UAV / UCAV / LAR (robotit) Uutiset ja jutut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Raveni
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
ak.tied kirjoitti:
Uskoisin näin. Lentävät vielä matalalla, reilussa 100 metrissä. Helppo maali jopa rynkylle.

Etu näissä on hiljaisuus, 12h lentoaika, kantama, pienehkö energia tarve, autonomia ja keskitetty operointi. Itse näkisin näiden toimivan joko passiivisina sensoreina tai 25-100 metriin nostettuina toistimina droneille tai muille verkoille.

Näitähän voisi ketjuttaa laajalle alueelle ja 12h sykleissä nostaa uutta taivaalle. Painoa on 25kg, partio+ajoneuvo pystynee ylläpitämään nipun näitä kunhan etäisyydet eivät kasva liikaa. Operaattorit/lentäjät sitten istuu kaukana keskitetyssä tilassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Taitaa lentää 100 metrissä ihan vaan sen takia, että siviilitoimijat on rajattu UAS hommissa alle 120 metrin korkeuteen että ei olla muulle ilmailulle varatussa ilmatilassa. Sitten jos päästään valtion ilmailun sääntöjä käyttämään, niin kirjaimellisesti vain taivas on rajana. ;)
 
Joo tosiaan näin. Minä jostain syystä ajattelin noita mitkä lennättää ihmisiä mut eipä me nyt sinne ihmisiä mukaan oltu laittamassa...
 
Mikfin70 kirjoitti:
Ehkä ei sittenkään olla ihan niin hirveästi jälkijunassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hämähäkinverkkoihin liittyen havainnointi ja viime käden torjunta ovat mielestäni kaksi eri asiaa. Havaitseminen on toki ennaltaehkäisevää, mutta se torjuntasipulin viimeinen kerros voi muodostua ongelmaksi jos/kun torjuttavia kohteita on paljon ja aikaa vähän. Ukraina-langassa heitettiin jo aika villejä toteuttamistapoja, joissa oli jo viiteitä joukkotuhontaan. Villejä, mutta ei mahdottomia. En tiedä vastaako tämä Nato-harjoitus näihin uhkiin, mutta pieni hytinä on että ei. Jälkijunassa, mutta kuten sanoit, toivottavasti ei ihan hirveästi.
 
ak.tied kirjoitti:
Hämähäkinverkkoihin liittyen havainnointi ja viime käden torjunta ovat mielestäni kaksi eri asiaa. Havaitseminen on toki ennaltaehkäisevää, mutta se torjuntasipulin viimeinen kerros voi muodostua ongelmaksi jos/kun torjuttavia kohteita on paljon ja aikaa vähän. Ukraina-langassa heitettiin jo aika villejä toteuttamistapoja, joissa oli jo viiteitä joukkotuhontaan. Villejä, mutta ei mahdottomia. En tiedä vastaako tämä Nato-harjoitus näihin uhkiin, mutta pieni hytinä on että ei. Jälkijunassa, mutta kuten sanoit, toivottavasti ei ihan hirveästi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Verkko-aita
 
EetuLippone kirjoitti:
Verkko-aita
Klikkaa laajentaaksesi...
En ymmärrä miten verkko-aita auttaisi kymmenien dronejen hyökkäystä vastaan missään kohteessa. Verkkoaidalla cope-cagen rakentaminen kokonaisten kohteiden ylle ei liene realistinen vaihtoehto.
 
ak.tied kirjoitti:
En ymmärrä miten verkko-aita auttaisi kymmenien dronejen hyökkäystä vastaan missään kohteessa. Verkkoaidalla cope-cagen rakentaminen kokonaisten kohteiden ylle ei liene realistinen vaihtoehto.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyse on vähemmän siitä onko tuo realistinen vaan että Suomen oloissa kannattaa yleensä ennemmin käyttää ratkaisuja jotka antavat myös sääsuojan ja suojan tähystykseltä.
Suojaan osuva ontelo voi olla vähemmän tehokas jos takana olevaa kohdetta ei näe ja varmasti jos suoja sattuu olemaan tyhjä.
Häkkipanssari voi olla toimiva ratkaisu esimerkiksi ikkunan tai ilmanottoaukon suojaamiseen.
Esimerkiksi rappurallin säleiköstä saa suojan jonka läpi voi tirkistellä.
 
