Tykistö

Toivottavasti tuota tuotanto kapasiteettiä pystytään pitämään yllä sitten kun Ukraian sota on ohi ja varastot täynnä.
Vai pitääkö tehtaat ajaa minimi tuotannolle heti sodan loputtua, jotta osaaminen ja laitteet tehtaissa pysyy kunnossa, eikä niitä tehtaiata tarvii sulkea.

Asetuotanto ei ole ihan halpaa. Poliittinen päätöshän se on, paljonko siihen osoitetaan rahaa, että tehdään tavaraa, jota ei tarvita. Tai sitten pitää keksiä jostakin sotia sodittavaksi, jotta tarve pysyy yllä senkin jälkeen kun varastot on täytetty halutulle tasolle.

Asiaa voi vähän tietysti avittaa sillä, että harjoitellaan ja ammutaan enemmän Rovajärvellä ja Grafenwoehrissa. Mutta siinäkin tulee raja vastaan, mikä on järkevää, ei sodanajan ampumamääriä harjoittelussa tarvita.
 
Koronatukeen ym. löytyi rahaa euroopassa nopeasti äkkiä vikkelään ja paljon. Venäjä on murskannut euroopan turvallisuusjärjestyksen huolella, eikä suinkaan ole panemassa miekkaa tuppeen. Euroopan valtiot, ne hirmuiset kansallisvaltiot, kykenevät tekemään päätöksiä, onneksi. Onko keisarilla vaatteita? Mikä rooli unionilla edes on?
 
Toivottavasti tuota tuotanto kapasiteettiä pystytään pitämään yllä sitten kun Ukraian sota on ohi ja varastot täynnä.
Vai pitääkö tehtaat ajaa minimi tuotannolle heti sodan loputtua, jotta osaaminen ja laitteet tehtaissa pysyy kunnossa, eikä niitä tehtaiata tarvii sulkea.
Tai sitten varastoja laajennetaan vastaamaan Ukrainan ja Korean sodan oppeja.
Jalkaväkiylivoima voidaan kompensoida riittävällä tykistön tulen käytöllä.
 
Tai sitten varastoja laajennetaan vastaamaan Ukrainan ja Korean sodan oppeja.
Jalkaväkiylivoima voidaan kompensoida riittävällä tykistön tulen käytöllä.
Väleenkös ne uudet tehtaat ja vanhat laajennetut varastot täyteen pukkaa.
Pelkään vain sodan jälkeistä pudotuspeliä.
 
Koronatukeen ym. löytyi rahaa euroopassa nopeasti äkkiä vikkelään ja paljon. Venäjä on murskannut euroopan turvallisuusjärjestyksen huolella, eikä suinkaan ole panemassa miekkaa tuppeen. Euroopan valtiot, ne hirmuiset kansallisvaltiot, kykenevät tekemään päätöksiä, onneksi. Onko keisarilla vaatteita? Mikä rooli unionilla edes on?

Järjestää edullista lainaa 176 miljardin euron edestä SAFE-ohjelmassa?


Noin sinänsä olen tyytyväinen, että monet hankinnat etenevät Suomessa eikä pahimmat skenaariot toteutuneetkaan tämän vuosikymmenen puolustusmäärärahoissa. Vaan rahalle eittämättä löytyy nykymaailmassa käyttökohteita eikä velkaantuminenkaan voi olla lopullinen ratkaisu. Yleinen eläkeikä on kohta 78 vuotta, julkisen terveydenhuollon alasajo jatkuu ja sosiaaliturvan minimitukia juustohöylätään jo nykytason mahdollistamiseksi. Ja nämä muut rahareiät vain kasvavat väestön vanhetessa ja talouden junnatessa paikallaan.

Suunnitelmia höylättäneen uuteen uskoon, jahka Venäjä lopulta väsähtää Ukrainassa ja Trumpin korvaa joku hieman maltillisempi, joka ei ole rahan takia heittämässä liittolaisia T-72:n alle.

1762508682335.webp
 
Jenkit haluavat, että joku valmistaa heille 30000 155 mm tykin rypäleammusta vuodessa.

Kuulostaa vähältä, haluaisin tuohon nollan perään.

Tässä lienee markkinarakoa muillekin, pelkästään Pohjoismaat, Baltian maat Puola voisivat omata tuollaisen kapasiteetin kerätäkseen vähän varastoa.

