Tykistön toiminta Suomessa ja muualla maailmassa.

[Isäm Maam Puolustaja]

Muuta kysymys liittyen tykistön toimintaan. Alla olevissa kuvissa Etelä-korean armeijan tykistö harjoittelee ja kuvassa näkyy, että ampuma-arvoja tykeille lasketaan tasolla. Onko tämä kuinka yleistä maailmalla? Suomessahan ampuma-arvot lasketaan kai aina tasolla, vaikka laskin on käytettävissä, harjoituksen vuoksi. Mutta kuinka Yhdysvalloissa, lasketaanko tasolla ollenkaan vai pelkästään laskimella?

Tässä näkyy tykin putken ympärillä rakennetun jonkinlainen rajoitin kepeistä. En ole nähnyt vastaa Suomessa muuta kuin IT-tykeillä. Johtuuko tämä pienestä harjoittelualueesta vai mistä. Suomessa kranaatti voi lentää enemmänkin ohi maalin, mutta tuolla ei ilmeisesti voi.

 

[OldSkool]

Alla olevissa kuvissa Etelä-korean armeijan tykistö harjoittelee ja kuvassa näkyy, että ampuma-arvoja tykeille lasketaan tasolla. Onko tämä kuinka yleistä maailmalla? Suomessahan ampuma-arvot lasketaan kai aina tasolla, vaikka laskin on käytettävissä, harjoituksen vuoksi. Mutta kuinka Yhdysvalloissa, lasketaanko tasolla ollenkaan vai pelkästään laskimella?

Tässä näkyy tykin putken ympärillä rakennetun jonkinlainen rajoitin kepeistä. En ole nähnyt vastaa Suomessa muuta kuin IT-tykeillä. Johtuuko tämä pienestä harjoittelualueesta vai mistä. Suomessa kranaatti voi lentää enemmänkin ohi maalin, mutta tuolla ei ilmeisesti voi.

Ensimmäiseen kysymykseen (taso vs laskin) haluaisin kuulla Oikeita Havaintoja, jos kellä on. MustaTuntuu että tela- ja pyöräalustojen lisääntyvä käyttö sekä tarve saada nopeasti tulitehtävä toteutukseen, johtaa tykkikohtaiseen laskimeen. Tilanne on tietysti erilainen jos laitetaan patteristot riviin vaikka korean rajalle ja aloitetaan 1. maailmansodan tyyppinen tulivalmistelu.

Noista rajoittimista: olen nähnyt kranaatinheittimillä. Tuossa tapauksessa on varmaankin tosi ahdas harjoittelualue. Luulisin, että tykin putken viereen kyhätty rimahäkkyrä ei ole kovin tukeva turva, sehän voi heilahtaa helposti piirun verran pieleen. Ja piiru on 10 km päässä 10 metriä, jne.

 

[koponen]

Tulipatterin varoupseeri vastaa näin RA-oloissa rajoitinlaitteiden asettamisesta ja toimintakunnosta. Erilaisia vemputtimia on olemassa niin rannikkotykistöllä kuin kenttätykistölläkin, rimoista laitteisiin.

Rovan krh-onnettomuuden yhteydessä PV julkaisi tulitoiminnan varomääräyksen. Ei sattunut nyt käsiin, mutta voi olla edelleen jossain kierrossa. Sieltä yksityiskohdat.

Aika raskas varo-organisaatio ja -menettely on RA-tulitoiminnassa Suomessa. Monessa maassa on hajahavaintojen perusteella hiukan kevyempi meininki.

 

[LasUps]

Suomessa laitetaan jossain tapauksessa rimat, mutta yleensä rajoittimet ovat tykin kiertokaukoputkessa ja tulitoimintaupseerilla tasolla punaisella tussilla piirretty rajoitinlaatikko.

Ampuma-arvojen laskeminen tasolla on loppujenlopuksi aika nopeaa toimintaa. Toki tietokoneella laskettaessa on helpompi välttää kokoajan suurenevaa virhettä. Jenkeissä lasketaan nykyään ilmeisesti tietokoneilla. Tuskin meilläkään sodan syttyessä pelkästään tasoilla lasketa, kun on aika yksinkertaista tuoda kotoa läppäri tai viisi ja laittaa siihen AHJO.