Benelli kirjoitti:
Kyse on vähemmän siitä onko tuo realistinen vaan että Suomen oloissa kannattaa yleensä ennemmin käyttää ratkaisuja jotka antavat myös sääsuojan ja suojan tähystykseltä.
Suojaan osuva ontelo voi olla vähemmän tehokas jos takana olevaa kohdetta ei näe ja varmasti jos suoja sattuu olemaan tyhjä.
Häkkipanssari voi olla toimiva ratkaisu esimerkiksi ikkunan tai ilmanottoaukon suojaamiseen.
Esimerkiksi rappurallin säleiköstä saa suojan jonka läpi voi tirkistellä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo tässä puhuttiin nyt vissiin vähän aidoista ja aidan seipäistä, kun keskustelua oli yllä "Operaatio Hämähäkinverkko" -tyyppisistä konttidroneiskuista tukikohtiin ja infraan. Itse viittasin yllä siihen.

Yksittäisten asemien osalta kirjoittamastasi olen yhtä mieltä. @EetuLippone verkkoaitakin sopii nyt kuvaan. Ihan kanaverkostakin saa vaikka aukkoon lentoesteen aikaiseksi ainakin ensimmäistä vastaan.
 
Osaisko joku selittää miksi drooni-quadkopteri toimii aika eritavalla kuin sähköauto, vaikka akkuvehkeitä molemmat. Drooneissa ei taida olla invertteriä ollenkaan ja autot perustuu kai pitkälti siihen, ja voidaan käyttää oikosulkumoottoria.
 
EetuLippone kirjoitti:
Osaisko joku selittää miksi drooni-quadkopteri toimii aika eritavalla kuin sähköauto, vaikka akkuvehkeitä molemmat. Drooneissa ei taida olla invertteriä ollenkaan ja autot perustuu kai pitkälti siihen, ja voidaan käyttää oikosulkumoottoria.
Klikkaa laajentaaksesi...

Autojen moottorit ovat vaihtovirtamoottoreita, joten tarvitsevat invertterin. Yleensä autoissa käytetään kestomagneettitahtimoottoreita, mutta joissain nelivetoisissa autoissa, kuten kaikissa Tesloissa, käytetään taka-akselilla kestomagneettimoottoria ja etuakselilla induktio/oikosulkumoottoria.

