Tykkiveneen paluu

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tykin kranaatti ei välttämättä olisi kustannustehokas upottaja, mutta toisaalta, jos tykin ammus maksaisi sanotaan 250 000 euroa ja meritorjuntaohjus miljoonan, niin tykin ammus voisi usein olla edullinen tapa kyllästää torjunta ja aiheuttaa potentiaalisesti "mission kill". Vaikka kranaatissa olisi vain muutama kilogramma räjähdettä (ja meritorjuntaohjuksessa satakertaisesti), niin vihollisen olisi "pakko" yrittää kranaattien torjuntaa, koska esimerkiksi aluksen tutkaan, taistelunjohtokeskukseen, komentosillalle tai meritorjuntaohjuksiin osuessaan kranaatti saattaisi aiheuttaa suurta vahinkoa. Sekaan voi periaatteessa vielä ampua vaikka tyhmääkin kranaattia(, tosin sadan kilometrin kantamilla ne voivat mennä jo aika rajusti ohi).
Näkisin, että se kranaatti olisi pakko koettaa torjua tms. koska sen osuessa se oletettavasti räjähtää laivan sisällä. Tämä on nähdäkseni aina paha, etenkin jos samalla on vaara saada osuma MTO:sta, jolloin se kranaatin vahingoittama alue vain lisää siihen ohjuksen tuottamaan vahinkoon. Siis esim. hankaloittaa tulipalon sammuttamista, sekä vuotojen tukkimista. Ja vaikka noille ym. alueeille ei tulekaan osumaa, niin laiva lienee täynnä ties minkälaisia putkia ja johdotuksia, joten jo niiden katkeaminen tekee osaltaan vahinkoa.

Mitä taas tulee tyhmien kranaattien ampumiseen, niin jos kranaatti ammutaan sadan kilsan päähän, niin lienee ihan selvää, että siinä on esim. GPS-ohjaus. Tämä ohjaus mielestäni tekee sen, että vihollinen ei kykene erottamaan tyhmää kranaattia hakeutuvasta tms. oikeasti vaarallisesta ja joutuu torjumaan molemmat. Jos nyt noita sadan kilsan kranaatteja edes on montaa mallia. Jos taas tullaan lähemmäs, niin veikkaisin että putkimääräkin lisääntyy tai ainakin ammuttavien kranaattien määrä, joten jonkinlaista vaikutusta alkaa saamaan jo silläkin perusteella.

Lisäksi vastaavaa suorituskykyä voidaan saavuttaa muillakin ratkaisuilla. GLSDB, tuo liitopommin ja raketinheittimen tyhmän raketin sekasikiö, muistaako kukaan? No, mikäpä estäisi asentamasta MLRS:n raketin kyytiin SDB II:ta, kenties lievästi merikäyttöön modatulla ohjelmistolla? Pidempi kantama kuin Vulcanolla, paljon suurempi määrä räjähdettä, useat hakeutumismenetelmät ja datalinkki - kuulostaa houkuttelevalta! Nykyiset raketinheittimet kelpaisivat laveteiksi, tosin aluksille tämän ratkaisun virittäminen voisi tulla vaikeaksi.
Olikos tuo SDB II nyt se ammus, jossa tulisi olemaan esim. millimetrialueen tutka? Sellainen kuulostaisi ihan hyvältä. Mutta sen puutteessa mahtaisikohan BONUS soveltua merimaaleja vastaan? Toki se tekisi vain reiän tai pari siihen laivaan, niin noilla olisi sentään suurempi osumatodennäköisyys kuin tavan kranaatilla.
 

Loyd

Kapteeni
Lahjoittaja
Voiko hakupäät ja elektroniikka maksaa noin paljon? Toki pitää olla erikoiskomponentteja jotka kestävät. Esimerkiksi kun avaruuteen lähetetään mittauselektroniikkaa niin jokaista komponenttia on valmistettu kymmeniä kappaleita ja parhaiten testit kestävät valikoidaan lopulliseen versioon.

Vai onko kuitenkin niin, että tuotekehitys maksaa. On jouduttu vuosien ajan kehittämään ohjelmistoja ja komponentteja sekä testailemaan. Kulut saadaan takaisin korkealla myyntihinnalla. Tai jos tykin ammuksia myytäisiin suuret määrät, niin ne voisivat olla edullisia.
 
Viimeksi muokattu:

proileri

Eversti
Voiko hakupäät ja elektroniikka maksaa noin paljon? Toki pitää olla erikoiskomponentteja jotka kestävät. Esimerkiksi kun avaruuteen lähetetään mittauselektroniikkaa niin jokaista komponenttia on valmistettu kymmeniä kappaleita ja parhaiten testit kestävät valikoidaan lopulliseen versioon.

Vai onko kuitenkin niin, että tuotekehitys maksaa. On jouduttu vuosien ajan kehittämään ohjelmistoja ja komponentteja sekä testailemaan. Kulut saadaan takaisin korkealla myyntihinnalla. Tai jos tykin ammuksia myytäisiin suuret määrät, niin ne voisivat olla edullisia.
Kehitystyöhän siinä maksaa. Siihen tuo jenkkien oletuskin pohjautui, että suuri tuotantomäärä kompensoisi hintaa. Tuo lähemmäs miljoonan euron kappalehinta tuli 2000 laukauksen erälle, jonka laskettiin riittävän nykyisille muutamalle paatille. Alkujaanhan niitä laivoja piti tulla huomattavasti enemmän, 32 kpl.

Itse 100 km ammukset on suunniteltu maakohteiden tulittamiseen GPS-ohjauksella. Käytännöllisesti koko ihmetykki ja 155mm ammus on suunniteltu nollista uutta paattia varten, joka nostaa hintaa ja rajoittaa yhteensopivuutta sekä COTS-palikoita. Nyt sitten on ammusprojektin rahoitus jäissä ja odottelevat josko joku firma tarjoaisi lähes-yhteensopivaa pitkän kantaman ratkaisua perinteisten laivatykkien ammusten kehitystyön pohjalta. Mielenkiintoista kyllä, sitä odotellessa ei taida olla edes tyhmiä ammuksia kyseisille tykeille.
 

Benelli

Ylipäällikkö
Tykkivene saattaa tehdä paluun; "Mitä voidaan pultata kiinni tähän olemassa olevaan paattiin?" Ad Hoc ratkaisuna ja sittenkin toimisi kai lähinnä saatto/tulituki tehtävissä.
 
Top