 

[Einomies1]

Ammutaanko suomen tykistössä nykyään enää ns. "spotting roundia" (kohdistusammus tms.)?
Näin "Future Weapons" ohjelmassa, USA:n armeijan ampuvan uusilla (paikkatietokoneilla varustetuilla) M 777 tykeillä kyseisen kranaatin ennen kuin varsinainen "Fire-for-effect" ammunta alkoi.

 

[noska]

varsinaisesti mitään en asiasta tiedä mutta usein olen kuullut epäsuoran tulen kurkojen puhuvan siitä että ammutaan suoraan vaikutukseen ja olen ollut käsittävinäni että se tarkoittaa juuri sitä että erillistä tulenkohdistusta ei ammuttaisi

 

[Isäm Maam Puolustaja]

varsinaisesti mitään en asiasta tiedä mutta usein olen kuullut epäsuoran tulen kurkojen puhuvan siitä että ammutaan suoraan vaikutukseen ja olen ollut käsittävinäni että se tarkoittaa juuri sitä että erillistä tulenkohdistusta ei ammuttaisi

Pitäisikö kohdistusammunta tehdä kaikilla tykeillä, jotka osallistuvat varsinaiseen kohteeseen ampumiseen?. Kaiken järjen mukaan kyllä. Kuinka lähellä tämän kohdistusammunta kohteen tulisi olla varsinaista maali, onko mitään väliä?. :huh:

 

[akealik]

Pitäisikö kohdistusammunta tehdä kaikilla tykeillä, jotka osallistuvat varsinaiseen kohteeseen ampumiseen?. Kaiken järjen mukaan kyllä. Kuinka lähellä tämän kohdistusammunta kohteen tulisi olla varsinaista maali, onko mitään väliä?. :huh:

Niin no, jos maali on kuolemantähden reaktoriluukku niin kannattaa ryhtyä tuohon, muussa tapauksessa vihollinen ehtii kaivaa poterot itselleen kun tulee kahdeksan laukausta yksitellen tonttiin ja lähikukkulalta kuuluu sanlan vimmattu piipitys

Oman tietämättömän käsitykseni mukaan meillä luotetaan tarkkaan mittaukseen ja laskentaan että saadaan murikat oikeaan paikkaan. Tykistöllä pieni hajonta ei edes ole huono asia. Jos ammutaan kohdistuksia niin luulisin yhden tykin ampumana riittävän, muut varmaan osuvat tarpeeksi lähelle kun tykkikohtaiset erot tunnetaan. Hakuammunnalla tutkitaan varmaan eniten sään ja lämpötilan vaikutusta lentorataan.

 

[juhapar]

Kerta kenttään, korjaus ja vaikutusta. Jos on ammuttu maalin lähitienoolle muutaman tunnin sisälle niin sitten suoraan vaikutuksella.

 

[baikal]

Kerta kenttään, korjaus ja vaikutusta. Jos on ammuttu maalin lähitienoolle muutaman tunnin sisälle niin sitten suoraan vaikutuksella.

Ammutaankos talvella joku paukku, että hidastimien öljyt vähän aukeavat paukuttelulle vai onko se ihan rauhanajanjuttuja vai ihan huuhaajuttu?

 

[juhapar]

Kerta kenttään, korjaus ja vaikutusta. Jos on ammuttu maalin lähitienoolle muutaman tunnin sisälle niin sitten suoraan vaikutuksella.

Ammutaankos talvella joku paukku, että hidastimien öljyt vähän aukeavat paukuttelulle vai onko se ihan rauhanajanjuttuja vai ihan huuhaajuttu?

Tuohon ei tulenjohtaja-wanhus osaa kertoa mitn. Takakonttorin kaverit, kertokaa...

 

[LasUps]

Kerta kenttään, korjaus ja vaikutusta. Jos on ammuttu maalin lähitienoolle muutaman tunnin sisälle niin sitten suoraan vaikutuksella.

