo 5 ls on) olisi selvästi tehokkain keino ratkaista tilanne, olisi sen ampuminen paras ratkaisu, johon johtajien tulisi päätyä.
Olisi niin tätä päivää, että komppanian controller seuraa taistelusta tehtyä business casea ja muistuttaa päällikköä tiiviisti kulujen karkaamisesta ja huonosta tuli-iskuinvestoinnin takaisinmaksuajasta...
 
Liettuaan on alettu rakentamaan Rheinmetallin ammustehdasta.


Ja Belgiaan rakennetusta ammuskuoritehtaasta on tullut jo ensimmäiset valmiit kappaleet ulos. Tästäkin taisi moni tuumata aikanaan että ei ehdi tähän sotaan, näyttää vain ehtivän.

 
Liettuaan on alettu rakentamaan Rheinmetallin ammustehdasta.


Ja Belgiaan rakennetusta ammuskuoritehtaasta on tullut jo ensimmäiset valmiit kappaleet ulos. Tästäkin taisi moni tuumata aikanaan että ei ehdi tähän sotaan, näyttää vain ehtivän.

Toivottavasti tuota tuotanto kapasiteettiä pystytään pitämään yllä sitten kun Ukraian sota on ohi ja varastot täynnä.
Vai pitääkö tehtaat ajaa minimi tuotannolle heti sodan loputtua, jotta osaaminen ja laitteet tehtaissa pysyy kunnossa, eikä niitä tehtaiata tarvii sulkea.
 
Back
Top