Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Entäs jos operaatio onkin jotain sellaista, mitä ei osata edes arvailla?
Itse arvaisin, että se seuraava arvaamaton ABC-ase on D. Saattaa olla jopa E tai F.
Mutta mihin unohtui Donaldilta "unknown knowns"?
Jos ABC:lle isketään niin missä soturit voivat sen koommin kokoontua?
Venäjän temppuvalikoimaa miettiessään kannattaa katsastella kuinka he toimivat länsinaapureidensa kanssa. Viron pronssisoturi-jupakka, Ukrainan kaasu-/öljylaskun korottelu jne osoittavat, että valikoimassa on laaja kirjo keinoja ennen sotilaallisia toimenpiteitä.
Niinpä. Alexander Litvinenko sai poloniumia teehensä, Viktor Justsenko näppylöitä dioksiinista ja Hugo Chavez syövän. ABC:llä isketään viholliseen.
HC:sta sen verran, että tämän vielä eläessä yhdessä vaiheessa oli kaksi muutakin tämän aatetoveria korkeissa viroissa sairaana. Toki tuota voisi pitää epäilyttävänä, mutta toisaalta heidän iässä ei järin epätavallista.
Lisää Sunzia.
Yksi älykäs vaikuttamisen muoto on venäläisväestön ongelmien paisuttelu venäläisessä mediassa.
Ei pidä kohdella yhteiskuntaamme asettuvia ja sitä hyödyttäviä venäläisiä milloinkaan huonommin kuin ketään muutakaan. Eikä paremmin.
Tarvitsemme kansallista strategiaa.
Kansallinen kielistrategia voisi olla osaratkaisu ongelmaan. Tavoitteena saisi olla syvempi ja laajempi kansallinen kielivaranto. Esimerkiksi:
- Yli 5 miljoonaa suomea äidinkielenään puhuvaa kansalaista.
- Yli 500 tuhatta ruotsin- tai kaksikielistä suomalaista.
- Yli 100 tuhatta venäjän natiivipuhujaa.
- Yli 100 tuhatta viron taitajaa.
Vaatimattomampaa kouluenglantia ja -saksaa voisivat sitten opetella yksikieliset koululaiset.
Lisää Sunzia.
Yksi älykäs vaikuttamisen muoto on venäläisväestön ongelmien paisuttelu venäläisessä mediassa. Tässä myös kahelia "kohudesanttia" käytetään Venäjän mediassa surutta hyväksi. Tämän osaavat kaikki lukea, mutta varsinaista tarkoitusta ei osata lukea.
Tarkoitus on todennäköisimmin lietsoa suomalaisten epäluuloa Suomessa asuvaa venäläistä vähemmistöä kohtaan, mikä taas vaikuttaa venäläisvähemmistön asenteisiin. Näin syntyy itseään ruokkiva kehä, joka on haitallinen sekä enemmistölle että vähemmistölle. Venäläisväestö ei integroidu suomalaiseksi vaan pysyy isovenäläisenä.
Suomalaisten ja Suomessa asuvien venäläisten välien myrkyttäminen saattaa olla tämän kirjoittelun yksi tavoite. Toinen on pyrkimys ehkäistä venäläisiä muuttamasta ulkomaille, koska siellä heitä kohdellaan huonosti.
Ei pidä kohdella yhteiskuntaamme asettuvia ja sitä hyödyttäviä venäläisiä milloinkaan huonommin kuin ketään muutakaan. Eikä paremmin.
Tarvitsemme kansallista strategiaa.
Nyt en ymmärtänyt ollenkaan, millään kielellä. Meillähän esim. on jo yli 5 miljoonaa kansalaista jotka hallitsevat suomea joko äidinkielenä tai äidinkielen tasoisesti. Miten tämä edistää viestimme perille menoa maailmalla?
On. Toivottavasti jatkossakin.
Aamun Uudessa Suomessa: "Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) on huolissaan lasten heikentyneestä lukutaidosta ja vähenevästä kiinnostuksesta lukemiseen. Lastemme heikentynyt lukutaito vakava uhka koko maamme sivistykselle ja osaamiselle, onhan lukutaito kaiken oppimisen kivijalka. Sarkomaan mukaan nuorten lukutaito on heikentynyt ja kiinnostus lukemista kohtaan on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana. Heikkoja osaajia on aiempaa enemmän ja erinomaisia puolestaan aiempaa vähemmän."
Osa osaa, osa ei. Ensimmäinen kieli on tärkein, jotta syntyy edes jotakin sanottavaa kansakunnan tasolla. Muu kielitaito sitten syventää ja laajentaa kansakunnan kielivarantoa.
On. Toivottavasti jatkossakin.