Ammutaankos talvella joku paukku, että hidastimien öljyt vähän aukeavat paukuttelulle vai onko se ihan rauhanajanjuttuja vai ihan huuhaajuttu?

Tuohon ei tulenjohtaja-wanhus osaa kertoa mitn. Takakonttorin kaverit, kertokaa...

Ei ammuta. Tai en ainakaan itse tuollaiseen törmännyt vaikka rovallakin oli pakkasta lähemmäs -30C.

Ainakin rauhanaikana ammutaan kai kaikilla tykeillä kohdistukset, ettei sitten joku tykki yksinkään ammu harhaan.

 

[Stig]

Meillä ampumaharjoituksissa on ainakin käytetty melkein aina AHJO-tietokonetta ampuma-arvojen määrittämiseen ja vain kerran ammuttiin tasoilla kahden neljän yön harjoituksen aikana. Tasot valmisteltiin joka tuliasemassa, mutta ne ovat lopujen lopuksi varajärjestelmä siltä varalta että tekniikka pettää.

 

[Tvälups]

Kerta kenttään, korjaus ja vaikutusta. Jos on ammuttu maalin lähitienoolle muutaman tunnin sisälle niin sitten suoraan vaikutuksella.

Ammutaankos talvella joku paukku, että hidastimien öljyt vähän aukeavat paukuttelulle vai onko se ihan rauhanajanjuttuja vai ihan huuhaajuttu?

Tuohon ei tulenjohtaja-wanhus osaa kertoa mitn. Takakonttorin kaverit, kertokaa...

Ei ammuta. Tai en ainakaan itse tuollaiseen törmännyt vaikka rovallakin oli pakkasta lähemmäs -30C.

Ainakin rauhanaikana ammutaan kai kaikilla tykeillä kohdistukset, ettei sitten joku tykki yksinkään ammu harhaan.

Ei ammuta. Kovalla pakkasella eli -40°C kieppeillä tosin pyritään ampumaan ensi alkuun pienemmillä panoksilla (lähemmäs) eli täyspanoksia ei käytetä ensimmäisissä laukauksissa. -45°C tai alle iskettyä mittariin laitetaan sorvi seis, eipä se kyllä toverikaan kykene toimimaan (ainakaan täydellä teholla) ko. "lämpöasteilla".

Yksittäisiä tykkejä ei ammuteta muutoin kuin epäiltäessä sivu/koro-poikkeamaa.
Hymy hyytyy rännivahdeilta kun käy käsky yksittäisen tykin ammuttamisesta...

 

[vehamala]

Kerta kenttään, korjaus ja vaikutusta. Jos on ammuttu maalin lähitienoolle muutaman tunnin sisälle niin sitten suoraan vaikutuksella.

Ja rannalta merelle ammuttaessa tuollaista sääntöä sovellettuna mekin pidettiin. Kenttää ei ollut, mutta kerta, korjaukset ja sitten alkoikin jo maali vaipua aaltoihin :angel:
Aiemmista ammunnoista harvemmin oli hyötyä, jokainen maali vesillä on erilainen.

 

[Tacitus]

Kyllä ne kohdistukset olisi hyvä kai ampua ainakin kerran päivässä. Sota-aikana homma varmaan hoidettaisiin pikatarkistuksena, mutta rauhan ajan ampumaleireillä on joskus ammuttu jopa tykkikohtaisia yksitähysteisiä tarkistusammuntoja leikkausmenetelmällä. Jälkimmäisessä tapauksessa kyllä vastapuolen hevosmiehetkin jo tietävät, että missä se suomalaisten tuliyksikkö on.

Epäilen, että suoraan vaikutuksen ampuminen voisi aiheuttaa hieman omiakin tappioita. Kerran muistan Sotinpurolla kun ammuimme 120mm heittimillä 2-3 km etäisyydeltä, niin kranaatit jäivät noin 300m lyhyeksi. Ammunta keskeytettiin siihen, ja sen jälkeen ammuttiin heitin kerrallaan kohdistukset. Skapparit eivät keksineet tapaukseen muuta syytä kuin vallitsevat sääolosuhteet. Oli kylmä ja sumuinen aamu, lämpötila ehkä +3 astetta.