Miksi vaihtovirta? Grok vastasi siihen näin:
Electric cars primarily use AC (alternating current) motors instead of DC (direct current) motors due to several technical and practical advantages that align with the demands of modern electric vehicles (EVs). Here’s a clear explanation:
  1. Efficiency and Power Delivery:
    AC motors, particularly three-phase AC induction motors or permanent magnet synchronous motors, are more efficient at converting electrical energy into mechanical power over a wide range of speeds and loads. They can deliver high torque at low speeds, which is ideal for vehicle acceleration, and maintain efficiency at higher speeds, crucial for highway driving. DC motors, while simpler, tend to be less efficient, especially at higher power outputs, due to losses in brushes and commutators (in brushed DC motors).
  2. Regenerative Braking:
    AC motors work seamlessly with regenerative braking systems, which recover energy during deceleration and feed it back to the battery. This is facilitated by the inverter, which converts DC from the battery to AC for the motor and vice versa during braking. DC motors are less effective at regenerative braking, especially brushed DC motors, due to their simpler control mechanisms.
  3. Control and Flexibility:
    AC motors pair well with modern power electronics, like inverters, which allow precise control of speed, torque, and power output. This enables smooth operation, better performance, and adaptability to various driving conditions. DC motors require more complex control systems (like choppers or PWM controllers) to achieve similar precision, and brushed DC motors suffer from mechanical wear in their commutators, limiting their flexibility.
  4. Durability and Maintenance:
    AC motors, especially brushless designs like those used in EVs (e.g., Tesla’s induction motors or permanent magnet motors), have fewer moving parts and no brushes, reducing wear and maintenance needs. Brushed DC motors rely on physical brushes and commutators, which wear out over time, requiring regular maintenance and reducing lifespan—undesirable for automotive applications.
  5. Compact Design and Scalability:
    AC motors can be designed to be compact and lightweight while delivering high power, which is critical for EVs where space and weight impact range and performance. Permanent magnet AC motors, in particular, offer high power density. DC motors, especially for high-power applications, tend to be bulkier and less scalable due to thermal and mechanical constraints.
  6. Industry Standard and Battery Compatibility:
    EV batteries store and supply DC power, but modern power electronics (inverters) efficiently convert this to AC for the motor. This conversion allows AC motors to leverage the battery’s DC output while optimizing performance. While DC motors could theoretically use battery power directly, their control systems are less efficient and less suited to the high-power demands of EVs. Additionally, AC motor technology has become an industry standard, benefiting from widespread development and economies of scale.
  7. Historical Context and Advancements:
    Early EVs, like the GM EV1, sometimes used DC motors due to simpler electronics at the time. However, advances in power electronics, such as IGBT-based inverters, have made AC motors more practical and cost-effective. Companies like Tesla have popularized AC induction and permanent magnet motors, driving innovation and reducing costs.
Why Not DC Motors?
  • Brushed DC Motors: These suffer from mechanical wear, lower efficiency, and limited power output, making them unsuitable for modern EVs.
  • Brushless DC Motors (BLDC): While brushless DC motors (which are technically similar to AC permanent magnet motors) are used in some EVs, they are often classified as AC motors in practice due to their control via inverters and AC-like operation. The distinction is minor, but AC motor designs dominate due to their robustness and compatibility with EV systems.
In summary, AC motors are preferred in electric cars for their efficiency, durability, precise control, and compatibility with regenerative braking and modern battery systems. These factors make them better suited to meet the performance, range, and reliability demands of electric vehicles.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
EetuLippone kirjoitti:
Osaisko joku selittää miksi drooni-quadkopteri toimii aika eritavalla kuin sähköauto, vaikka akkuvehkeitä molemmat. Drooneissa ei taida olla invertteriä ollenkaan ja autot perustuu kai pitkälti siihen, ja voidaan käyttää oikosulkumoottoria.
Klikkaa laajentaaksesi...
Moniroottoridroneissa suositaan harjattomia BLDC-moottoreita. Niissä on hyvä teho-painosuhde, hyvä hyötysuhde ja lähes viiveetön pyörimisnopeuden ja/tai väännön säätö. Nekin kyllä vaativat tehonsäätimen, joka ei tarkalleen ottaen ole invertteri mutta samankaltainen toiminnaltaan. Yleisimmin käytetyt BLDC:t perustunevat kestomagneetteihin roottorissa, mutta muunkinlaisia on, ilmeisesti jopa oikosulkumoottorin kaltaisia.
 
Jukkis kirjoitti:
Moniroottoridroneissa suositaan harjattomia BLDC-moottoreita. Niissä on hyvä teho-painosuhde, hyvä hyötysuhde ja lähes viiveetön pyörimisnopeuden ja/tai väännön säätö. Nekin kyllä vaativat tehonsäätimen, joka ei tarkalleen ottaen ole invertteri mutta samankaltainen toiminnaltaan. Yleisimmin käytetyt BLDC:t perustunevat kestomagneetteihin roottorissa, mutta muunkinlaisia on, ilmeisesti jopa oikosulkumoottorin kaltaisia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kertakäyttöisiin drooneihin laittaisin halvimmat moottorit mitä löytyy, aivan sama vaikka olisi hiiliharjat, tai vaikka teräsharja. Ehkäpä ei moottoria ollenkaan, jos ammutaan heittimellä ja sitten vaan ohjataan kohteeseen. Eihän purjekoneessakaan ole yleensä moottoria.