Aamun Uudessa Suomessa: "Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) on huolissaan lasten heikentyneestä lukutaidosta ja vähenevästä kiinnostuksesta lukemiseen. Lastemme heikentynyt lukutaito vakava uhka koko maamme sivistykselle ja osaamiselle, onhan lukutaito kaiken oppimisen kivijalka. Sarkomaan mukaan nuorten lukutaito on heikentynyt ja kiinnostus lukemista kohtaan on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana. Heikkoja osaajia on aiempaa enemmän ja erinomaisia puolestaan aiempaa vähemmän."
Osa osaa, osa ei. Ensimmäinen kieli on tärkein, jotta syntyy edes jotakin sanottavaa kansakunnan tasolla. Muu kielitaito sitten syventää ja laajentaa kansakunnan kielivarantoa.
En ymmärtänyt vieläkään miten tämä liittyy kv. viestintään, mutta antaa olla. Olen tyhmä.
Viestinnästä.
Monikielisyyden tutkijat ovat huomanneet, että äidinkieli kannattaa opetella mahdollisimman hyvin ja kulttuurisesti syvällisesti, jotta voi opetella muita kieliä samalla tavoin - suuremmalla syvyydellä, ymmärtäen vivahteet, kirjallisuuden ja tavat kielen antamien mahdollisuuksien kautta.
Emme yleensä ajattele formaalisella kielellä, siis logaritmein tms. Siksi sanojen sivumerkitykset, konnotaatiot, ovat tärkeitä.
Toisaalta yksikään sivistyskieli ei tule toimeen eikä ole kehittynyt ilmattomassa tilassa ilman vieraiden kielten vaikutusta. Suomen kielen "strategit" Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa ovat erittäin kielitaitoisia.
Viestinnän syvyys vierailla kielillä siis riippuu pohjatyön syvyydestä. Pintaopiskelua vahvistetaan opiskelijavaihdolla (eläminen kulttuurissa).
http://www.spacewar.com/reports/Technology_one_step_ahead_of_war_laws_999.htmlToday's emerging military technologies-including unmanned aerial vehicles, directed-energy weapons, lethal autonomous robots, and cyber weapons like Stuxnet-raise the prospect of upheavals in military practices so fundamental that they challenge long-established laws of war.
Weapons that make their own decisions about targeting and killing humans, for example, have ethical and legal implications obvious and frightening enough to have entered popular culture (for example, in the Terminator films).
The current international laws of war were developed over many centuries and long before the current era of fast-paced technological change. Military ethics and technology expert Braden Allenby says the proper response to the growing mismatch between long-established international law and emerging military technology "is neither the wholesale rejection of the laws of war nor the comfortable assumption that only minor tweaks to them are necessary."
Rather, he argues, the rules of engagement should be reconsidered through deliberate and focused international discussion that includes a wide range of cultural and institutional perspectives.
Allenby's article anchors a special issue on the threat of emerging military technologies in the latest Bulletin of the Atomic Scientists (BOS), published by SAGE.
History is replete with paradigm shifts in warfare technology, from the introduction of gunpowder, which arguably gave rise to nation states, to the air-land-battle technologies used during the Desert Storm offensive in Kuwait and Iraq in 1991, which caused 20,000 to 30,000 Iraqi casualties and left only 200 US coalition troops dead.
But today's accelerating advances across the technological frontier and dramatic increases in the numbers of social institutions at play around the world are blurring boundaries between military and civil entities and state and non-state actors. And because the United States has an acknowledged primacy in terms of conventional forces, the nations and groups that compete with it increasingly think in terms of asymmetric warfare, raising issues that lie beyond established norms of military conduct and may require new legal thinking and institutions to address.
"The impact of emerging technologies on the laws of war might be viewed as a case study and an important learning opportunity for humankind as it struggles to adapt to the complexity that it has already wrought, but has yet to learn to manage," Allenby writes.
Other articles in the Bulletin's January/February special issue on emerging military technologies include "The enhanced warfighter" by Ken Ford, which looks at the ethics and practicalities of performance enhancement for military personnel, and Michael C. Horowitz's overview of the near-term future of US war-fighting technology, "Coming next in military tech."
The issue also offers two views of the use of advanced robotics: "Stopping killer robots," Mark Gubrud's argument in favor of an international ban on lethal autonomous weapons, and "Robot to the rescue," Gill Pratt's account of a US Defense Department initiative aiming to develop robots that will improve response to disasters, like the Fukushima nuclear catastrophe, that involve highly toxic environments.
"Are new technologies undermining the laws of war?" by Braden R. Allenby, published January 06, 2013, in the Bulletin of the Atomic Scientists
Robotiikassa ja kybernetiikassa me voisimme olla "suurvalta".
Täytyy tarkentaa tätä: keräämällä lahjakkaimmat nerdit ja insinöörit yhteen, antamalla rahaa ja toiminnanvapautta, sisimme varmasti melkoisia keihäitä.