Näin jälkikäteen on oikeastaan muuten ihmetyttänyt, että kuinka paljon oikeita kranaatteja saimme ammuskella. Itsekin olen tulenjohtaja lähettänyt matkaan varmastikin yli tuhat kovaa. Suurimpana yksittäisenä komentona kahdella 81mm joukkueella ammuttu täysimittainen isku (6 x 18 kranaattia). Jos ottaa huomioon muiden kolmen tulenjohtoryhmän ammuttamat kranaatit, ja RUK:ssa Tj-Ptrin ammunnat, niin varmaan yli 10 000 kranaatin ampumisen olen nähnyt.

 

[SJ]

Kyllä ne kohdistukset olisi hyvä kai ampua ainakin kerran päivässä. Sota-aikana homma varmaan hoidettaisiin pikatarkistuksena, mutta rauhan ajan ampumaleireillä on joskus ammuttu jopa tykkikohtaisia yksitähysteisiä tarkistusammuntoja leikkausmenetelmällä. Jälkimmäisessä tapauksessa kyllä vastapuolen hevosmiehetkin jo tietävät, että missä se suomalaisten tuliyksikkö on.

Epäilen, että suoraan vaikutuksen ampuminen voisi aiheuttaa hieman omiakin tappioita. Kerran muistan Sotinpurolla kun ammuimme 120mm heittimillä 2-3 km etäisyydeltä, niin kranaatit jäivät noin 300m lyhyeksi. Ammunta keskeytettiin siihen, ja sen jälkeen ammuttiin heitin kerrallaan kohdistukset. Skapparit eivät keksineet tapaukseen muuta syytä kuin vallitsevat sääolosuhteet. Oli kylmä ja sumuinen aamu, lämpötila ehkä +3 astetta.

Näin jälkikäteen on oikeastaan muuten ihmetyttänyt, että kuinka paljon oikeita kranaatteja saimme ammuskella. Itsekin olen tulenjohtaja lähettänyt matkaan varmastikin yli tuhat kovaa. Suurimpana yksittäisenä komentona kahdella 81mm joukkueella ammuttu täysimittainen isku (6 x 18 kranaattia). Jos ottaa huomioon muiden kolmen tulenjohtoryhmän ammuttamat kranaatit, ja RUK:ssa Tj-Ptrin ammunnat, niin varmaan yli 10 000 kranaatin ampumisen olen nähnyt.

Sitä tuossa kattelin jotakin Youtube videota, jossa mainittiin, että jätkät oli ampuneet 480 laukausta varusmiesaikanaan. Tai niin käsitin siitä videon saateviestistä.

 

[LasUps]

Kyllä ne kohdistukset olisi hyvä kai ampua ainakin kerran päivässä. Sota-aikana homma varmaan hoidettaisiin pikatarkistuksena, mutta rauhan ajan ampumaleireillä on joskus ammuttu jopa tykkikohtaisia yksitähysteisiä tarkistusammuntoja leikkausmenetelmällä. Jälkimmäisessä tapauksessa kyllä vastapuolen hevosmiehetkin jo tietävät, että missä se suomalaisten tuliyksikkö on.

Epäilen, että suoraan vaikutuksen ampuminen voisi aiheuttaa hieman omiakin tappioita. Kerran muistan Sotinpurolla kun ammuimme 120mm heittimillä 2-3 km etäisyydeltä, niin kranaatit jäivät noin 300m lyhyeksi. Ammunta keskeytettiin siihen, ja sen jälkeen ammuttiin heitin kerrallaan kohdistukset. Skapparit eivät keksineet tapaukseen muuta syytä kuin vallitsevat sääolosuhteet. Oli kylmä ja sumuinen aamu, lämpötila ehkä +3 astetta.

