AJANKOHTAISTA
Hannu Pesonen
Julkaisupäivämäärä14.04.2018 08.41
(Päivitetty16.01.2019 13.34)
Dubai on kauhujen kaupunki ja islamilainen diktatuuri – ei ihme, että hallitsijan tytärkin halusi sieltä paeta!
Emiirikunnan todellisuus voi muuttua painajaiseksi, jos uhmaa hallitsijasuvun yksinvaltaa ja jyrkkiä šaria-lakeja tai on ulkomainen työntekijä.
Matkailuesitteiden Dubai on täynnä mielikuvituksellisia pilvenpiirtäjiä ja keinotekoisia palmun muotoon rakennettuja saaria, joiden suunnittelu on maailman huippuarkkitehtien märkä uni.
Turisteille on tarjolla auringonlaskusafareita ja kameliratsastusta hiekkadyyneillä, valtavia ostosparatiiseja ja Persianlahden hiekkarantaa. Lähi-idän ensimmäinen sisähiihtokeskuskin löytyy – hisseineen ja jopa pingviineineen.
Maailman korkein tämä ja maailman upein tuo. Ei enää viiden vaan seitsemän tähden hotelleja. Kaikki on uutta, loistavaa ja toimii.
Hemmottelukeskus kätkee kuitenkin alleen toisen todellisuuden. Siitä matkaesitteet eivät kerro Dubaihin suuntaavulle suomalaisturisteille mitään.
Julma avovankila
Omille kansalaisilleen ja väestöstä valtaosan muodostaville ulkomaisille työntekijöille Dubai saattaa muodostua julmaksi avovankilaksi.
Dubai on osa Yhdistyneitä arabiemiirikuntia eli Arabiemiraatteja. Valtio kuuluu merkittävimpien ihmisoikeusjärjestöjen Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin pysyviin silmätikkuihin.
Näennäisestä nykyaikaisuudestaan ja ”lähes länsimaisuudestaan” huolimatta seitsemän emiirikunnan muodostama löyhä liittovaltio on ahdasmielinen ja vanhoillinen yksinvalta kuten muutkin Arabian niemimaan öljyvaltiot.
Arabiemiraatit oli Pakistanin ja Saudi-Arabian lisäksi ainoa valtio, joka piti suhteita terroristijärjestö al-Qaidaa suojelleeseen Afganistanin ääri-islamilaiseen Taliban-hallintoon. Se katkaisi välit vasta Yhdysvaltain syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskujen jälkeen, mutta tukee edelleen esimerkiksi Syyrian sodassa ja Irakissa useita ääri-islamilaisia asejärjestöjä.
Sen jokaisessa emiirikunnassa sovelletaan rikoslain rinnalla siviiliasioissa šariaa,
Koraaniin ja profeetta
Muhammedin opetuksista tehtyihin tulkintoihin perustuvaa islamilaista lakia.
Arabiemiraattien laki luettelee rangaistuksena muun muassa ruoskinnan, raajojen amputoinnin ja kivityksen kuoliaaksi.
Raipparangaistus seuraa esimerkiksi julkisesta alkoholinkäytöstä ja suutelusta tai avioliiton ulkopuolisesta raskaudesta. Iskuja jaellaan yleensä 60–100. Niitä ovat saaneet myös ulkomaalaiset.
Avioliiton ulkopuolinen seksi tuo naimattomalle sata raipaniskua, mutta naimisissa olevaa avionrikkojaa voidaan rangaista kuoliaaksi kivittämällä. Kuolemantuomio on säädetty myös islaminuskosta luopumisesta.
Naiset tarvitsevat avioliittoonsa luvan miespuoliselta holhoojaltaan.
Vaimon ja lasten ruumiillinen kuritus on sallittua šarian säätämissä puitteissa.
Suomalaisen ja prinsessan pako
Arabiemiraattien presidentinvirka kuuluu perinteisesti suurimman ja rikkaimman emiirikunnan Abu Dhabin hallitsijasuvulle
al-Nahyanille.
Pääministerin paikka on varattu toiseksi tärkeimmän Dubain hallitsijasuvulle
al-Maktoumille. Muiden emiirikuntien vastuuvirat on jyvitetty samalla tavalla painoarvon ja koon mukaan.
Hallitsijasukujen yksinvallan arvostelu tavalla tai toisella johtaa välittömiin vaikeuksiin.
Arvostelijoita ja ihmisoikeusaktivisteja pidätetään usein terrorisminvastaisten lakien nojalla, jolloin he saattavat kadota pitkiksi ajoiksi jäljettömiin nimettömiin vankiloihin.
Ihmisoikeusjärjestöt kirjaavat jatkuvasti runsaasti kidutusepäilyjä, mutta viranomaiset eivät tutki niitä.
Rikkaimmat ja mahtavimmatkaan eivät ole turvassa. Siitä kertoo Dubain emiirisuvun prinsessan
Latifan yritys paeta maasta maaliskuussa 2018.
Latifa on yksi Dubain hallitsijan
Mohamed bin Rashid al-Maktoumin lapsista, joita hänellä on noin kuuden vaimonsa kanssa noin 30.
Prinsessa oli palkannut noin puolella miljoonalla eurolla entisen ranskalaisen vakoojan
Herve Jaubertin ja suomalaisen personal trainerinsa
Tiina Jauhiaisensalakuljettamaan hänet Dubaista Intiaan, josta hänen oli määrä lentää Yhdysvaltoihin anomaan turvapaikkaa.
Seikkailu kuuluu ehdottomaan kärkikastiin tarinasarjassa todellisuus on tarua kummallisempaa.
Missä Latifa on?
Jauhiainen ja prinsessa ajoivat autolla naapurimaahan Omaniin, jossa he nousivat Jaubertin luksusjahtiin Nostromoon.