 
Jenkit haluavat, että joku valmistaa heille 30000 155 mm tykin rypäleammusta vuodessa.

Kuulostaa vähältä, haluaisin tuohon nollan perään.

Tässä lienee markkinarakoa muillekin, pelkästään Pohjoismaat, Baltian maat Puola voisivat omata tuollaisen kapasiteetin kerätäkseen vähän varastoa.


Trump keksii kohta, että euroopan pitää ne maksaa. :cool:
 
Jenkit haluavat, että joku valmistaa heille 30000 155 mm tykin rypäleammusta vuodessa.

Kuulostaa vähältä, haluaisin tuohon nollan perään.

Tässä lienee markkinarakoa muillekin, pelkästään Pohjoismaat, Baltian maat Puola voisivat omata tuollaisen kapasiteetin kerätäkseen vähän varastoa.

Tässä olisi kirjaimelllisesti tuhannen taalan paikka suomalaiselle puolustusvälineteollisuudelle! Jenkeistä saisimme valmistuslisenssin ja Jenkkien lisäksi samalla olisi mahdollisuus täyttää suomalaiset varastot hyvillä rypäleammuksilla! Toivottavasti tämän osalta suomalaiset osaavat olla aktiivisia.
 
Tässä olisi kirjaimelllisesti tuhannen taalan paikka suomalaiselle puolustusvälineteollisuudelle! Jenkeistä saisimme valmistuslisenssin ja Jenkkien lisäksi samalla olisi mahdollisuus täyttää suomalaiset varastot hyvillä rypäleammuksilla! Toivottavasti tämän osalta suomalaiset osaavat olla aktiivisia.
Aikanaan tarjosivat Suomelle Stalinin leipäkoreja, tulevaisuudessa olisi mahdollisuus maksaa se takaisin terveellisinä rypäleinä.
 
Tässä olisi kirjaimelllisesti tuhannen taalan paikka suomalaiselle puolustusvälineteollisuudelle! Jenkeistä saisimme valmistuslisenssin ja Jenkkien lisäksi samalla olisi mahdollisuus täyttää suomalaiset varastot hyvillä rypäleammuksilla! Toivottavasti tämän osalta suomalaiset osaavat olla aktiivisia.
Ei ole Suomessa kykyä tehdä kuorma-ammuksia tai niiden bombletteja. Ainoastaan ammuskuoren metalliosien koneistus ja johtorenkaan hitsaus vaippaan onnistuu sekä pohjalaatan koneistus ja mahdollisesti ammuksen kokoonpano suojatoimenpitein räjähdesuojatuissa kokoonpanotiloissa, mutta mitään näistä ei ole ymmärtääkseni koskaan toteutettu kuorma-ammustuotannon suhteen. Ainoastaan johtorenkaan hitsauslaitteisto on tuotannossa, mutta muihin kuoriin sovellettuna.

Bomblettien tekoon ei ole välineitä eikä teknillistä osaamista. Niitä tehdään automaattilinjoilla suojatoimenpitein, jollaisia ei ole Suomessa eikä Pohjoismaissa, tuskin enää Länsi-Euroopassakaan. Bomblettien määrät ovat niin suuria (n. 40...60 kpl / ammus ), että polven päällä käsityönä tehden niiden valmistaminen ei ole teollis-kaupallisesti kannattavaa.

Kuorma-ammuksien kotimaisen valmistuksen asiat on vuosien kuluessa selvitelty useampaan kertaan ja aina lopputuloksena on ollut, että ei kannata hankkia sitä kokonaisuudessaan Suomeen. Toimivan bombletin tekniikan ymmärrys ja sen valmistaminen (sytytin, sytytysketju (varmistimet + virittyminen + sytytys), ontelopanoksen valmistustekniikka ja siihen tarvittava laitteisto) vaatisivat merkittäviä teknillis-taloudellisia panostuksia, jotka on todettu joka kerta liian suuriksi saatavaan hyötyyn nähden.
 