Näin jälkikäteen on oikeastaan muuten ihmetyttänyt, että kuinka paljon oikeita kranaatteja saimme ammuskella. Itsekin olen tulenjohtaja lähettänyt matkaan varmastikin yli tuhat kovaa. Suurimpana yksittäisenä komentona kahdella 81mm joukkueella ammuttu täysimittainen isku (6 x 18 kranaattia). Jos ottaa huomioon muiden kolmen tulenjohtoryhmän ammuttamat kranaatit, ja RUK:ssa Tj-Ptrin ammunnat, niin varmaan yli 10 000 kranaatin ampumisen olen nähnyt.

Sitä tuossa kattelin jotakin Youtube videota, jossa mainittiin, että jätkät oli ampuneet 480 laukausta varusmiesaikanaan. Tai niin käsitin siitä videon saateviestistä.

Ei sinällään ihmetytä. Ainakin omalta varusmiesajalta vajaa viisi vuotta sitten muistelisin, että ammuket olivat jo lähellä hyllyikänsä päätä, joten niitä viljeltiin aika huoletta kenttään. Varmaan jokunen tuhat tuli ammutettua 152-millisiä ja muutamia satoja 122 millisiä. Muistan rukin ampumaleiriltä, että kouluttaja/valvoja kertoi varsinkin suomalaisten kranaattien olevan käyttökelpoisia vain jotakuinkin parisenkymmentä vuotta. Neuvostoliiton rauhansiemenet oli kyllä sitten sen edestä kuorrutettu sellaisella myrkyllä, ettei niitä ilman nitriilihanskoja saanut valmistella. Olivatkin seitkytluvun taitteesta, jos en ihan väärin muista. Siellä taidettiin ampua muutama estekin eli 6 x 12 kranaattia. Parhaat muistot jäi kyllä siltä leiriltä, kun saatiin ammuttua tuo este alle minuutissa parilla tykillä.

 

[SJ]

Kyllä ne kohdistukset olisi hyvä kai ampua ainakin kerran päivässä. Sota-aikana homma varmaan hoidettaisiin pikatarkistuksena, mutta rauhan ajan ampumaleireillä on joskus ammuttu jopa tykkikohtaisia yksitähysteisiä tarkistusammuntoja leikkausmenetelmällä. Jälkimmäisessä tapauksessa kyllä vastapuolen hevosmiehetkin jo tietävät, että missä se suomalaisten tuliyksikkö on.

Epäilen, että suoraan vaikutuksen ampuminen voisi aiheuttaa hieman omiakin tappioita. Kerran muistan Sotinpurolla kun ammuimme 120mm heittimillä 2-3 km etäisyydeltä, niin kranaatit jäivät noin 300m lyhyeksi. Ammunta keskeytettiin siihen, ja sen jälkeen ammuttiin heitin kerrallaan kohdistukset. Skapparit eivät keksineet tapaukseen muuta syytä kuin vallitsevat sääolosuhteet. Oli kylmä ja sumuinen aamu, lämpötila ehkä +3 astetta.

Näin jälkikäteen on oikeastaan muuten ihmetyttänyt, että kuinka paljon oikeita kranaatteja saimme ammuskella. Itsekin olen tulenjohtaja lähettänyt matkaan varmastikin yli tuhat kovaa. Suurimpana yksittäisenä komentona kahdella 81mm joukkueella ammuttu täysimittainen isku (6 x 18 kranaattia). Jos ottaa huomioon muiden kolmen tulenjohtoryhmän ammuttamat kranaatit, ja RUK:ssa Tj-Ptrin ammunnat, niin varmaan yli 10 000 kranaatin ampumisen olen nähnyt.

Sitä tuossa kattelin jotakin Youtube videota, jossa mainittiin, että jätkät oli ampuneet 480 laukausta varusmiesaikanaan. Tai niin käsitin siitä videon saateviestistä.