Kun täysin laillisesti Yhdysvaltain lipun alla purjehtinut alus oli vajaan sadan kilometrin päässä Intian suositusta rantalomakohteesta Goasta, sen kimppuun hyökättiin.
Isku oli kuin suoraan James Bond -elokuvista.
Tapahtuman julkistaneen Detained in Dubai -järjestön johtajan
Radha Stirlingin mukaan Nostromolle nousi naamioitunut ja aseistautunut miesjoukko, joka pahoinpiteli matkustajia ja vangitsi heidät.
Jaubert sanoo, että kaapparit olivat Arabiemiraateista ja operaatioon osallistui useita Intian rannikkovartioston aluksia, lentokoneita ja helikopteri.
Jauhiainen on kertonut Detained in Dubain verkkosivuilla, että hänet ja Jaubert vietiin Arabiemiraatteihin.
Siellä heitä pidettiin kaksi viikkoa vankeina, uhkailtiin kuolemantuomiolla, pakotettiin allekirjoittamaan arabiankielinen tunnustus ja karkotettiin maasta.
Latifan olinpaikasta tai voinnista ei ole tietoa.
Ennen lähtöään Latifa oli nauhoittanut videon, jossa kertoi pakenevansa Dubaista, koska koki olevansa hengenvaarassa. Videolla hän kuvaili, miten häntä oli pahoinpidelty, pidetty vankina ja pakotettu käyttämään huumeita.
Ehkä prinsessa ei halunnut naimisiin?
Dubailainen nettisivusto kertoi marraskuussa 2016 hänen menneen kihloihin pienen Ras al Khaiman emiirikunnan hallitsijasukuun kuuluvan
Faisal Saud Khalid Al Qasiminkanssa.
Detained in Dubai on Britanniassa toimiva kansalaisjärjestö, joka pyrkii auttamaan ihmisoikeusloukkausten uhreja Arabiemiraateissa. Jos se ei olisi tuonut tarinaa julkisuuteen, koko kaappausoperaatio olisi voinut jäädä pimentoon.
Itse asiassa suuri osa Arabiemiraattien ihmisoikeusloukkauksista jääkin. Valtaosa niistä kohdistuu miljooniin Aasian köyhimmiltä seuduilta rahdattuihin oikeudettomiin siirtotyöläisiin.
Siirtotyöläiset kuin sillit suolassa
Arabiemiraattien noin 9,5 miljoonasta asukkaasta vain reilu miljoona on täysiä kansalaisoikeuksia nauttivia ”emiraatteja”.
Lähes kahdeksan miljoonaa siirtotyöläistä puurtaa heidän kasvu- ja nykyaikaistamishaaveensa todeksi muutaman sadan euron kuukausipalkalla.
Länsituristi näkee Dubain lentokentällä ohimennen kuinka nämä Pakistanista, Intiasta, Bangladeshista tai Filippiineiltä saapuvat ihmislastit paimennetaan luukuille, missä työnantaja kerää heiltä passit pois.
Sieltä heidät rahdataan kaupungin laitamilla sijaitseviin valtaviin työvoimavarastoihin.
Vihje ”erilaista” retkikohdetta Dubaissa kaipaavalle: suuntaa Sonapuriin. Sen kilometrejä toisensa jälkeen jatkuvissa parakkikortteleissa asuu tiiviisti pakattuina satojatuhansia siirtotyöläisiä.
Kehno kohtelu, ihmisoikeusloukkaukset ja yksinvalta voivat jatkua, koska valtaosa emiraattikansalaisista tukee aidosti hallitsijoitaan. He takaavat omilleen helpon ja yltäkylläisen arjen.
Ainakin Dubaissa arvostukseen on aihetta.
Al-Maktoumin hallitsijasuku on muutamassa vuosikymmenessä kehittänyt rutiköyhästä, lukutaidottomien paimentolaisten asuttamasta ja ilman naapuriensa öljyvaroja sinnitelleestä aavikkoseudusta Arabian niemimaan vilkkaimman rahamarkkina- ja matkailukeskuksen.
Aikamoinen joulupukinmaa!
Vielä 25 vuotta sitten tunsin Dubaisssa olevani huomattavasti lähempänä ”aitoa vanhaa Arabiaa” kuin sen naapurissa Abu Dhabissa.
Nyt tuosta kardemummakahvin, kapeiden basaarikujien ja matalien savitiilitalojen maailmasta on jäljellä enää kapea kaistale, jota ihaillakseen pitää ajaa metrolla al-Fahidiin.
Dubaista rakennettiin määrätietoisesti kohtuuhintainen mutta luksuslaatua tarjoava ihmemaa.
Sen seurauksena yhteiskunta on emiraattikansalaisille joulupukinmaa, jossa jaetaan lahjoja aamusta iltaan.
He saavat ilmaiseksi koulutuksen, terveydenhoidon, puhelut, asunnon ja valtion työpaikan, jossa ei tarvitse tehdä juuri mitään. Palvelijat, keittäjä, lastenhoitaja ja autonkuljettaja, hoitavat kotiaskareet.
Ulkomainen arvostelukin jää käytännössä sormenheristelyksi. Arabiemiraatit on öljyrikkauksiensa ja strategisen asemansa takia länsimaille tärkeä kumppani.
Tai sitten arvostelijat ostetaan hiljaisiksi.
Abu Dhabin ja Dubain hallitsijat kuuluvat maailman rikkaimpiin kuninkaallisiin ja kummankin suvun omaisuuden arvo on kymmeniä miljardeja euroja.
Sillä hankkii helpommin ymmärtäjiä kuin filippiiniläisen lastenhoitajan palkalla.