Ei ole Suomessa kykyä tehdä kuorma-ammuksia tai niiden bombletteja. Ainoastaan ammuskuoren metalliosien koneistus ja johtorenkaan hitsaus vaippaan onnistuu sekä pohjalaatan koneistus ja mahdollisesti ammuksen kokoonpano suojatoimenpitein räjähdesuojatuissa kokoonpanotiloissa, mutta mitään näistä ei ole ymmärtääkseni koskaan toteutettu kuorma-ammustuotannon suhteen. Ainoastaan johtorenkaan hitsauslaitteisto on tuotannossa, mutta muihin kuoriin sovellettuna.

Bomblettien tekoon ei ole välineitä eikä teknillistä osaamista. Niitä tehdään automaattilinjoilla suojatoimenpitein, jollaisia ei ole Suomessa eikä Pohjoismaissa, tuskin enää Länsi-Euroopassakaan. Bomblettien määrät ovat niin suuria (n. 40...60 kpl / ammus ), että polven päällä käsityönä tehden niiden valmistaminen ei ole teollis-kaupallisesti kannattavaa.

Kuorma-ammuksien kotimaisen valmistuksen asiat on vuosien kuluessa selvitelty useampaan kertaan ja aina lopputuloksena on ollut, että ei kannata hankkia sitä kokonaisuudessaan Suomeen. Toimivan bombletin tekniikan ymmärrys ja sen valmistaminen (sytytin, sytytysketju (varmistimet + virittyminen + sytytys), ontelopanoksen valmistustekniikka ja siihen tarvittava laitteisto) vaatisivat merkittäviä teknillis-taloudellisia panostuksia, jotka on todettu joka kerta liian suuriksi saatavaan hyötyyn nähden.
Jostain tämäkin työ tulee aloittaa! Suomi on huolestuttavan riippuvainen mm. ohjuksissa, rypäleammuksissa ja muussa kehittyneemmässä a-tarvikkeessa muista maista!
 
Ei ole Suomessa kykyä tehdä kuorma-ammuksia tai niiden bombletteja. Ainoastaan ammuskuoren metalliosien koneistus ja johtorenkaan hitsaus vaippaan onnistuu sekä pohjalaatan koneistus ja mahdollisesti ammuksen kokoonpano suojatoimenpitein räjähdesuojatuissa kokoonpanotiloissa, mutta mitään näistä ei ole ymmärtääkseni koskaan toteutettu kuorma-ammustuotannon suhteen. Ainoastaan johtorenkaan hitsauslaitteisto on tuotannossa, mutta muihin kuoriin sovellettuna.

Bomblettien tekoon ei ole välineitä eikä teknillistä osaamista. Niitä tehdään automaattilinjoilla suojatoimenpitein, jollaisia ei ole Suomessa eikä Pohjoismaissa, tuskin enää Länsi-Euroopassakaan. Bomblettien määrät ovat niin suuria (n. 40...60 kpl / ammus ), että polven päällä käsityönä tehden niiden valmistaminen ei ole teollis-kaupallisesti kannattavaa.

Kuorma-ammuksien kotimaisen valmistuksen asiat on vuosien kuluessa selvitelty useampaan kertaan ja aina lopputuloksena on ollut, että ei kannata hankkia sitä kokonaisuudessaan Suomeen. Toimivan bombletin tekniikan ymmärrys ja sen valmistaminen (sytytin, sytytysketju (varmistimet + virittyminen + sytytys), ontelopanoksen valmistustekniikka ja siihen tarvittava laitteisto) vaatisivat merkittäviä teknillis-taloudellisia panostuksia, jotka on todettu joka kerta liian suuriksi saatavaan hyötyyn nähden.
Palaan vielä tähän. Business Case on 2000-luvun alkuvuosina näyttänyt varsin erilaiselta, kun Suomen ostot olisivat saattaneet olla 1000 kranaatin luokkaa. Nyt tarvetta olisi pelkästään Ukrainassa kymmeniä tuhansia kranaatteja, muualla Eurooopassa samaa luokkaa ja Suomessakin helposti useita tuhansia. Totta kai bombletteja tehtäisiin automaattilinjastoilla, eikä uuden tähän tehtävään soveltuvan tehtaan rakentaminen mikään amerikan temppu ole (vaatii tietysti alkuinvestointeja).
 