Ei sinällään ihmetytä. Ainakin omalta varusmiesajalta vajaa viisi vuotta sitten muistelisin, että ammuket olivat jo lähellä hyllyikänsä päätä, joten niitä viljeltiin aika huoletta kenttään. Varmaan jokunen tuhat tuli ammutettua 152-millisiä ja muutamia satoja 122 millisiä. Muistan rukin ampumaleiriltä, että kouluttaja/valvoja kertoi varsinkin suomalaisten kranaattien olevan käyttökelpoisia vain jotakuinkin parisenkymmentä vuotta. Neuvostoliiton rauhansiemenet oli kyllä sitten sen edestä kuorrutettu sellaisella myrkyllä, ettei niitä ilman nitriilihanskoja saanut valmistella. Olivatkin seitkytluvun taitteesta, jos en ihan väärin muista. Siellä taidettiin ampua muutama estekin eli 6 x 12 kranaattia. Parhaat muistot jäi kyllä siltä leiriltä, kun saatiin ammuttua tuo este alle minuutissa parilla tykillä.

No, voihan siellä joku satsi ammuksia olla vanhenemassa, mutta nuo oli kyllä tampellan kanuunoita.

 

[JOKO]

Kyllä ne kohdistukset olisi hyvä kai ampua ainakin kerran päivässä. Sota-aikana homma varmaan hoidettaisiin pikatarkistuksena, mutta rauhan ajan ampumaleireillä on joskus ammuttu jopa tykkikohtaisia yksitähysteisiä tarkistusammuntoja leikkausmenetelmällä. Jälkimmäisessä tapauksessa kyllä vastapuolen hevosmiehetkin jo tietävät, että missä se suomalaisten tuliyksikkö on.

Epäilen, että suoraan vaikutuksen ampuminen voisi aiheuttaa hieman omiakin tappioita. Kerran muistan Sotinpurolla kun ammuimme 120mm heittimillä 2-3 km etäisyydeltä, niin kranaatit jäivät noin 300m lyhyeksi. Ammunta keskeytettiin siihen, ja sen jälkeen ammuttiin heitin kerrallaan kohdistukset. Skapparit eivät keksineet tapaukseen muuta syytä kuin vallitsevat sääolosuhteet. Oli kylmä ja sumuinen aamu, lämpötila ehkä +3 astetta.

Näin jälkikäteen on oikeastaan muuten ihmetyttänyt, että kuinka paljon oikeita kranaatteja saimme ammuskella. Itsekin olen tulenjohtaja lähettänyt matkaan varmastikin yli tuhat kovaa. Suurimpana yksittäisenä komentona kahdella 81mm joukkueella ammuttu täysimittainen isku (6 x 18 kranaattia). Jos ottaa huomioon muiden kolmen tulenjohtoryhmän ammuttamat kranaatit, ja RUK:ssa Tj-Ptrin ammunnat, niin varmaan yli 10 000 kranaatin ampumisen olen nähnyt.

Sitä tuossa kattelin jotakin Youtube videota, jossa mainittiin, että jätkät oli ampuneet 480 laukausta varusmiesaikanaan. Tai niin käsitin siitä videon saateviestistä.

Ei sinällään ihmetytä. Ainakin omalta varusmiesajalta vajaa viisi vuotta sitten muistelisin, että ammuket olivat jo lähellä hyllyikänsä päätä, joten niitä viljeltiin aika huoletta kenttään. Varmaan jokunen tuhat tuli ammutettua 152-millisiä ja muutamia satoja 122 millisiä. Muistan rukin ampumaleiriltä, että kouluttaja/valvoja kertoi varsinkin suomalaisten kranaattien olevan käyttökelpoisia vain jotakuinkin parisenkymmentä vuotta. Neuvostoliiton rauhansiemenet oli kyllä sitten sen edestä kuorrutettu sellaisella myrkyllä, ettei niitä ilman nitriilihanskoja saanut valmistella. Olivatkin seitkytluvun taitteesta, jos en ihan väärin muista. Siellä taidettiin ampua muutama estekin eli 6 x 12 kranaattia. Parhaat muistot jäi kyllä siltä leiriltä, kun saatiin ammuttua tuo este alle minuutissa parilla tykillä.

Ei tarvinne ihmetellä kaluston kulumista.