Autoissa on tosiaan hyvä olla jarrutehon talteenotto, sitä en hoksannut. Lentovehkeissä tämän voi tehdä ottamalla korkeutta, joten ei tarvi regen. hardwarea.

Onkohan oikosulkumoottori painavampi kuin DC-moottori?
 
EetuLippone kirjoitti:
Kertakäyttöisiin drooneihin laittaisin halvimmat moottorit mitä löytyy, aivan sama vaikka olisi hiiliharjat, tai vaikka teräsharja. Ehkäpä ei moottoria ollenkaan, jos ammutaan heittimellä ja sitten vaan ohjataan kohteeseen. Eihän purjekoneessakaan ole yleensä moottoria.
Klikkaa laajentaaksesi...
Monikopteri vaan vaatii sitä tarkkaa ja nopeaa säädettävyyttä pysyäkseen hallinnassa. Eikä halpojen harjallisten moottorien tehopainosuhdekaan ole parhaimmasta päästä. Mutta ei niitä kokeilematta voi täysin tyrmätäkään.

Heittimestä ammuttava, liitävä kauko-ohjattava ammus on mielenkiintoinen idea. Sellaisella vaan ei seurata jalkamiestä ryhmän korsulle, laskeuduta tienvarteen väijymään seuraavaa pakettiautoa, tai toteuteta montaa muuta monikopterilla mahdollista häijyyttä. Massahyökkäyksen torjuntaan taas vaihtoehtona on ampua sillä heittimellä tavallista sirpalekranaattia, joten...
EetuLippone kirjoitti:
Onkohan oikosulkumoottori painavampi kuin DC-moottori?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei kyllä joskus ehkä. Sähkömoottorin painoon vaikuttaa niin paljon eri asioita, että jopa kaksi täysin samantehoista ja samaa periaatetta käyttävää moottoria voivat olla massaltaan jopa täysin eri magnitudilla.
 
Skydion esittelee pienen tiedusteludronen ominaisuuksia, joihin ovat vaikuttaneet Ukrainasta saadut opit.
Skydio Asimovin julkaisu tekee X10D:stä luokkansa tehokkaimman ISR-droonin
Skydion toimitusjohtaja Adam Bry esittelee X10D:n uusia ominaisuuksia elektronisen sodankäynnin kestävyyden ja selviytymiskyvyn parantamiseksi – sekä merkittäviä parannuksia modulaarisuudessa, laajennettavuudessa ja autonomiassa.

Uuden Asimov-ohjelmistojulkaisun myötä Skydio X10D:stä tulee luokkansa selviytymiskykyisin, mukautuvin ja operatiivisesti valmiin ISR-miehittämätön ilma-alus.

Skydio X10D: https://www.skydio.com/X10D

00:00 Johdanto
01:14 Asimovin ohjelmistopäivitys
02:00 Viestintäkyky ja selviytymiskyky elektronisen sodankäynnin aikana
03:04 Tukipistenavigointi
04:10 X10D-navigoinnin konfigurointi
04:43 Paluusuuntatila
05:32 Viestinnän vikasietoisuuden parannukset
06:16 Alustan laajennettavuus ja integraatiot
07:15 Laitteiston modulaarisuus ja uusi ICD
07:37 Usean dronin demo: Yhteistyössä tapahtuva autonomia toiminnassa
Klikkaa laajentaaksesi...


Mitä tehdä, kun taistelulennokki saapuu? Bundeswehr
#Taistelulennokeista on tulossa yhä tärkeämpi tekijä #sodassa. Niiden luovuudelle ei ole käytännössä mitään rajoja. Kenelläkään, joka kohtaa niitä taistelussa, ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia. Bundeswehr varautuu tällaisiin tilanteisiin. Mitä sillä on tällä hetkellä puolustautuakseen tällaisia hyökkäyksiä vastaan? Mitä sen pitäisi hankkia, ja miltä #lennokkien tulevaisuus näyttää?
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top