Palaan vielä tähän. Business Case on 2000-luvun alkuvuosina näyttänyt varsin erilaiselta, kun Suomen ostot olisivat saattaneet olla 1000 kranaatin luokkaa. Nyt tarvetta olisi pelkästään Ukrainassa kymmeniä tuhansia kranaatteja, muualla Eurooopassa samaa luokkaa ja Suomessakin helposti useita tuhansia. Totta kai bombletteja tehtäisiin automaattilinjastoilla, eikä uuden tähän tehtävään soveltuvan tehtaan rakentaminen mikään amerikan temppu ole (vaatii tietysti alkuinvestointeja).
Kävishän puo bomblettit myös raskaan raketinheittimen raketteihin, eiköhän pistetä niidenkin tuotanto pystyyn.
 
Kävishän puo bomblettit myös raskaan raketinheittimen raketteihin, eiköhän pistetä niidenkin tuotanto pystyyn.
ja lisäksi KRH-ammuksiin, kevyen raketinheittimen ammuksiin ja lentopommeihin. Lisäksi niitä voisi tiputella myös droneilla. Eli käyttöä kyllä olisi!
 
Oletuksena ei kannattane käyttää tykistön kuorma-ammusten tyttäriä rakh tai krh kuormana. Noissa ei tytärammusten tarvitse kestää niin rajua kiihdytystä ja rihloissa pyörimistä. Eli rakh ja krh kuorma-ammusten hinta kasvaisi ja tehokkuus kärsisi. Valmistusosaaminen ja -kapasiteetti toki tukisi eri kaluston versioiden tuottamista.

Voisi olla niin hidas prosessi polkaista kyvykkyyttä pystyyn, että ostajia ei enää olisikaan, kun tuotanto alkaisi.
 
Tuo XM1208 on IMI/Elbitin uuden sukupolven kuorma-ammus M999 (Barak Eitan), tytärammuksen tyyppi on M99. Vähemmän yllättäen tuosta ei hirveästi löydy tietoa, mutta ainakin Libanonissa on käytetty. Israelilla on myös uusi 227mm kuormaraketti (Ra'am Eitan), en löytänyt tietoa sen tytärammuksen tyypistä.
 
Tuossa kun etsiskellyt tietoja eri tykkimalleista Suomessa sodissamme, niin kyllä v*tuttaa alan kirjallisuuden surkea taso. Paulaharjun kenttätykkikirjan (se punakantinen) pitäisi olla perusteos, mutta on se karsean pinnallinen.
Oletko koskaan lukenut tykkimiesten Tulikomentoja-lehteä? Ei oo verkossa, joten lehti pitää tilata jonkun tykkimiesyhdistyksen kautta, mut ei maksa paljon. Ohessa yksi artikkeli tältä vuodelta. Oon saanu Tykkimiehet ry ltä luvan julkaista vanhaa sisältöä täällä.

Jutussa on huomionarvoista ja ekan kerran huomattu tai paremminkin julkistettu (siis sota-aikaa koskien) se kaikkien asemestarien tuntema tosiasia, että käyttäjien väärä tai ohjeiden vastainen käsittely aiheuttaa valtaosan tykkien vioista. Tämä oli taustalla myös viime vuosisadan lopun Tampella-kanuunoiden käyttöönotossa meillä, josta PV n porukka syytteli tehdasta ja teollisuus käyttäjiä. Tähän on tietenkin tasapuolisuuden vuoksi todettava, että tykki pitää suunnitella sellaiseksi, ettei sitä ihan helpolla saa kentällä rikki. Siinä venäläiset tunnetusti ovat taitavia.

Tuttua 76 RK 27 eli ns. "Rykmentinkanuunaa" on pidetty rakenteeltaan heikkona. Tässä lähteessä avataan asiaa ja muistutetaan myös käyttäjien osuudesta. Samoin meillä tehdyt 76K tykkien putkien sodanaikaiset pikakorjaukset "mallia Tampella" eivät olleet oikeita korjauksia. Tykkejä tarvittiin äkkiä takas rintamalle, niin näillä eväillä sitten mentiin.

Mitä tulee Paulaharjun kirjaan, niin sehän on hakuteos, josta löytyvät tykkimallit joita meillä käytettiin ja niiden perustiedot.

s 12.webps 13.webps 14.webp
 
Viimeksi muokattu:
K9 on kärkiehdokas Ruotsin telatykistölle. Jutussa puhutaan hieman alle 40 kpl sarjasta, joka ei liene korealaisille kaksinen temppu toimittaa suht nopeastikin.

 
Back
Top